Tammikuisessa hirvijahdissa sarvipäitä harvennetaan sieltä, missä tarve on suurin: "Toive on, että hirvikolarit vähenisivät tämän myötä"

Hirvijahti tammikuussa on nyt mahdollista toista vuotta peräkkäin.

Hirvien metsästys
Alakemijoen peurojen metsästäjiä pellon reunalla Tervolassa.
Alakemijoen peurat pyytää hirviä Peura-Koivu alueella Tervolassa.Antti Ullakko / Yle

Tammikuussa tapahtuva hirvenpyynti avittaa hirvien aiheuttamien vahinkojen torjumista. Esimerkiksi Tervolassa Metsästysseura Alakemijoen Peurat pyytää hirviä nelostien varrelta pahimpien hirvikolarialueiden lähettyviltä pyyntikauden loppuun saakka.

Alakemijoen Peurojen metsästyksenjohtaja Eero Lampela kertoo, että Peuran ja Koivun välisellä alueella on tosi paljon hirviä tien päällä.

– Toki niitä on pyydetty jo ennen joululiikennettä. Itsenäisyyspäivän jälkeen on parikymmentä hirveä kaadettu aivan tästä tien läheltä. Ainakin on semmoinen toive, että hirvikolarit vähenisi tämän myötä, Lampela sanoo.

Alue tunnetaan hirville mieluisana talvehtimispaikkana, jonne hirvet vaeltavat lumien tultua loppusyksystä. Sitä pidetään yhtenä pahimmista hirvikolarialueista Kemin ja Rovaniemen välillä.

Alakemijoen peurojen metsästyksenjohtaja Eero Lampela pellon reunalla passissa.
Metsästyksenjohtaja Eero Lampela näyttää, kuinka hirvet ovat syöneet paalista heinää. Antti Ullakko / Yle

Heinäpaalit joutuvat hirvien hampaisiin

Hirvet kiusaavat myös alueen viljelijöitä. Pellolla sijaitsevat heinäpaalit tuntuvat kelpaavan hyvin hirvien ravinnoksi.

– Se ei ole kyllä missään nimessä suotavaa, että hirvet syövät niitä paaleja. Niihin tulee reikiä ja ne menee pilalle. Isännät eivät kerkeä syöttää paaleja kotieläimille sitä mukaa mitä hirvet niitä tuhoaa, harmittelee Eero Lampela.

Tammikuinen hirvenpyynti ei salli koirien käyttöä metsästyksessä. Myös talven oikukkuus, Etelä-Lapin vesisateet ja ylempänä Lapissa runsas lumentulo ovat vaikuttaneet hirvenpyyntihalukkuuteen.

– No eihän tämä rapiaa ole näiden kelien mukaan. Ja liikenteen seasta kun pyydetään, niin ei sinne voi koiraa laittaa. Me on pyydetty pienellä ajometsästyksellä ja miehet on passissa edessä jo joulukuusta lähtien, Eero Lampela kuvailee.

Lupapankki auttaa pyynnin kohdistamisessa

Alakemijoen peurojen puheenjohtaja hirvimetsällä passissa.
Metsästysseura Alakemijoen peurojen puheenjohtaja Kimmo Rajala. Antti Ullakko / Yle

Etelä-Lapissa tammikuinen hirvenpyynti tuli ensi kerran mahdolliseksi viime vuonna. Jahtiaikaa jatkettiin ja lupamääriä nostettiin, koska hirvikanta on runsastunut. Metsästys jatkuu tammikuun 15. päivään asti.

Alakemijoen Peurojen puheenjohtaja Kimmo Rajala on tyytyväinen yhteislupapyyntiin ja hirvilupapankkiin. Se mahdollistaa vahinkoa aiheuttavien hirvien pyytämisen, kun kaatolupia voi siirtää metsästysseuralta toiselle.

– Tämän pankkihomman takiahan lupamäärä riittää juuri. Se ohjaa sen pyynnin sinne, missä niitä hirviä on. Se on tosi hyvä systeemi, kehuu Kimmo Rajala.

Lapin Riistakeskuksesta kerrotaan, että Lapissa on pyydetty tällä hirvenmetsästyskaudella noin 9000 hirveä. Kaatoluvista on käytetty noin seitsemänkymmentä prosenttia.

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä. (siirryt toiseen palveluun)

Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi (siirryt toiseen palveluun).

Tiedätkö jotain lisää jutun aiheesta? Onko sinulla juttuvinkki tai kysymys? Ota yhteyttä tällä lomakkeella (siirryt toiseen palveluun).