Mitä Suomi verottaa fossiilisten polttoaineiden jälkeen? Energia-ala: Valtion tulot romahtavat jopa 2 miljardia euroa 2030 mennessä

Suomeen tarvitaan mittava energiaverotuksen uudistus, vaatii energia-alan etujärjestö Energiateollisuus.

energiaverotus
Hanasaaren voimalaitos
Kivihiilen energiakäyttö loppuu Suomessa keväällä 2029. Energiayhtiö Helen aikoo sulkea kuvassa olevan kivihiilivoimalan viimeistään vuoden 2024 lopussa.Markku Pitkänen / Yle

Valtion energiaverotuloihin on luvassa melkoinen romahdus tämän vuosikymmenen aikana. Näin arvioi energia-alan yrityksiä edustava Energiateollisuus.

Etujärjestö laskee, että valtion kirstusta katoaa vuotuisia energiaverotuloja 1–2 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Ei mitään taskurahoja.

Kahdella miljardilla pyörittäisi Suomen yliopistoja vuoden. Tai maksaisi teiden, ratojen ja vesiväylien kunnossapidon vuodeksi.

Verokarhu perii energiaveroja esimerkiksi bensasta, dieselistä, sähköstä, kivihiilestä ja maakaasusta. Potti pienenee jatkossa ilmastotoimien kiristymisen vuoksi.

– Siirrymme ilmastoystävälliseen energiajärjestelmään, mikä on todella hieno ja tärkeä asia. Samalla tietysti fossiilisten energialähteiden käyttö vähenee ja energiaverokertymät alenevat, kertoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Hän painottaa, että energia-ala on sitoutunut tiukkoihin ilmastotoimiin. Leskelän mukaan nyt olisi kuitenkin syytä käydä perusteellinen keskustelu, miten valtiovalta aikoo paikata verotuloihin syntyvän jättimäisen loven.

Suurin pudotus liikenteen verotuloissa

Energiateollisuuden laskelma perustuu valtiovallan tekemiin ilmasto- ja energialinjauksiin. Laskelma ottaa huomioon, että vuoteen 2030 mennessä Suomi muun muassa:

  • luopuu kivihiilen käytöstä kieltolain nojalla
  • vähintään puolittaa turpeen polttamisen energiaksi
  • puolittaa liikenteen päästöt korvaamalla fossiilista bensaa ja dieseliä esimerkiksi biopolttoaineilla ja sähköllä
  • alentaa raskaan teollisuuden sähköveroa kohden EU:n sallimaa miminitasoa

Suurin pudotus nähdään liikenteen verotuloissa, laskee Energiateollisuus. Etujärjestö painottaa, että laskelma on suuntaa-antava arvio, johon liittyy väistämättä epävarmuuksia.

Energiaverot ovat valtion kolmanneksi tärkein rahasampo arvonlisäveron ja tuloverojen jälkeen. Tänä vuonna energiaveroja kertyy valtion kirstuun 4,7 miljardin euron arvosta.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että energiaverot kattavat vajaan kymmenisen prosenttia valtion tuloista.

– Valtion on jollain tavalla katettava vaje. Energia-alalta tuskin on jatkossa tällaisia verotuloja saatavissa, huomauttaa Leskelä.

Energiaverojen kertymä
Valtio kerää isoimmat energiaverotulot fossiilisesta bensasta ja dieselistä sekä sähköstä, kustakin yli miljardi euroa vuodessa. Lisäksi lämmöntuotannossa käytettävästä kivihiilestä ja maakaasusta kertyy nykyisin satojen miljoonien eurojen vuotuiset verotulot.Seppo Suvela / Yle

Verotuksen epävarmuudet iso riski investoinneille

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta 15 vuoden kuluttua. Se tarkoittaa sitä, että Suomi tuottaa vuodessa päästöjä vain sen verran kuin metsät ja maaperä sitovat.

Käytännössä päästöt olisi painettava mahdollisimman lähelle nollaa kaikilla sektoreilla sähköntuotannosta lämmitykseen, liikenteeseen ja teollisuuteen.

Tämä edellyttää isoja investointeja erityisesti päästöttömään sähkön- ja lämmöntuotantoon. Leskelä kertoo, että energia-alan yritykset kaavailevat miljardiluokan investointeja.

Kivihiilen, maakaasun ja turpeen tilalle aiotaan rakentaa esimerkiksi metsähaketta polttavia lämpölaitoksia. Suunnitteilla on myös suuria lämpöpumppulaitoksia, jotka nappaavat talteen hukkalämmöt teollisuudesta, datakeskuksista ja kotitalouksien jätevesistä.

Näiden lisäksi energiayhtiöiden suunnittelupöydillä on geotermistä energiaa ja rutkasti tuulivoimaa.

Valmistumisensa jälkeen laitokset ovat toiminnassa kymmeniä vuosia. Leskelän mukaan energia-alan yrityksillä on siksi oikeus tietää, mitä energiaverotukselle tapahtuu vuosikymmenen lopulla.

Yllättävät muutokset verotuksessa voivat heilauttaa investointien kannattavuuslaskelmat tyystin toiseen asentoon.

– Pidämme isona riskinä investoinneille, jos valtiolle tulee ikään kuin yllätyksenä se, että verotulot vähenevät ja aletaan tehdä nopeasti muutoksia, Leskelä sanoo.

Käytännössä energia-alaa huolettaa esimerkiksi se, korvataanko polttoaineverojen hiipuminen kiristämällä sähkön verotusta. Toinen iso kysymys on, säilyvätkö metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvät puupolttoaineet jatkossakin verottomina.

Jukka Leskelä, toimitusjohtaja, Energiateollisuus ry
Energia-ala on Suomen suurin investoija noin 2,5 miljardin euron vuotuisilla investoinneilla, kertoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.Markku Pitkänen / Yle

Ministeriö: Ei nopeaa romahdusta edessä

Valtiovarainministeriön (VM) vero-osastolta kerrotaan Ylelle, että ministeriö seuraa energiaverokertymän kehitystä tarkasti.

VM:n mukaan energiaverojen virta hiipuu vähitellen vuosikymmenen kuluessa, eikä ennakoimatonta nytkähdystä alaspäin ole näköpiirissä lähivuosina.

Vero-osasto painottaa, että kivihiilen, maakaasun ja turpeen osalta tulojen laskua voidaan lähivuosina paikata joko korottamalla veroja tai karsimalla polttoaineiden verotukia.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan Energiateollisuus kiinnittää huomiota oikeaan asiaan, mutta nopeisiin ratkaisuihin hän ei näe tarvetta.

Kulmuni huomauttaa, että energiaverotulojen putoamisesta on esitetty myös 1–2 miljardia euroa maltillisempia arvioita. Asiaa on selvittänyt hiljattain esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT (siirryt toiseen palveluun).

Kulmuni myöntää, että hallituksella ei ole vielä suunnitelmaa, kuinka vuosikymmenen lopulla edessä oleva verotulojen aukko paikataan.

– Se on tietenkin vuosikymmenten asia, mikä vaikuttaa koko meidän järjestelmään. Vielä ei ole ratkaisua, kuinka se tehdään, Kulmuni sanoo.

valtiovarainministeri Katri Kulmuni
Teollisuuden kannattaa investoida Suomessa kotimaiseen uusiutuvaan ja vähähiiliseen energiaan, sanoo valtiovarainministeri Katri Kulmuni.Markku Pitkänen / Yle

Kulmuni sanoo pariin otteeseen, ettei energiaverokertymän lasku näy lähivuosina juurikaan kuluttajille.

Entä miten energia-ala uskaltaa investoida Suomeen miljardeja, kun verotuksen pitkän aikavälin linja on auki?

– Elinkeinoelämä voi luottaa siihen, että valtio tulee suosimaan kotimaista, uusiutuvaa energiaa ja siihen suuntaan investointeja myös ohjataan, Kulmuni sanoo.

Istuva hallitus ei kaavaile muutoksia puupolttoaineiden verottomuuteen, Kulmuni sanoo.

Sen sijaan hallitus aikoo edistää ilmastotoimia ja työllisyyttä alentamalla teollisuuden sähköveroa kohden EU:n sallimaa minimitasoa. Ideana on kannustaa yrityksiä käyttämään teollisuusprosesseissa puhtaasti tuotettua sähköä fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Muutoksia valmistellaan paraikaa VM:n johtamassa virkamiestyöryhmässä. Työryhmän on tarkoitus arvioida myös energiaverotuksen tulevaisuutta.

Energiateollisuuden selvitystyötä pitäisi jatkaa tätä järeämmällä kokonaisuudistuksella, jota varten pitäisi kasata laajapohjainen työryhmä ja teettää isot taustaselvitykset. Leskelä muistuttaa, että sellaisen tekeminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

– Sillä alkaa olla meidän näkökulmasta jo aika kiire, Leskelä sanoo.

Mittavaa energiaverotuksen uudistusta ei kuitenkaan ole suunnitteilla nyt valmisteilla olevien muutosten lisäksi.

– Se on sitten isompi asia, jota varmasti tulevat hallitukset ja eduskunnat tulevat käsittelemään. Mitään yksittäisiä suuria liikkeitä ei ole lyhyellä tähtäimellä tulossa, Kulmuni sanoo.

Hallitus on asettanut toisen työryhmän pohtimaan liikenteen verotuksen tulevaisuutta. Sen linjaukset kuullaan vuoden päästä keväällä.