Ilmastonmuutos koettelee jo Suomen suurinta järveä – Saimaaseen alkoi tulla äkkiä liikaa vettä liian nopeasti

Saimaa kärsii äärioloista, merellä puolestaan talvimyrskyt ovat vieneet saarelaisten venevajoja osin veden alle.

Saimaa
Saimaa jääpeitteessä ilman lunta (ilmakuva).
Saimaan vedenpinnan korkeus on kääntynyt jyrkkään nousuun.Mikko Savolainen / Yle

– Ei tästä ole kuin pari vuotta, kun vesi oli penkan tasalla. Nyt vesi on hävinnyt jonnekin, Heikki Kiiha sanoo osoittaen kohtaa, jossa vesiraja aiemmin oli.

Kiihan mökkirannassa Ruokolahden Äitsaaressa Saimaan vesi on metrin tavallista alempana. Vesiraja on karannut 3–4 metriä järven keskelle päin. Heikki Kiiha onkin saanut uuden hiekkarannan ja lisää tonttia kesämökilleen.

– Eikä siitä ole tarvinnut maksaa mitään, hän naurahtaa.

Saimaan vedenpinta on ollut viime kesästä lähtien keskimääräistä alempana.

Kiiha ei muista, että vesi olisi 30 vuoden aikana ollut koskaan näin alhaalla. Pian tilanne muuttuu.

Saimaan pinta kohoaa nyt ennätysvauhtia. Vedenpinta on noussut Lauritsalan mittauspisteessä kuukauden aikana lähes parikymmentä senttimetriä. Näin raju Saimaan vedenkorkeuden nousu on poikkeuksellista.

Sadan vuoden aikana vesi on noussut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtavan vesitalousasiantuntija Jukka Höytämön mukaanSaimaalla yhtä nopeasti vain kolme kertaa aiemmin.

Heikki Kiiha näyttää mökillään Äitsaaressa vanhaa vedenkorkeutta, vesi on metrin alempana kuin normaalisti kuvaushetkellä
Heikki Kiiha osoittaa kohdan, jossa vesi normaalisti olisi Ruokolahden Äitsaaressa sijaitsevalla mökkitontilla.Mikko Savolainen / Yle

Saimaan suuresta koosta on hyötyä, sillä Saimaa pystyy ottamaan vastaan rajujakin sadevesimääriä.

– Jos Saimaa olisi Pielisen kokoinen, vesi olisi noussut jo kolme metriä, Höytämö toteaa.

Vesi ei imeydy

Saimaan vedenkorkeus on tällä hetkellä yli 75,6 metriä. Raju käännös vedenkorkeudessa johtuu siitä, että lokakuusta joulukuuhun vettä on satanut normaaliin verrattuna moninkertaisesti enemmän.

Maaperä on nyt niin vetinen, ettei se pysty imemään yhtään vettä, vaan sadevedet valuvat suoraan takaisin vesistöihin.

– Se johtuu ilmastonmuutoksesta. Samanlaisia vuosia tulee varmasti yhä enemmän, Jukka Höytämö toteaa.

Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen vahvistaa, että Saimaa on siirtynyt ilmastonmuutoksen aikaan. Talvella vesi ei haihdu samoin kuin keväällä.

– Ilmaston lämpeneminen johtaa siihen, että talvitulvat lisääntyvät ja kesällä on kuivaa, Bertel Vehviläinen sanoo.

Vehviläisen mukaan tämä saattaa vaikuttaa esimerkiksi järvien ravinnekuormaan.

– Tulevaisuudessa lumettomat jaksot ovat pidempiä. Kun lumi ei suojaa maata, sieltä voi valua vesistöihin enemmän ravinteita.

Jos ennusteet pitävät paikkansa, Saimaan vedenkorkeus kohoaa ensi kesään mennessä vielä puolella metrillä. Kuluva talvi ja pakkaset vaikuttavat kuitenkin paljon vedenkorkeuteen.

– Talven sateet ovat oikeastaan vielä satamatta. Jos sateet tulevat vetenä, ei ole sulavaa lunta eikä tule tulvaa, Jukka Höytämö selittää.

Vesi matalalla Äitsaaressa.
Saimaan vesiraja on karannut 3–4 metriä järven keskelle päin Heikki Kiihan mökkitontilla.Mikko Savolainen / Yle

Toisaalta jos lunta tuleekin paljon, tulevan kevään ja kesän vesitilanne muuttuu.

– Ensin tilanne muuttuu paremmaksi, jos verrataan viime kesän kuivuuteen. Jos taas lunta tulee paljon ja keväällä ja kesällä sataa vielä paljon vettä, voi tulla ongelmia.

Vielä ei kuitenkaan Höytämön mukaan kannata pelätä tulvia.

– Suuremmalla todennäköisyydellä kaikki menee hyvin.

Tuulet tuovat vettä Itämerelle

Myös merivedet ovat nyt korkealla. Esimerkiksi Pyhtään edustalla Kaunissaaressa vesi nousi alkuviikosta niin korkealle, että osa venevajoista joutui veden varaan.

– Itämeren vedenpinta on 30-40 senttimetriä tavallista korkeammalla, meriasiantuntija Antti Kangas Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Meriveden pinnan kohoaminen johtuu talvimyrskyistä, jotka lisääntyvät ilmastonmuutoksen takia.

– Tuulet puhaltavat lounaasta ja pakkaavat vettä Atlantilta Itämerelle, Kangas selittää.

Merivesien tämänhetkinen tilanne ei kuitenkaan ole erityisen harvinainen. Merivesi voi olla talvella 50 senttimetriä tavallista korkeammalla.

Ilmatieteen laitos varoittaakin korkeasta merivedestä Selkämeren pohjoisosassa, Merenkurkulla sekä Perä- ja Saaristomerellä. Kankaan mukaan merivesien pinta tulee vielä nousemaan.

– Tulvahuiput ovat yleensä olleet tässä vuodenvaihteen aikoihin.

Sitä, milloin tilanne tasaantuu, Antti Kangas ei uskalla luvata. Tilastojen valossa kuitenkin matalapaine hellittää helmikuussa, jolloin tulvat usein loppuvat.

Lisäjuoksutukset hidastavat nousua

Aivan vapaasti Saimaan vesi ei pääse kohoamaan, sillä saimaannorpan pesinnän aikaan Saimaan vedennousua hidastetaan lisäjuoksutuksilla. Ilman lisäjuoksutusta vaarana on, että parhaillaan pesivän saimaannopan poikaspesiä romahtaisi.

Lisäjuoksutusta jatketaan maaliskuulle asti. Sen jälkeen luonto näyttää, mihin tasolle vedenkorkeus asettuu.

Laituri kuivalla maalla Äitsaaressa.
Äitsaarella laiturien karkaamista on yritetty estää rakentamalla laituri tolppien väliin. Silloin laituri pääse mukautumaan vedenkorkeuden muutoksiin.Mikko Savolainen / Yle

Hyvä puoli alhaisessa vesirajassa on Heikki Kiihan mukaan ollut se, että lapsenlapset ovat nauttineet parina kesänä käytössä olleesta omasta hiekkarannasta.

– Emme itse ole sellaisia ihmisiä, jotka makoilevat biitsillä, joten tällä ylimääräisellä rannalla ei ole suurta käyttöä.

Heikki Kiiha odottaakin Saimaan veden paluuta normaalille tasolle. Alhainen vedenpinta on vaikeuttanut esimerkiksi veneilyä.

– Tuossa lähellä on vaarallinen kari, jonka päällä on 10-20 senttimetriä vettä. Joka kesä siihen joku ajaa ja rikkoo perämoottorinsa, Heikki Kiiha kertoo.

Ikuinen riesa on Kiihan mukaan myös se, että jäät vievät laiturit mennessään.

– Ei niitä ole näkynyt, vaikka tämä paikka on verrattain tuuleton ja suojaisa.

Aiheesta voi keskustella 17.1. kello 22.00 asti.