Ilmastonmuutos ajoi maakunnat umpikujaan: lentämistä pitää vähentää, mutta samalla voidaan menettää oma lentokenttä – "Tämä on herkkä asia"

Ilmastonmuutos ja matkustamisen hinta kannustavat maakuntien työmatkalaisia käyttämään junaa.

Lentopäästöt
Finnairin lentokone Joensuun lentoaseman vieressä.
Joensuun seudulle toimivat lentoyhteydet ovat tärkeitä, sillä nopeaa junayhteyttä pääkaupungista Pohjois-Karjalaan ei ole saatu.Heikki Haapalainen / Yle

Itä-Suomen kaupungit Joensuu ja Kuopio ovat maantieteellisesti siinä ja rajoilla, kannattaako työmatkalle Helsinkiin lähteä junalla vai lentokoneella.

Lentokone on kalliimpi, mutta säästää aikaa. Junalla matka pääkaupunkiin kestää yli neljä tuntia, lentäen noin tunnin.

Liki pitäen sama tilanne on rannikolla Vaasassa ja Keski-Suomessa Jyväskylässä.

Joko ilmastokeskustelu on saanut maakuntien työmatkalaiset junaan? Selvitimme asiaa kysymällä lentomatkustamisesta 40 itäsuomalaiselta yritykseltä ja organisaatiolta.

Vaikka kyseessä on murto-osa alueen työpaikoista, pari asiaa käy selväksi: moni on vähentänyt lentämistä rahan ja ilmastonmuutoksen takia.

Ja vain harva hyvittää lentomatkojensa päästöt.

Muutos on iso ja käy nopeasti

Asianajaja Esa Kärnän työhuoneesta on näkymä Joensuun torille. Yritys hoitaa riita-asioita ympäri maata, joten siltä kantilta toimiston sijainti on kaikkea muuta kuin keskeinen. Esimerkiksi istunnot voivat olla missä tahansa maamme oikeussaleista.

Silti Kärnä ja kollegansa lentävät vain pakon edessä.

– Lentäminen on tehotonta ja kallista verrattuna esimerkiksi junaan. Junassa voi samalla tehdä töitä, joten matkustaminen on työaikaa, Kärnä perustelee.

Myös mahdollisuus videoneuvotteluihin on vähentänyt tarvetta matkustamiseen. Asiakkaiden tapaaminen onnistuu helposti tietokoneella ja istuntoihinkin voi tarvittaessa osallistua etänä.

– Minulla on muutaman viikon päästä istunto Kemi-Tornion käräjäoikeudessa, mutta osallistun siihen fyysisesti Pohjois-Karjalan käräjäoikeudesta.

Muutos on ollut iso ja se on käynyt nopeasti. Vielä muutama vuosi sitten Kärnä kertoo lentäneensä päiväseltään Helsinkiin oikeudenkäyntiin kymmeniä kertoja vuodessa.

Esa Kärnä lähtee ajamaan taitettavalla sähköpyörällä.
Asianajaja Esa Kärnä lähtee usein työmatkalle sähköavusteisella taittopyörällä, sillä se kulkee kätevästi mukana junassa.Heikki Haapalainen / Yle

Raha on ilmastoa isompi motivaattori

Ympäristöarvot vaikuttavat taustalla, mutta moni yrityksistä ja organisaatioista myöntää, että suurin syy lentämisen vähentämiseen on raha.

Kotimaan lentoliikenteessä ei ole kilpailua, joten lentolippu maakuntiin on usein kalliimpi kuin lentolippu Eurooppaan.

Ilmastokysymyksen painoarvo kasvaa kuitenkin koko ajan.

Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että kiinnostus lentomatkojen päästöjen kompensoimista kohtaan on kasvanut.

Päästöjen kompensointi tarkoittaa ilmastolle aiheutettujen haittojen hyvittämistä esimerkiksi rahoittamalla ilmastonmuutosta hillitseviä hankkeita tai istuttamalla metsää.

Matkanjärjestäjä kompensoi myös asiakkaidensa päästöt

Tällä hetkellä vain harva työpaikka kompensoi työntekijöidensä lentopäästöt.

Etujoukoissa käyvät organisaatiot, joille taloudellinen voitto ei ole ykköstavoite. Esimerkiksi Itä-Suomessa yliopisto ja Ilosaarirockin taustayhdistys Joensuun Popmuusikot hyvittävät lentomatkoista aiheutuneet ilmastohaitat.

Yrityksistä mukana ovat etenkin ne, joille vastuullisuus on iso osa imagoa.

Esimerkiksi luonnonkuitukomposiitista retkeilyastioita valmistava Kupilka pitää lentopäästöjen hyvittämistä ehdottomana.

Samaa mieltä on nurmeslainen matkanjärjestäjä Äksyt Ämmät. Yritys on erikoistunut ekologisesti kestäviin matkoihin ja kompensoi paitsi omien työntekijöidensä myös kaikkien asiakkaidensa lentopäästöt.

– Lisäksi asiakkaille tarjotaan mahdollisuus valita lentomatkustamisen sijaan laiva- ja junayhteydet Keski-Euroopasta Suomeen ja Pohjois-Karjalaan, yrittäjä Minna Murtonen kertoo.

Norra-lentoyhtiön potkurikone laskeutuu Kemi-Tornion lentoasemalle huuruisessa talvipakkasessa lumihankien keskellä.
Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tärkeämmäksi lentoyhteys tulee. Lapin matkailulle toimiva lentoliikenne on elinehto.Antti Heikinmatti / Yle

Teollisuus tulee perässä

Itä-Suomen isoissa yrityksissä lentopäästöjen kompensointi on vielä harkinnan asteella. Esimerkiksi lukkovalmistaja Abloy ja puupylväistä tunnettu Iivari Mononen kertovat, että lentopäästöjen kompensoimista on pohdittu, mutta päätöstä ei ole tehty.

Näilläkin yrityksillä ensisijainen tavoite on vähentää matkustamista.

Juomavalmistaja Olvin viestintäpäällikkö Terhi Valkeapää huomauttaa, että matkustamisen vähentäminen helpottaa työntekijöiden ajankäyttöä ja edesauttaa jaksamista.

"Päästövaikutuksia ei ratkaista pikkurahalla"

Lentämisen vähentäminen on monin verroin tehokkaampi ilmastoteko kuin päästöjen hyvittäminen.

Sitran johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti pitää lentomatkojen kompensointimaksuja suhteettoman pieninä.

Lisäksi osa päästölaskureista huomioi vain lentomatkan aikana syntyneet hiilidioksidipäästöt, vaikka muillakin yhdisteillä on ilmastovaikutuksia.

Lahden mukaan hiilidioksidipäästöt pitäisi kompensoida ainakin 2,5-kertaisesti, jotta hyvitys vastaisi todellisia ilmastovaikutuksia.

Joensuun kaupunki päätti viime syksynä, että se hyvittää työntekijöidensä lentomatkojen hiilidioksidipäästöt. Vuonna 2018 kaupungin työntekijät lensivät 287 kertaa. Lentomatkojen kompensoiminen maksaa kaupungille 1 260 euroa eli runsaat neljä euroa lentoa kohti.

– Minusta tämä hämää ja tuudittaa ajattelemaan, että lentämisen päästövaikutukset olisivat ratkaistavissa pikkurahalla, Lahti linjaa.

Silti kompensaatio on Lahden mukaan parempi vaihtoehto kuin se, ettei päästöjä hyvitetä. Paljon vaikuttaa myös se, mitä kautta päästönsä kompensoi (siirryt toiseen palveluun)(Sitra).

Sami Laakkonen Joensuun lentoaseman aulassa.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Sami Laakkonen toivoo, että maakuntaan saataisiin Helsingistä kolmen tunnin junayhteys.Heikki Haapalainen / Yle

Nopea junayhteys helpottaisi ristipainetta

Suomi-neidon lantiolla eletään ristipaineessa: toisaalta lentämistä olisi hyvä vähentää, mutta jos matkustajamäärät putoavat, reittiliikenne lentokentiltä loppuu. Maakunnille se olisi kohtalokasta.

– Ilman lentoja vientiyrityksemme ovat pulassa ja yliopistonkin toiminta vaikeutuisi. Siinä mielessä tämä asia on vähän herkkä, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Sami Laakkonen muotoilee.

Hänellä on kuitenkin ongelmaan ratkaisu: nopeampi junayhteys Joensuuhun ja Kuopioon. Laakkosen mukaan jo tunnin nopeampi junayhteys muuttaisi tilannetta ratkaisevasti.

Sitä odotellessa auttaisi, että Helsingissä järjestettävät kokoukset alkaisivat aikaisintaan aamukymmeneltä.

– Näin maakunnistakin olisi parempi mahdollisuus ehtiä paikalle junalla, Laakkonen toteaa.

Lisäksi hän toivoo, että junassa vietetty matka-aika olisi työaikaa myös virkamiehille. Tällä hetkellä esimerkiksi kunta-alan työehtosopimus katsoo, ettei matkustaminen ole työaikaa.

Lue lisää:

Asiantuntijat: Finnairin parin euron päästöhyvitys on hyvä alku, mutta antaa väärän kuvan lentämisen ilmastovaikutuksista

Suomalaisten lentämisen päästöistä näkyy vain murto-osa – lentokoneet saastuttavat jo saman verran kuin autot