Australien ilmutiijon laitos: Mennyt vuozi oli ylen räkki da kuivu

Räkki da kuivus vaikutettih muastopaloloih.

Yle Uudizet karjalakse
Kuva Canberran alueelta 5. tammikuuta. Canberran ilmanlaatu oli sunnuntaina maailman huonoin.
Muastopalot ollah jatkuttu Australies kuuloi.Lukas Koch / EPA

Mennyt vuozi oli Austaralien miärävyshistourien kaikkii räkembi da kuivembi, nenga sanou ilmutiijon laitos omassah tiijoittehes tiedotteessaan(siirryt toizeh palveluh) (siirryt toiseen palveluun). Muan keskimiäräine lämbötila oli 1,52 astehtu tavanmugastu korgiembi. Aijembi lämbötilarekordu oli vuvvel 2013 da kuivusrekordu vuvvel 1902.

– Mulloine pakkaskuu oli Australien histourien kaikkii räkembi kuu, ga sit se-tämä nedäli tagaperin näimmö talvikuul kogo muas vie räkembiä siädy, sanoi tiijoittehes laitoksen ilmastokačondan johtai Karl Braganza.

Tiijoittehen mugah Australies voibi vuottua vikse iellehgi yhtenjyttymiä räkkie, mittuine oli vuvvennu 2019.

Braganza sanou tiijoittehes, gu samazel aigua päivännouzupuolizes Australies vihmuu äijiä vähem, mi vaikuttau kuivuoh da muastopaloloih. Hänen mugah ylen kuivu da räkki vuozi on yksi suurembis faktorois muan muastopaloloih.

Tiijoittehen mugah Australien siäololoih vaikutetah äijät dielot. Niilöin luvus on Indien valdumeren dipoli-ilmivö, kudamua sanotah vie El Niñokse, sego suvin’avan statosfieran rutto lämbenemine.

Tiijoittehes sanellah, gu pakkas-tuhukuul muan koillisčuras sijaiččijas Queenslandan ozavaldivos nähtih poikkevuksellizii vihmoi.

Australies muastopalot ollah jatkuttu kuuloi. Syvyskuun jälles muas on palanuh enäm 2 000 taloidu, da palot ollah levitty piäl 80 000 kvadrattumetrin alovehele.

Verdailuhpädii lämbötilan miärävyshistourii algau Australies vuvves 1910, vihmoin miäräs verdailuhpädijiä tulostu on vuvves 1900.

Australian ilmatieteen laitos: Viime vuosi oli ennätyskuuma ja -kuiva