Suomen vanhimmalla sinfoniaorkesterilla isojen asioiden kevät – missä ja kenen johdolla Turussa tulevaisuudessa soitetaan?

Lähiaikoina valitaan uusi ylikapellimestari ja tehdään päätös uuden musiikkitalon paikasta.

sinfoniaorkesterit
Intendentti Maati Rehor
Maati Rehor uskoo Turun filharmonisen orkesterin vetovoiman kasvavan.Jari Hakkarainen / Yle

Turun filharmonisen orkesterin uusi vuosi on käynnistynyt kutkuttavasti, kun viime vuonna kaksi orkesteria koskevaa isoa asiaa jäi kesken. Ylikapellimestari Leif Segerstamin kausi johtajana päättyi ilman tietoa seuraajasta eikä tulevaisuuden konserttipaikastakaan tehty päätöksiä.

– Jännittäviä hetkiä eletään, vahvistaa Turun filharmonisen orkesterin intendentti Maati Rehor.

Turun kulttuuritoimen johtaja Minna Sartes sanoo, että valintaprosessi on aktiivisesti työn alla.

– Toivon, että meillä on kevään aikana tiedotettavaa asiasta, Sartes viestittää.

Leif Segerstam johtaa Turun filharmonista orkesteria.
Leif Segerstam aloitti johtajanpestinsä Turussa vuonna 2012.YLE / Sami Tammi

Suomen vanhimmassa kaupungissa puhuttaa myös, missä Suomen vanhin eli vuonna 1790 Turun Soitannollisena Seurana toimintansa aloittanut sinfoniaorkesteri tulevaisuudessa soittaa.

Turun kaupunki hyväksyi vuoden 2020 talousarvioon uuden musiikkitalon suunnittelun aloittamisen. Kaupunginhallitus tekee päätöksen rakennuksen sijoituspaikasta todennäköisesti tammikuussa.

– Tämäntyyppisiä kulttuurirakennuksia ei rakenneta maailmassa kovin usein. Tällä hetkellä ehkä eniten Kiinassa, mutta jos ajatellaan Eurooppaa, niin nämä on aina isoja tapauksia, Maati Rehor määrittelee projektin historiallisuutta.

Rehor sanoo, mitä on toiveissa.

– Tärkein asia on konserttisali. Me haluamme maailmanluokan salin, josta Turku voi olla ylpeä. Tehdään hieno estradi tälle korkeatasoiselle orkesterille.

Ahdasta on ja tiukkaa tekee

Ystävyyskaupunki Göteborg tuki sodan jälkeen Turkua lahjoittamalla rahaa ammattikoulun rakentamiseen. Koulun juhlasalista päätettiin tehdä konserttisali. Vuonna 1952 valmistunut rakennus on teknisen käyttöikänsä päässä ja ennen kaikkea ahdas.

Lava ja muut tilat mitoitettiin noin 30 hengen orkesterille. Nyt muusikoita on 74.

– Tästä voi ihan matematiikkaa harrastaen saada sen kuvan siitä, että meillä on tosi niukat ja tiukat tilat, Maati Rehor tiivistää uuden talon rakentamistarpeen perimmäisen syyn.

Anu Honkanen Turun filharmoninen orkesteri. Open Orchestera -tapahtuma
Viime marraskuussa yleisö pääsi seuraamaan soittajien työtä lähietäisyydeltä.Linus Hoffman/Yle

Yleisön puolella on hankaluuksia, esimerkiksi esteettömyysongelmia. Peruskorjausvaihtoehto olisi tullut kalliimmaksi kuin uuden rakentaminen. Turku päätyi kaupungille ominaisen eli pitkän ja huolellisen harkinnan jälkeen uuden musiikkitalon rakentamisen kannalle.

Radan päälle tai joen rantaan

Uutta musiikkitaloa on soviteltu ainakin neljään paikkaan. Kaupunginteatterin pohjoispuolella oleva parkkipaikka eli Hämähäkkitontti, kaupunginteatterin eteläpuolella oleva Itsenäisyydenaukion puisto ja Turun linnan tienoo ovat Aurajoen varrella. Neljäs ehdotus toisi musiikkitalon ratapihan tuntumaan.

Konserttitalon ja suunnitellun Historian museon yhdistämistä saman katon alle Turun linnan edustalle on tutkittu ja idea hylätty, joten sen suunnan voi unohtaa.

Jäljelle jäävistä tonteista filharmonisen orkesterin intendentti liputtaa Aurajoen varren puolesta. Kumpi tahansa sivu kaupunginteatterin naapurista käy Maati Rehorille.

– Talo kuuluu sinne, missä muutkin kulttuurirakennukset ovat.

Turun kaupungin keskustavisiossa puhutaan kulttuurirannasta. Aurajoen varrella, tuomiokirkon puolella on jo nauhana kulttuurirakennuksia: Vanhan Suurtorin jälkeen Aboa Vetus & Ars Nova -museo, Turun kaupunginteatteri ja Wäinö Aaltosen museo.

– Toivon, että pääsemme myös tämän taidemuodon kanssa samalla rannalle. Tästä muodostuu uniikki kokonaisuus, ei pelkästään kansallisesti, vaan kansainvälisestikin.

Vetää yleisöä ja ammattilaisia

Nykyiseen konserttitaloon mahtuu tuhat kuulijaa. Alustavien suunnitelmien mukaan uuteen taloon tulee 1300–1400-paikkainen pääsali sekä pienempi reilun 300 paikan monitoimisali. Arvioitu hinta on noin 60 miljoonaa.

Turun konserttitalo
Turun konserttitalon peruskorjaus olisi maksanut noin 68 miljoona euroa. Uusi musiikkitalo on tarkoitus rakentaa vajaalla 60 miljoonalla.Jari Hakkarainen / Yle

Kulttuurirakennukset ovat myös arkkitehtuuriuutisia. Esimerkiksi Helsingin kirjastossa Oodissa käydään enimmäkseen ihmettelemässä taloa, harvemmin lainaamassa kirjoja.

Turun musiikkitalon hankesuunnittelu alkaa paikkapäätöksen jälkeen. Vielä ei ole tiedossa järjestetäänkö arkkitehtikilpailu vai ei.

Arkkitehtuuri on yksi vetovoimatekijä, mutta Maati Rehor muistuttaa asian ytimestä.

– On tärkeää, että on ensiluokkainen sali, jossa musiikin kuunteleminen on korkealla tasolla ja hyvin nautinnollista, ja että sitä tukevat palvelut toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Tällainen kiinnostaa matkailijoita, puhumattakaan siitä, miten hyvältä se tuntuu kaupunkilaisista.

Rehor muistuttaa, että olosuhteet vaikuttavat myös ammatilliseen vetovoimaan. On väliä, millaisessa olosuhteissa ja akustiikassa soitetaan ja miten yleisö löytää talon.

– Jos ajatellaan kansainvälisen tason taiteilijoita, niin uusi talo on ehdoton vetovoimatekijä myös heille, Maati Rehor sanoo.

Milloin uudessa musiikkitalossa järjestetään avajaiset?

– Syksyllä 2024. Se voi olla toiveajattelua, mutta katsotaan. Toivottavasti noin viiden vuoden sisällä.

Mikä on Turun konserttimusiikin taso vuonna uuden musiikkitalon valmistuttua?

– Me olemme Suomen paras pääkaupunkiseudun ulkopuolinen konserttitalo ja orkesteri, vastaa Maati Rehor.

Lue lisää:

Open Orchestra vie yleisön muusikoiden keskelle – Turun filharmonikot rikkoo perinteisen konserttikokemuksen rajoja