Teollisuuden palkkaneuvottelut ovat käynnistyneet Ruotsissa – työnantajat pelkäävät palkankorotusvaatimusten heikentävän maan kilpailukykyä

Ilman muita teollisuusliittoja neuvottelevat paperityöläiset havittelevat suurinta korotusta.

Ruotsi
Scanian sininen rekka ja kerrostaloja
Ruotsissa on alkamassa vilkas työmarkkinakevät. Frida Lönnroos

TUKHOLMA

Ruotsissa neuvotellaan tänä vuonna yli kolmen miljoonan työntekijän työehtosopimuksista.

Teollisuuden työntekijäliitot haluavat saada kolmen prosentin palkankorotukset. Työntekijöille vaaditaan lisää vähintään noin 50 euroa kuussa.

Teollisuustyöntekijän keskipalkka oli viime vuonna 3 153 euroa Ruotsissa.

Neuvottelut ovat käynnissä. Nykyiset sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa.

Vientiteollisuus on jo yli 20 vuoden ajan asettanut korotusten yleisen linjan. Niiden neuvottelemia palkankorotuksia pidetään kattona, jota muut ammattiryhmät eivät voi ylittää. Tavoitteena on varmistaa vientiteollisuuden kilpailukyky.

– Teollisuudella on mennyt todella hyvin vuodesta 2014 lähtien. Kolmen prosentin korotus on meistä oikeutettu, sanoo työntekijöiden yhteistä palkkatavoitetta koordinoiva Erica Sjölander.

Teollisuuden työntekijäpuoli haluaa myös nostaa alimpia palkkoja ja varmistaa, että perhevapaat eivät katkaise työntekijän palkkakehitystä. Lisäksi osa-aikaeläkkeisiin halutaan lisää joustoja, oikeutta lyhentää työaikaa 100 tunnilla vuodessa.

Erica Sjölander
Kansantaloustieteilijä Erica Sjölander ajaa teollisuuden työntekijäpuolen asiaa. Hänestä kolmen prosentin palkankorotukset ovat perusteltuja. Frida Lönnroos

Työnantajat: Ruotsin kilpailukyky vaarantuu

Työnantajapuoli pitää palkkavaatimusta liian korkeana ja katsoo sen vaarantavan Ruotsin teollisuuden kilpailukyvyn.

Se on huomauttanut, että teräs- ja metsäteollisuudessa menee tavallista heikommin.

Ruotsin Elinkeinoelämän keskusliitto, Svenskt Näringsliv, painottaa, että suhdanteet maailmalla ovat kääntymässä laskuun ja vienti on vetänyt vain heikon kruunun ansiosta.

Sen mielestä palkankorotustahtia on hillittävä viime kierroksesta, jolloin korotukset olivat keskimäärin 2,17 prosenttia ja 6,5 prosenttia kolmen vuoden aikana.

Tekniikan työnantajajärjestön neuvottelupäällikkö Anders Weihe on sanonut, että 1,5 prosentin korotukset olisivat sopivammat.

Työntekijöiden mielestä viime vuosien kilpailukyvyn nousu teollisuudessa on ollut pitkälti työntekijöiden ansiota.

– Tuottavuus on kasvanut, ja Ruotsin työvoimakustannukset ovat viime vuosina painuneet kilpailijamaita, kuten Saksaa, alemmiksi, sanoo Sjölander.

ifmetallin julkisivu
Metalliteollisuuden ammattiliitto on yksi teollisuussopimusta neuvottelevista osapuolista. Frida Lönnroos

Paperiteollisuus vaatii kovempia korotuksia

Paperiteollisuus neuvottelee ilman muita teollisuusliittoja. Se irtautui teollisuusliittojen yhteistyöstä 2011. Tällä kertaa paperityöntekijät vaativat muita korkeammat, neljän prosentin palkankorotukset.

Se on yllättänyt työntekijäpuolella.

–Olisi paljon parempi, jos me kaikki olisimme samassa neuvottelupöydässä, mutta tämä on heidän toiveensa. He neuvottelevat yhtä aikaa kuin me ja on vaikeaa uskoa, että he voisivat saada suuremmat korotukset kuin me muut, sanoo Sjölander.

Skutskärin paperitehdas Ruotsissa.
Skutskärin paperitehdas Ruotsissa.AOP

Teollisuuden työnantajien mukaan paperityöntekijöiden on turha kuvitella saavansa irtautumalla korkeampia palkankorotuksia.

– Teollisuuden sopimuksen korotustaso tulee koskemaan myös paperiteollisuutta, sanoo neuvottelupäällikkö Per Widolf Norrbottensaffärer -lehden haastattelussa.

Erica Sjölander on seurannut sivusilmällä työmarkkinaneuvotteluita Suomessa. Hän ei halua kommentoida sitä, miksi Suomessa on ajauduttu viime kuukausina usein konfliktiin.

– Ruotsista voi sanoa, että meillä on ollut varsin pitkään hyvin sopuisa tilanne eikä oikeastaan lakkoja. Se johtuu minusta siitä, että meidän neuvottelumallimme on toiminut ja auttanut Ruotsin taloutta vahvistumaan. Se on puolestaan helpottanut työmarkkinaneuvotteluita, hän sanoo.

Luovutaanko Ruotsissa vientivetoisesta palkkamallista?

Ruotsissa on käyty paljon julkista keskustelua siitä, miksi vientiliitot saavat yhä asettaa palkankorotusrajan.

Julkisella sektorilla on kova työntekijäpula ja moni katsoo, että palkankorotuksilla voitaisiin houkutella työntekijöitä esimerkiksi kouluihin ja sairaaloihin.

Ylen kyselyn mukaan suomalaiset soisivat hoitajille vientialoja korkeammat palkankorotukset.

Mallin on väitetty sementoivan palkkaerot. On sanottu, että teollisuusala välittää vain itsestään ja muut liitot jäävät nuolemaan näppejään, kun eivät voi yrittää neuvotella parempia korotuksia jäsenilleen.

Mallia kannattavat puolestaan muistuttavat, että esimerkiksi perushoitajille annettiin lisäkorotus vuonna 2016. Vastaavat palkkaerojen korjaukset ovat mahdollisia mallin puitteissa.

Ruotsissa ovat käynnistymässä myös kunta-alan neuvottelut.

Työntekijät haluavat kolmen prosentin palkankorotuksia ja useita parannuksia työaikoihin.

He haluavat muun muassa yhden lisävapaapäivän työjaksoon ja yötyön lyhentämistä.