Tässäkö ratkaisu perusterveydenhoidon ahdinkoon? Päijät-Hämeeseen suunnitteilla Suomen laajin yhteisyritys yksityisen toimijan kanssa

Ministeriö yllättyi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suunnitelmasta perustaa uusi yritys perusterveydenhoidon palveluiden tuottamiseen.

sosiaali- ja terveyspalvelut
Sairaanhoitaja mittaa potilaan verenpainetta
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä etsii terveydenhoidon pelastusta yksityiseltä puolelta.Emilia Malin / Yle

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä harkitsee uutta tapaa maakunnan perusterveydenhuoltoon.

Suunnitelman mukaan yhtymä perustaisi yksityisen sote-alan toimijan kanssa yhteisyrityksen. Hyvinvointiyhtymä ei aio muuttaa koko Päijät-Hämettä kertaheitolla uuteen malliin, vaan ensimmäisenä yhteisyrityksen palveluja olisi kahdessa kunnassa, Lahdessa ja Kärkölässä vuonna 2021.

Palveluihin kuuluisivat lahtelaisten ja kärköläläisten lääkäri- ja sairaanhoitopalvelut, suun terveydenhuolto, perustason mielenterveys– ja päihdepalvelut sekä fysioterapia. Yhteisyrityksen vastuulle kuuluisi noin 124 000 asukasta.

Myöhemmin, vuoteen 2023 mennessä, palvelut laajenisivat koko maakuntaan, Sysmää ja Heinolaa lukuun ottamatta.

Yhtymällä olisi yrityksessä vähemmistöomistus ja yksityisellä enemmistö.

– Me tavoittelemme parempaa hoidon saatavuutta, henkilöstön parempaa jaksamista ja uudentyyppisiä tapoja tuottaa palveluita. Enemmän digipalveluita ja moniammatillista vastaanottotyötä antamisessa taloudellisissa raameissa, sanoo Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän toimitusjohtaja Marina Erhola.

  • Mitä tämä tarkoittaa alueen asukkaille? Koostimme tähän juttuun tietoa, millä tavalla uusi yhteisyritys vaikuttaisi päijäthämäläisiin.

Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila kertoo olevansa yllättynyt Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän suunnitelmista. Tällä hetkellä Varhila kertoo olevansa odottavalla kannalla, sillä mahdollisessa yhteisyrityksessä on vielä useita avoimia kysymyksiä.

– Miten sopimuspohja rakennetaan, jotta siitä ei tule tulevaisuudessa älyttömän kallista ja millä tavalla julkinen puoli, joka on järjestämisvastuussa, hoitaa vastuunsa? Riskejä liittyy myös tavoitteiden toteutumiseen ja palveluiden turvaamiseen.

Kumppania ryhdytään etsimään saman tien?

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän hallitus käsittelee viranhaltijoiden ehdotusta ensi maanantaina. Jos hallitus antaa hyväksyntänsä asialle, aletaan yhtymässä hakea sopivaa kumppania.

Henkilöstö siirtyisi yhteisyrityksen palvelukseen liikkeenluovutuksella niin sanotusti vanhoina työntekijöinä. Yhteisyritys palkkaisi itse tarvitsemansa lisähenkilöstön.

Mikään yhteisyritys ei tuota missään muualla Suomessa näin laajassa mittakaavassa sosiaali- ja terveyskeskuspalveluita.

Aiemmin sote-alan yhteisyritys on perustettu Suomessa Meri-Lappiin, kun Meri-Lapin kunnat ja Mehiläinen perustivat yrityksen vastaamaan keskussairaalan erikoissairaanhoidon palveluista.

HS:n mukaan (siirryt toiseen palveluun)ulkoistuspäätös kuohutti Meri-Lapissa, sillä alueen kunnat toimivat vastoin valtion tahtoa. Sote-uudistus vaikeutuu, jos kunnat jumiutuvat nykyisiin rakanteisiin terveysyritysten takia.

Peruspalvelut eivät toimi kunnolla – kustannukset kasautuvat erikoissairaanhoitoon

Nykyisellään perusterveydenhuollossa on monia ongelmia. Hoitoon ei pääse tavoiteajassa ja digipalvelut eivät ole tätä päivää. Päijät-Hämeellä on ollut myös vaikeuksia saada sote-keskuksiinsa lääkäreitä ja muita asiantuntijoita.

Lahden kaupunki on ollut yksi suurimmista terveyspalvelujen ulkoistajista. Tällä hetkellä Päijät-Hämeessä on jo ulkoistettu puolet avosairaanhoidosta, mutta hoitoon pääsyssä on yhä ongelmia. Viime vuosina tämä on tarkoittanut lyhyitä lääkäreiden työsuhteita. Palvelut eivät ole myöskään kehittyneet vastaamaan tämän päivän vaatimuksia.

Kun perusterveydenhuolto on sakannut, kalliimman erikoissairaanhoidon käyttö on kasvanut. Kunnat eivät ole pystyneet enää rahoittamaan sote-palveluista vastaavaa kuntayhtymää riittävästi ja yhtymän talous on ajautunut kriisiin.

Nyt Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä haluaisi karistaa kriisin kannoiltaan ja perustaa nykyaikaisia sote-keskuksia, joissa olisi moniammatillinen henkilöstö, eri tuottajia ja joiden palveluita asukkaatkin arvostaisivat. Uudenlaisessa sote-keskuksessa toteutuisi myös maan hallituksen ajama 7 vuorokauden hoitotakuu.

Päijät-Hämeen keskussairaalan tehyläiset ja superilaiset työntekijät marssivat ulos lokakuussa.
Päijät-Hämeen keskussairaalan henkilöstö marssi ulos lokakuussa kipeiden yt-neuvottelujen päätteeksi.Marjo Pirilä / Yle

Jos yhtymä on pettynyt sotepalveluiden ulkoistukseen, miksi se ei sitten tuottaisi palveluitaan itse, omana tuotantonaan? Viranhaltijoiden näkemyksen mukaan se ei helpottaisi henkilöstön saatavuusongelmia.

Yhteisyritys yksityisen toimijan kanssa houkuttelee myös siksi, että silloin yhtymä saisi asiakkailleen digitaalisia palveluita nopeammin käyttöön. Julkisella puolella digipalvelut eivät ole kehittyneet yhtä nopeasti kuin yksityisellä. Digipalvelut ovat tärkeä keino nopeuttaa palveluiden saatavuutta ja samalla vähentää kustannuksia.

"Mikään säästöhanke tämä ei ole"

Päijät-Hämeessä hyvinvointikuntayhtymällä on kirjavia sopimuksia. Kansliapäällikkö Varhilan mukaan yhteisyrityksellä voidaan saada säästöjä hyvällä kilpailutuksella.

– Kilpailutuksella voidaan saada aikaan sekä kustannusvaikuttavuutta että parempia palveluita, jos ne osataan tehdä ja lähdetään siitä, ettei ole monia eri sopimuksia alueella, kuten nyt.

Toimitusjohtaja Marina Erholan mukaan yhtymä ei hae toimintamallilla ensisijaisesti säästöjä vaan parempia palveluita.

– Emme hae ensisijaisesti kustannussäästöjä vaan toimintavarmuutta. Haemme nykyistä vanhempaa perusterveydenhuoltoa. Kustannussäästöjä voi tulla sitä kautta, jos toimintavarmuus paranee. Mikään säästöhanke tämä ei ole.

Erhola sanoo, että sopimukset ovat parhaillaan katkolla nykyisten palveluntuottajien kanssa.

– Sopimuskaudet ovat lyhyitä. Kumppanit ovat pystyneet tuottamaan palveluita aika hyvin, mutta toiminnasta on puuttunut pitkäjänteisyyttä. Uskon, että yhteisyritys olisi merkittävästi parempi tapa tuottaa julkisesti rahoitettua palvelua.

Sopimukset voitava irtisanoa ilman kalliita ehtoja

Hallitus on aiemmin ilmoittanut yrittävänsä estää kuntia ulkoistamasta terveydenhuoltoaan yrityksille.

Kansliapäällikkö Varhilan mukaan sopimus on voitava irtisanoa, kun maakunta- ja sote-uudistus saadaan valmiiksi.

– Sopimukseen pitää kirjata ehto, että kun maakunta syntyy, maakunnalla on mahdollisuus irtisanoa sopimukset. Sillä saattaa olla vaikutusta kilpailutusmenettelyyn ja siihen, kuinka innokkaasti yritykset lähtevät siihen mukaan. Lainsäädännössä on myös sellainen ehto, että se on voitava irtisanoa ilman kalliita irtisanomisehtoja, Varhila sanoo.