Suomalais-venäläinen liikemies Boris Rotenberg on hävinnyt Helsingin käräjäoikeudessa taistelunsa neljää suomalaispankkia vastaan. Käräjäoikeus hylkäsi Rotenbergin pankkipalvelujen saamista ja syrjintähyvitystä koskevan kanteen.
Kyse oli siitä, täytyikö Handelsbankenin, Nordean, OP Yrityspankin ja Danske Bankin tarjota Rotenbergille pankkipalveluja Suomessa.
Käräjäoikeus katsoi, että asiassa jäi näyttämättä, että Rotenberg olisi Eta-valtiossa asuva henkilö. Sen takia hänellä ei ollut oikeuden mukaan luottolaitoslain tarkoittamia oikeuksia peruspankkipalveluihin.
Yhdysvallat katsoo, että Rotenberg kuuluu Ukrainan sodan osapuolena olevan Venäjän johdon lähipiiriin ja on asettanut tämän pakotelistalle.
Svenska Handelsbanken oli estänyt Rotenbergin yritykset siirtää ulkomailta rahaa pankissa olevalle tililleen. Muut pankit olivat kieltäytyneet toimittamasta Rotenbergin Svenska Handelsbankenin -tililtä tulevia Rotenbergin maksuja omille asiakkailleen.
Rotenberg, jolla on muun muassa kiinteistöomaisuutta Suomessa, ei voi siis maksaa Suomessa pieniäkään laskuja, sillä suomalaispankit palauttavat rahat lähettäjälle. Kun laskut menevät tämän takia perintään, ei Rotenberg pysty maksamaan edes perintälaskua.
Rotenberg perusteli oikeuttaan pankkipalveluihin muun muassa luottolaitoslailla. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että asiassa jäi näyttämättä, että Rotenberg olisi Euroopan talousalueen (Eta) valtiossa asuva henkilö. Sen takia hänellä ei ollut oikeuden mukaan luottolaitoslain tarkoittamia oikeuksia peruspankkipalveluihin.
Käräjäoikeuden mukaan pankeille aiheutuisi pakotteiden vuoksi huomattava taloudellinen riski ja niillä on ollut perusteltu syy kieltäytyä pankkipalvelujen tarjoamisesta.
– Huomattavan taloudellisen riskin ottaminen olisi myös luottolaitoslain riskinottoa koskevan sääntelyn vastaista. Käräjäoikeus ei ole katsonut pankkien menettelyn olevan myöskään yhdenvertaisuuslain tarkoittamaa syrjintää, käräjäoikeus perustelee.
Rotenberg velvoitettiin korvaamaan pankkien oikeudenkäyntikulut yhteensä noin 530 000 eurolla.
Pakotteiden taustalla suurvaltapolitiikka
Rotenbergille asetettujen pakotteiden takana on suurvaltapolitiikka. Nordea lennätti oikeuteen todistajaksi Yhdysvaltain pakoteviranomaisen Office of Foreign Asset Controllin (OFAC) entisen johtajan John E. Smithin, joka kertoi, että Rotenbergille asetettiin pakotteita Venäjän vallattua Krimin maaliskuussa 2014.
Silloinen Yhdysvaltain presidentti Barack Obama antoi International Emergency Economic Powers Act -nimisen asetuksen, joka antoi OFACille valtuudet asettaa talouspakotteita Venäjän hallinnon lähipiirille. Rotenberg joutui Smithin mukaan listalle, koska oli toiminut OFACin mukaan Venäjän hallituksen johtavan virkamiehen hyväksi tai tämän puolesta. Pakotteet määriteltiin laveasti.
– Kaikki Rotenbergin "omaisuus tai intressit omaisuuteen”, jotka ovat tai tulevat Yhdysvaltain oikeudenkäyttöalueen alaisiksi, ovat jäädytettyjä, eikä niitä saa siirtää, maksaa, viedä, vetää pois tai muutoin käsitellä, käräjäoikeus summasi pakotteiden sisällön.
Pankkien mukaan niiden on noudatettava Yhdysvaltain pakotteita, jos ne haluavat esimerkiksi välittää maksuliikennettä dollarialueelle. Pankkien edunvalvojan, Finanssialan asiantuntija Mika Linna sanoi aiemmin STT:lle, että Yhdysvaltain mustalle listalle joutuminen tarkoittaisi pankeille sitä, että ne käytännössä saarrettaisiin ulos kansainvälisiltä markkinoilta.
Lue myös:
