Asiantuntija: "Nyt on kovat piipussa – Keskusjärjestöjen pitää istua kiky-pöytään ja edes yrittää pelastaa tilanne"

SAK harmittelee, että kiky-riidat käydään liitto kerrallaan. EK tyrmää ajatuksen uusista keskusjärjestöneuvotteluista.

työmarkkinapolitiikka
Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen.
Emeritusprofessori Seppo Koskinen sanoo, että kilpailukykysopimus oli sisäinen devalvaatio ja palkanalennnus. Kalle Mäkelä / Yle

Työlainsäädännön konkari Seppo Koskinen vierittää tämän hetken räyhäkkään ja lakkoherkän ilmapiirin työmarkkinakeskusjärjestöjen kontolle. Kaiken takana on vuoden 2016 kilpailukykysopimus ja sen niin sanotut kiky-tunnit.

– Ilmapiiri on hallitsemattoman rauhaton. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat panneet nyt päänsä pensaaseen. Juuri keskusjärjestötasolla tehty sopimus on se, joka aiheuttaa ongelmia, sanoo Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.

Hankenin työoikeuteen erikoistunut kauppaoikeuden professori (emeritus) Niklas Bruun sanoo suoraan, että kikystä eli kilpailukykysopimuksesta on kehkeytynyt symboli.

– Kiky on esimerkki työehtojen huononnuksista. Huononnukset eivät ole olleet kovin yleisiä työmarkkinoillamme. Nyt työntekijät haluavat osoittaa, että tämän tyyppisiä hankkeita ei jatkossa haluta.

Lakkoherkkien liittoneuvotteluiden alkujuuret ovat Juha Sipilän(kesk.) hallituksen vuonna 2016 puskemassa kilpailukykysopimuksesta, jossa työaikaa pidennettiin 24 tunnilla.

Kuvassa ministerit Juha Sipilä ja Alexander Stubb (oik) sekä Jari Lindström (ps.). Hallituksen neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta.
Pääministeri Juha Sipilän ensimmäinen työmarkkinakeksintö oli yhteiskuntasopimus, jonka hallitus sinetöi nyrkkitervehdyksellä "fist bumpilla" keväällä 2016. Yhteiskuntasopimus poiki työmarkkinajärjestöjen kiky-sopimuksen. Mauri Ratilainen / AOP

Kilpailukykysopimuksen allekirjoittivat tuolloin Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja palkansaajapuolelta STTK, SAK ja Akava sekä julkisen puolen työnantajat eli Kirkon työmarkkinalaitos, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Valtion työmarkkinalaitos.

Parhaillaan riidellään siitä, oliko sopimus Suomen kilpailukyvyn nostamisesta ja yritysten "buustauksesta" pysyvä vai ei.

Emeritusprofessori Seppo Koskinen pitää selvänä, että kiky-sopimus luotiin pysyväksi. Se oli vaihtoehto, kun hallitus väläytteli tuolloin Sipilän niin sanottuja työelämän pakkolakeja.

– Pakkolait olivat myös pysyviä. On hyvin epäloogista, että pysyvät pakkolait korvattaisiin väliaikaisilla työajanpidennyksillä.

Pää on pantu pensaaseen

Kireä tilanne on poikinut useita laajoja lakonuhkia. Paperiliitto, Teollisuusliitto ja Ammattiliitto Pro ovat ilmoittaneet mittavista työtaisteluista.

Myös työnantaja on iskenyt takaisin muun muassa niin, että Teknologiateollisuus keskeyttää Ammattiliitto Pron ay-jäsenmaksuperinnän vastatoimena ilmoitetuille lakoille.

– Nyt on kovat piipussa. Keskusjärjestöjen pitäisi ottaa vastuuta oman sopimuksensa seurauksista. Olisi syytä istua neuvottelupöytään ja edes yrittää pelastaa tilanne. Keskusjärjestöthän tekivät tämän sopimuksen, josta aiheutuu työtaistelu-uhkia.

Kilpailukykysopimus oli palkkojen alennus ja sisäinen devalvaatio

Toinen työoikeuden konkari eli Niklas Bruun luottaa siihen, että riidat kyetään ratkaisemaan liittojen TES-pöydissä.

– Lähtökohta on, että työehtosopimukset solmitaan määräajaksi. Tämä keskusjärjestöasia on jo historiaa. Nyt on kysymys siitä, mikä on kiky-tuntien hinta neuvotteluissa.

Professori Niklas Bruun, Handelshögskolan
Professori Niklas Bruun uskoo, että ainakin nimi "kiky" poistuu sopimuksista. Sen sijaan voi hyvinkin olla, että samantapaiset työaikajärjestelyt säilyvät.Jaani Lampinen / Yle

Molemmat professorit laskevat, että ilmaiset työtunnit olivat palkanalennus, jolla tähdättiin Suomen parempaan kilpailukykyyn.

– Olihan se devalvaatio. Mutta nyt kun olosuhteet ovat muuttuneet, palkansaajapuoli on varmaan siinä oikeassa, että enää ei ole samanlainen pakko kikyihin kuin vuonna 2016, arvioi emeritusprofessori Seppo Koskinen.

– Kyllä tässä oli sisäisen devalvaation makua selvästi. Kun euron kurssia ei voida devalvaatiolla muuttaa, oli haettava muita keinoja, jos halutaan hintakilpailukykyä parantaa, sanoo puolestaan Niklas Bruun.

Professori Bruun veikkaa, että kiky-tunnit poistuvat, sillä harvassa lienevät ne palkansaajapuolen liittopomot, joka uskaltaisivat tässä tilanteessa joukkojensa eteen kiky kainalossa.

– Uskon, että nimi "kiky" poistuu kaikilta. Sen sijaan voi hyvinkin olla, että samantapaiset työaikajärjestelyt säilyvät joissakin sopimuksissa. Tämä on ennusteeni.

SAK ja Elinkeinoelämän keskusliitto: liian myöhäistä

Samaan pöytään patistetuista suurin palkansaajajärjestö SAK olisi valmis sopimaan kiky-tunneista keskusjärjestöjen pöydässä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta harmittelee, että nyt on kuitenkin jo myöhäistä.

– Viime keväänä pohdiskelimme, että kikyn 24 tunnista tulee kiista. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että jokainen sopimuspöytä näkee saman ison vuoren edessään. Kiistojen kautta asia menee eteenpäin, Eloranta sanoo.

Jarkko Eloranta
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, että kun Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pääsivät kiky-tunneista, on vaikea vaatia muita aloja jatkamaan talkootöiden tekemistä.Petteri Paalasmaa / AOP

Eloranta muistuttaa, että jokaisessa työehtosopimuksissa voidaan kuitenkin sopia kiky-tuntien jatkamisesta.

– Tästä 24 tunnista on tullut työnantajalle kunniankenttä ja ideologinen taistelu ennemmin kuin kysymys suomalaisen työn kilpailukyvystä.

Eloranta ennakoi, että sen jälkeen, kun Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto saivat kiky-tunnit pois työehtosopimuksestaan, on vaikea vaatia muita aloja jatkamaan talkootöiden tekemistä.

Työpaikkojen syntymisestä erimielisyyksiä

Työnantajaa edustava Elinkeinoelämän keskusliitto pitää kiinni siitä, että kiky-tunnit ovat pysyviä. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ei ole halukas neuvottelemaan kikystä keskusjärjestötasolla.

– Kiky vietiin liitoittain eteenpäin ja siitä on olemassa valtava määrä erilaisia sovelluksia. Keskustelukin pitää siis käydä liittopöydissä. Meidän kantamme on, että tämä on pysyvä rakenteellinen muutos ja siitä on syytä pitää kiinni, Häkämies sanoo.

Häkämies laskee, että 24 tunnin vuosityöajan pidennyksellä saavutettiin se, mihin sillä pyrittiin.

Jyri Häkämies
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ei ole halukas keskusjärjestöjen kiky-neuvottelupöytään.Markku Pitkänen / Yle

– Suomeen saatiin pitkälti kiky-tuntien takia 20 000- 40 000 uutta työpaikkaa. Sillä myös vältettiin kivuliaat menoleikkaukset, jotka olisivat olleet hallituksen työlistalla, jos kikyä ei olisi syntynyt, Häkämies sanoo.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta kiistää työnantajan laskelmat. Elorannan mukaan työpaikat syntyivät, koska työnantajien sosiaaliturvamaksuja siirrettiin työntekijän maksettavaksi.

Juttua korjattu 17.1. klo 7.10: Niklas Bruunin titteli työoikeuden professorista työoikeuteen erikoistuneeksi kauppaoikeuden professoriksi (emeritus).

Korjaus 17.1. klo 13.45: Tarkennettu, että kikysopimuksen allekirjoittivat EK, STTK, SAK ja Akava sekä Kirkon työmarkkinalaitos, Kunnallinen työmarkkinalaitos ja Valtion työmarkkinalaitos. Aiemmin allekirjoittajiksi mainittiin vain neljä ensimmäistä.

Lue lisää:

Analyysi: Työmarkkinoiden avaussopimus ei helpottanut muiden neuvotteluita – tulkintakiista kiky-tunneista jäi seuraaviin sopimuksiin