Onko Suomi akkuteollisuuden luvattu maa? "Panostamme tällä hetkellä yli sataan suomalaisen yritykseen"

Kilpailu uuden akkumateriaalitehtaan sijainnista tiivistyy lähikuukausina.

litiumioniakut
Sähköautojen latauspiste.
Sähköinen liikkuminen ja erityisesti sähköautot ja niiden tarvitsemien akkujen kysyntä ovat akkuteollisuuden kasvuodotusten taustalla.Antro Valo / Yle

Kilpailu Suomen uusimmasta akkutehtaasta tiivistyy kevään aikana..

Valtion omistama Suomen Malmijalostus ilmoitti kuluvan vuoden alussa, että se perustaa kaksi litiumakkujen materiaaleja valmistavaa tehdasta. Sijaintipaikkakunniksi ovat ehdolla Kotka, Hamina, Vaasa ja Kokkola.

Vaikka uusien tehtaiden käynnistymiseen voi mennä aikaa vielä vuosia, saatetaan päätös uusista tehdaskaupungeista saada jo tänä vuonna.

– Siihen pyrimme, se on tahtotilamme, sanoo yhtiön akkuarvoketjun Vesa Koivisto.

Päätöksiä edeltävä valmistelu on jo kuitenkin tiivistymässä. Tehtaiden perustamista edeltävä ympäristövaikutusten arviointiprosessi on alkamassa ja se on tarkoitus saada valmiiksi kevään aikana.

Suunniteltujen akkumateriaalitehtaiden salat alkavat lähikuukausien aikana avautua myös suurelle yleisölle.

– Järjestämme yleisötilaisuudet kaikissa neljässä ehdokaskaupungissa kevättalven aikana, todennäköisesti maaliskuussa, Koivisto sanoo.

Kovaa kilpailua

Kamppailu akkuteollisuuden saamiseksi mille tahansa paikkakunnalle tarkoittaa muun muassa ankaraa myynti- ja markkinointityötä oman kotipaikkakunnan puolesta.

– Kilpailu on kovaa, mutta ei tätä kisaa verissäpäin käydä, kuvailee urakkaa myyntijohtaja Harri Eela Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:stä.

Suomen Malmijalostuksen tehtaat ovat alustavien arvioiden mukaan useiden satojen miljoonien eurojen investointi. Välitön työllistävä vaikutus on satoja henkilöitä.

Ehdokaskaupunkien ja Suomen Malmijalostuksen välisissä jatkoneuvotteluissa tehdashankkeiden suuruus alkaa nyt vähitellen tarkentua. Julkisuuteen niistä kerrotaan toistaiseksi hyvin vähän, mutta jotain kuitenkin.

– Esimerkiksi tehtaiden vaatimat tonttikoot, tehtaiden tarvitsema sähkön määrä ja muun muassa henkilöstömäärä alkavat konkretisoitua, raottaa Harri Eela tulevia keskusteluja.

Hän lisää, että uuden teollisuuden saaminen paikkakunnalle vaatii erittäin pitkäjänteistä myyntityötä. Pelkkä oman alueen kehuminen ei riitä.

– Meidän pitää kuunnella mitä asiakas, tässä tapauksessa Suomen Malmijalostus, tarvitsee, ja pystyä vastaamaan siihen tarpeeseen.

Akkuteollisuuden keskittymä mahdollinen

Eela oli mukana valmistelemassa myös Kotka-Haminan seudun edellistä akkuteollisuushanketta. Kolme vuotta sitten tehdasyhtiö Northvolt (siirryt toiseen palveluun) päätyi kuitenkin rakentamaan tehtaansa Ruotsiin.

Pohjanlahden rannikolla Skellefteåssa rakennetaan parhaillaan tehdasta, jonka lasketaan valmistuttuaan työllistävän yli 2000, jopa lähemmäs 3000 henkilöä.

Vuosia sitten valmisteltu työ ei kuitenkaan mennyt Kotkassa ja Haminassa hukkaan, eikä silloista menetystä enää harmitella.

– Silloin luotiin pohjaa sille, että Kotkan ja Haminan alue soveltuisivat toiminnalle, jota nyt Suomen Malmijalostus kaavailee, sanoo Harri Eela.

Harri Eela
Kotkan-Haminan kehittämisyhtiö Cursor Oy:n myyntijohtaja Harri Eela on ollut jo vuosia valmistelemassa maaperää akkuteollisuuden saamiseksi eteläiseen Kymenlaaksoon.Antro Valo / Yle

Hän uskoo, että jatkossa Suomen Malmijalostuksen uudet tehdaskaupungit voivat olla vahvoilla jopa alan teollisuuden keskittymiksi. Yhden mahdollisuuden luo se, että akkujen valmistaminen on pitkä prosessi, johon kuuluu esimerkiksi kemikaalien ja kennojen valmistusta sekä akkujen kokoonpanoa.

– Tässä hankkeessa on kyse kemikaalien valmistuksesta. Kyllä tuleva päätös aukaisee ovia kokonaisen akkuklusterin rakentumiselle Suomeen ja ensisijaisesti sille paikkakunnalle mihin tehdas sijoitetaan.

Miljardien liiketoiminta

Suomen Malmijalostuksen tavoittlemat tehdashankkeet ovat vain yksi esimerkki siitä mitä akkuteollisuudessa Suomessa tällä hetkellä tapahtuu.

– Kohdistamme palvelujamme tällä hetkellä yli sataan suomalaisen yritykseen, jotka ovat mukana tavalla tai toisella akkuteollisuudessa, kuvailee alaa Business Finlandin Batteries from Finland (siirryt toiseen palveluun) ohjelman vetäjä Ilkka Homanen.

Palvelut tarkoittavat esimerkiksi sparrausta bisnesideoiden kehittämisessä, auttamista yritysten kansainvälistymisessä, mutta myös rahallista tukea.

Yksittäisiä vireillä olevia hankkeita Business Finlandista ei kommentoida, mutta akkuteollisuudessa mukana olevat yritykset voivat olla kaikenkokoisia, ja hankkeiden rahoitukset Business Finlandin mukaan merkittäviä.

– Kymmenistä tuhansista euroista ja miljooniin euroihin, kuvailee Homanen.

Rahtialuksia HaminaKotkan satamassa lastauksessa.
Suomen Malmijalostuksen akkumateriaalitehtaan sijainnista kisaa loppusuoralla neljä satamakaupunkia. Kuva Kotkan satamasta.Mikko Savolainen / Yle

Yksi suurimmista akkuteollisuuden meneillään olevista hankkeista on Aalto-yliopiston johdolla toteutettava BATCircle (siirryt toiseen palveluun) –kokonaisuus. Se liittyy muun muassa akkuteollisuuden materiaalituotantoon ja liitiumioniakkujen kierrätykseen (siirryt toiseen palveluun).

Hankkeessa on mukana yliopistoja, yrityksiä, tutkimuskeskuksia sekä Porin ja Harjavallan kaupungit. 20 miljoonan euron hanketta Business Finland on tukenut 10 miljoonalla.

– Tavoittelemme panostuksillamme kokonaisuutena useiden miljardien eurojen taloudellista vaikuttavuutta suomalaiseen akkuteollisuuteen, Ilkka Homanen sanoo.