Yllättävä apu uniongelmiin: kielen laihtuminen

Uniapneaa paljon tutkinut yhdysvaltalaisprofessori toivoo lääkärien kysyvän potilailtaan aina myös uniongelmista, sillä monien sairauksien riskitekijä voi olla hoikallakin.

unihäiriöt
Lähikuva rullalle käpristetystä kielestä.
Kieli on ihmisen vahvin lihas tai ehkä pikemminkin lihasjoukko. Unessa kielikin rentoutuu ja voi painua taaksepäin haittaamaan hengitystä. Rex Features / AOP

Kuorsaatko? Noin yhdellä kymmenestä kuorsaajasta se kertoo uniapneasta. Siinä hengitysteiden ahtautuminen aiheuttaa alipaineen, jonka takia ilma ei pääse keuhkoihin. Katko saattaa kestää kerrallaan jopa yli puoli minuuttia.

Uniapneaa voivat aiheuttaa nielu- tai kitarisat tai alaleuan poikkeuksellinen muoto, nenän tukkoisuus ja kilpirauhasen vajaatoiminta, mutta selvästi yleisin syy on ylipaino.

Niinpä vanhastaan tiedetään myös, että laihduttaminen on tehokas tapa vähentää uniapneaa. Syytä siihen ei ole tiedetty. Yhdysvaltalaisen Pennsylvanian yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkijoilla on nyt vastaus.

He tutkivat magneettiresonanssikuvauksilla laihduttamisen vaikutusta ylähengitysteihin, joiden elimiin kielikin kuuluu. Tutkimusten perusteella rasvan vähentyminen juuri kielestä on merkittävä tekijä uniapnean helpottumisessa.

Kielen pieneneminen vei kolmanneksen vaivoista

Viitisen vuotta sitten sama tutkijaryhmä osoitti (siirryt toiseen palveluun), että hyvin lihavilla uniapneapotilailla oli selvästi suurempi kieli kuin yhtä painavilla verrokeilla, jotka eivät kärsi uniapneasta. Tulokset saivat heidät kiinnostumaan laihduttamisen vaikutuksista kieleen.

Tutkittavat laihtuivat joko ruokavaliomuutosten tai lihavuusleikkauksen ansiosta puolen vuoden aikana kymmenisen prosenttia painostaan. Uniapneaoireet vähenivät 31 prosenttia, kertoivat unitutkimukset.

Magneettiresonanssitutkimus osoitti, että tuloksia tuli ennen muuta niillä, joiden kielestä katosi rasvaa.

Laihduttaminen pienensi myös puremalihasta ja hengitysteiden lihaksia, millä niin ikään oli vaikutusta uniapnean helpottumiseen. Kielen pienenemisen teho oli kuitenkin lyömätön.

Voiko kieltä täsmälaihduttaa? Pennsylvanialaistutkijoiden mukaan sitä kannattaisi selvittää.

Ehkä on löydettävissä ruokavalioita, jotka iskevät nimenomaan kielen rasvakudokseen, he puntaroivat. Toisena vaihtoehtona saattaisivat heidän mielestään olla kylmähoidot, jollaisilla nykyään pyritään vähentämään maharasvaa.

Hoitamaton uniapnea voi saada muistin pätkimään ja nostaa verenpainetta sekä lisätä sydän- ja verisuonisairauksien, aivoinfarktin ja diabeteksen riskiä.

Professori Richard Schwabin johtamat tutkijat ovat aiemmin todenneet myös, että uniapnean ankaruuteen voi vaikuttaa sekin, mihin etniseen ryhmään ihminen kuuluu.

Tuossa tutkimuksessa verrattiin kiinalaisten ja islantilaisten uniapneapotilaiden ylähengitysteiden anatomiaa. Tulokset osoittivat rakenteellisia eroja, joiden vuoksi vaikean uniapnean riski voi aasialaisilla olla yleisesti suurempi kuin eurooppalaisilla.

Viime vuosien tutkimukset (siirryt toiseen palveluun) ovat lisäksi kaataneet sen käsityksen, että uniapnea on pääasiassa miesten sairaus. Jokaista uniapneasta kärsivää naista kohden arveltiin olevan kahdeksan miestä. Oikeaksi luvuksi osoittautua yhden suhde kahteen.

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan dosentti Adel Bachour kertoi Ilta-Sanomien (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa toissa vuonna, että Suomessa sadattuhannet ihmiset kärsivät uniapneasta tietämättään. Jopa neljä viidestä voi olla diagnosoimatta, hän arvioi.

Elleivät elämäntapamuutokset auta, uniapneaan voidaan antaa ylipainehoitoa, jossa potilas saa öisin maskin kautta kevyesti paineistettua ilmaa. Mahdollinen apu on myös suuhun asennettava kisko, joka siirtää leukaa eteenpäin.

Uusien tutkimustulosten vuoksi kaikki kuorsaavat tai uniongelmaiset pitäisi tutkia uniapnean varalta heidän painostaan riippumatta, sanoo Schwab.

Hän suosittelee, että lääkärit ja ehkä hammaslääkäritkin ryhtyvät muita vaivoja selvittäessään kysäisemään, kuorsaako potilas ja tunteeko hän usein nukkuneensa huonosti.

Schwabin uusin tutkimus on julkaistu American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.