Dinosaurusten aikalaisen elämä päättyi – "Jangtsejoen panda" julistettiin kuolleeksi

Kiinalainen jättikala on tämän vuosikymmenen ensimmäinen sukupuuttoon julistettu laji. Sen kohtaloksi koituivat ylikalastus ja padot.

sukupuuttoon kuoleminen
Piirros miekkasammesta
Kiinalaiset kutsuivat miekkasampea norsukalaksi sen pitkän kuonon vuoksi. Kuva on miltei 150 vuoden takaisesta kalakirjasta. Albert Günther: An Introduction to the Study of Fishes (1880) / Biodiversity Heritage Library

Kiinan pisimmässä ja maailman kolmanneksi pisimmässä joessa Jantgtzessa polskii lähes 380 tunnettua kalalajia. Miekkasampi, jota kutsuttiin kokonsa ja uhanalaisuutensa vuoksi "Jangtsejoen pandaksi", ei enää ole yksi niistä.

Jurakaudella 200 miljoonaa vuotta sitten alkunsa saaneen ja varsin muuttumattomana pysyneen lajin elämä on päättynyt sukupuuttoon, ilmoittavat Kiinan tiedeakatemian tutkijat Science of Total Environment (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Viimeinen havainto lajista on vuodelta 2003. Akvaarioissakaan miekkasampia ei ole.

Yli vuosikymmenen kestäneen tuloksettoman jäljityksen perusteella tutkijat arvelevat, että aikoinaan hyvin yleinen laji hiipui historiaan viimeistään vuoteen 2010 mennessä.

Miekkasammista ei löytynyt tutkimuksessa merkkiäkään sen kummemmin Jangtsesta ja sen sivujoista kuin kalatoreilta. Samalla tutkijat totesivat, että 140 muutakin vakavasti uhanalaista Jangtsen kalalajia on kadonnut toreilta.

Tutkijoiden mukaan hädin tuskin hengissä on myös muun muassa kiinanalligaattori, jonka ainutta elinaluetta ovat Jangtsen alajuoksun tienoot.

Suojelu jäi puheeksi

Miekkasampi oli kalastajille mieluinen saalis, sillä hopeakylkinen jättiläinen oli yksi maailman suurimmista makean veden kaloista. Jopa seitsenmetrisellä kalalla oli painoa enimmillään 450 kiloa.

Ylikalastus koitui lajin kohtaloksi. Lopullisen kuoliniskun antoivat padot, tutkijat toteavat.

Jangtsejoen ekosysteemi oli aikoinaan monien vedessä elävien suurten eläinlajien koti, mutta ihmisen aiheuttamat stressitekijät ovat johtaneet biodiversiteetin jatkuvaan hupenemiseen.

Kiinan tiedeakatemian tutkimus

Kiina pani miekkasammen kyllä kansallisesti suojeltavien lajien listalle jo 1980-luvulla, kun kalastajat olivat edellisellä vuosikymmenellä kahmineet Jangtsesta joka vuosi suuria saaliita.

Suojelu jäi puheeksi, sillä pian rakennettu Gezhouban pato eristi miekkasammet kahdeksi populaatioksi ja esti kudun joen yläjuoksulla.

1980-luvun loppuun mennessä laji päätyi toisellekin listalle, Kiinan uhanalaisimpien lajien joukkoon, ja vain muutamia vuosia myöhemmin sen lisääntymismahdollisuudet olivat menneet. Suojelutoimien aloittaminen olisi jo silloin ollut myöhäistä, tutkijat sanovat.

Pieniä rahtialuksia joessa kanavasulun edessä
Gezhouban padosta alukset selviävät mutta miekkasammille se oli kuolemaksi. Rex Features / AOP

Tämän vuoden alussa Kiinan maatalous- ja maaseutuministeriö julisti Jangtsejoen keskeisille osuuksille kymmenvuotisen kalastuskiellon, kertoo uutistoimisto Xinhua (siirryt toiseen palveluun).

Kielto vetää vesiltä yli 110 000 kalastusalusta. Työnsä menettäville kalastajille luvataan uusia työpaikkoja muun muassa partiossa, jotka valvovat, ettei kalastuskieltoa rikota.

Mikään hyvä kalajoki tyhjentynyt Jangtse ei toisaalta enää olekaan. Sieltä saadaan vain 0,31 prosenttia Kiinan makean veden kalasaaliista, Xinhua kertoo.

Kiellolla pyritään Xinhuan mukaan palauttamaan biodiversiteetti, jota on ylikalastuksen ja patojen lisäksi tuhonnut myös vesien saastuminen.

Miekkasampea mikään keino ei enää palauta, sillä lajista ei tallessa edes elävää kudosta, josta sen kloonaamista voitaisiin yrittää, kiinalaistutkijat toteavat.