Kunta-alan tes-keväästä tulossa repivä – vastakkain palkkakuopan täyttämistä vaativat työntekijät ja rahaton kuntatyönantaja

KT:n mukaan julkisten alojen neuvottelujärjestöjen Jukon ja JHL:n vaatimiin palkankorotuksiin ei kerta kaikkiaan ole varaa.

työehtosopimukset
opettaja ja oppilas
Opetusalan ammattijärjestö OAJ haluaa kuroa umpeen palkkaeroa, sen mukaan julkiset alat ovat jääneet palkkakehityksessä vuosien ajan yksityisistä jälkeen.Vesa Moilanen / Lehtikuva

Tiistaina alkavista noin 420 000 työntekijän kunta-alan työehtosopimusneuvotteluista odotetaan sekä vaikeita että pitkiä. Työ- ja virkaehtosopimukset umpeutuvat maaliskuun lopussa, mutta väännön ennakoidaan jo nyt venyvän toukokuuhun.

Työnantaja sekä palkansaajat ovat jotakuinkin päinvastaista mieltä sekä palkankorotusten tasosta että 24 kiky-tunnin jatkosta.

– Kikyn talkoot ovat meidän osalta ohi. Kyllä se on ihan selkeä asia, että kiky-tunnit pitää ottaa tesseistä pois, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

– Kun kiky-tunneista aikanaan sovittin, lähdettiin pelastamaan koko Suomea. Se oli määräaikainen pelastus. Nyt talkootuntien tekeminen on taakse jäänyttä elämää, sanoo Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon ja opettajien OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

Kuntatyönantaja KT:n työmarkkinajohtajan Markku Jalonen näkee asian toisin:lomarahaleikkaukset sovittiin määräaikaisiksi, mutta kiky-tunnit pysyviksi.

– Olen ollut neuvottelemassa kilpailukykysopimusta kunta-alan osalta, ja sovimme keskusjärjestösopimuksessa työajan pidennyksen pysyväksi, emme määräaikaiseksi. Kuntatyönantaja pitää tästä kiinni.

Jalonen huomauttaa, että pitkät lomat huomioiden kunta-alalla tehdään suhteellisen lyhyttä työaikaa jo nyt, ja rahapulassa rypeville kunnille korvaavien työntekijöiden palkkaaminen olisi epärealistista.

– Tarvittaisiin 5 000 uutta työntekijää pelkästään sen takia palkattavaksi uudelleen, jos työaika lyhenisi, Jalonen laskee.

JHL:n Niemi-Laine tekee Jalosen laskelmista päinvastaisen johtopäätöksen: kikyn lisätunnit ovat kuormittaneet julkisen alan työntekijöitä 5 000 työntekijän verran, ja siksi olisi vain tervetullutta, jos niitä tekemään palkataan uutta väkeä.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen
Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku JalonenVesa Moilanen / Lehtikuva

JHL: Jos ei muu auta niin työtaistelu

Palkankorotusvaatimuksissa osapuolten näkemysero vaikuttaa vieläkin isommalta.

Sairaanhoitajat ovat vaatineet kuoppakorotusta jo viime vuodesta alkaen, ja sama vaatimus on myös Jukolla sekä niin ikään sairaaloiden työntekijöitä, kuten leikkaussalien välinehuoltajia edustavalla JHL:llä.

Niemi-Laineen mukaan muun muassa alle 2 000 euron kuukausipalkalla työskentelevien väline- ja laitoshuoltajien korotusten tulee olla sama kuin sairaanhoitajilla eli yli 3,3 prosenttia kahdessa vuodessa.

– Palkankorotus kuuluu kaikille. Olemme mukana samoissa palkkatalkoissa, joissa muutkin julkisuudessa olleet.

Tavoitteeseen pääsemisessä ei lakkokaan ole JHL:n mukaan poissuljettu.

– Pahimmassa tapauksessa työtaistelutoimet ovat meidänkin osalta olennaisia. Siinä sitten katsotaan, miten sairaaloiden leikkaustoiminta jatkuu, jos meidän matalapalkkaväki ei ole korotuksissa mukana, Niemi-Laine väläyttää

JHL.n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine Kuntamarkkinoilla 12.9.2019.
JHL.n puheenjohtaja Päivi Niemi-LaineToni Määttä / Yle

Juko: Nyt on aika kunnon palkankorotuksille

Jukon ja OAJ:n Olli Luukkainen ei vielä määrittele palkankorotusvaatimuksen tasoa. Luukkaisen mukaan kyse on sekä julkisten ja yksitysen puolen palkkaeron että nais- ja miesvaltaisten alojen palkkakuopan kiinni kuromisesta.

– Nyt on tehty kymmenen vuotta keskitettyjä ratkaisuja, jotka ovat olleet erittäin matalia. Nyt on aika kunnon palkankorotuksille. Mitä se kunnon palkankorotus tarkoittaa niin aika näyttää, Luukkainen sanoo.

Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja Olli LuukkainenMikko Koski / Yle

Hän antaa esimerkiksi päiväkotien varhaiskasvatuksen opettajat.

– Heistä 97 prosenttia on naisia, ja palkkataso 2 336 euroa aloittaessa korkeakoulututkinnolla. Eihän se ole missään suhteessa työn vaativuuteen, Luukkainen sanoo.

KT: Ei kerta kaikkiaan varaa

Kunta-alan työnantajien Markku Jalosen mukaan palkankorotusvaatimukset eivät ole realismia aikana, jolloin rahat eivät tahdo riittää nykyistenkään velvoitteiden maksamiseen.

– Kuntatalous on tällä hetkellä historiallisen huonossa tilanteessa, meillä on suuri määrä yt-neuvotteluita. Realiteetit siihen mihin kunnilla on varaa ja mihin ei, pitäisi ottaa näissä neuvotteluissa huomioon.

Hän arvioi että 3,3 prosentin korotustaso kahtena vuonna maksaisi kunnille 700 miljoonaa vuodessa.

Hän laskee, että sosiaali- ja terveydenhuoltolalan palkankorotukset maksaisivat kymmenessä vuodessa kahdeksan miljardia, ja koko kunta-alan palkankorotukset 22 miljardia euroa.

– Se on kallis hintalappu kunta-alalle.

– Niihin ei vaan kerta kaikkiaan ole varaa, Jalonen tyrmää.

Kuntien huono talousjama tunnustetaan

Kuntien talousongelmat tiedetään, ja Juko sekä JHL toivovat tähän apuja maan hallitukselta.

– Valtiovalta, poliittisista valtasuhteista riippumatta, on alimitoittanut kuntien valtionosuudet. Valtiovalta voisi lähettää tukea kuntien rahoituksen vahvistamiseksi, tämä on yhteinen tavoitteemme työnantajan kanssa, Luukkainen sanoo.

JHL:n Niemi-Laine tukisi kuntataloutta tuloveronkorotuksilla. Tämä tulee ajankohtaiseksi hallituksen kehysriihessä.

– Kuntien perusrahoitus pitää saada kuntoon. Olen ihmetellyt, ettei kunnissa pidetä huolta tuloveroa korottamalla siitä, että palvelut voidaan hoitaa. Tästä asiasta tullaan varmasti hallituksen kanssa tässä välissä keskustelemaan.