Närpiössä olisi töitä kymmenille vietnamilaisille, mutta he jumittavat kotimaassaan – Oleskelulupien käsittelyajat kaukana hallituksen tavoitteesta

Samaan aikaan, kun hallitus on luvannut nopeuttaa työntekoa varten myönnettävien oleskelulupien käsittelyä, Maahanmuuttovirastosta vähennettiin 50 lupien käsittelijää.

työperäinen maahanmuutto
Vietnamilainen nainen tekee töitä kasvihuoneella tomaattirivistöjen keskellä.
Ulkomainen työvoima on elinehto närpiöläisille kasvihuoneille. Juho Teir / Yle

Joukko vietnamilaisia odottaa kotimaassaan pääsyä Suomeen. Heille on luvassa 10–20 vuoden työura kurkkuviljelmällä Närpiössä. Osa heistä on odottanut oleskelulupaa jo yli vuoden.

Vietnamilaisia odotetaan närpiöläisen Jan-Erik Siggin kurkkufarmilla, jonne on valmistunut uusi, kolmen hehtaarin kokoinen kasvihuone. Kyseessä on yrityksen suurin laajennus tähän asti. Uusia työpaikkoja se tuo mukanaan noin 70.

Taimet uuteen kasvihuoneeseen on tilattu ja ne saapuvat tammikuun lopulla. Tilalla on paniikki lähellä, sillä taimien istuttajat ovat juuttuneet oleskelulupaprosessin rattaisiin. He ovat edelleen lähtömaassaan Vietnamissa, jonottamassa haastatteluun pääsyä Suomen lähetystöön Hanoihin.

– Meille tulee kiire, sillä kasvihuoneen pitäminen tyhjillään on todella kallista, sanoo Siggin yhtiökumppani Tiina Inberg.

Uudet työntekijät vanhojen suosituksesta

Sigg on Suomen suurin kurkuntuottaja. Hänen viljelmillään tuotetaan 16 miljoonaa kiloa kurkkua vuodessa, mikä on noin kolmannes koko maan tuotannosta. Laajennus tuo määrään muutaman miljoonan lisää. Työntekijöitä yrityksellä on tällä hetkellä 150, joista suurin osa on vietnamilaisia.

– Uudet työntekijät otetaan usein Vietnamista meidän työntekijöiden suositusten perusteella. Vanhat työntekijät opettavat sitten uudet tekemään hyvää työtä, Inberg kertoo.

Yritys palkkasi ensimmäisen vietnamilaisen työntekijänsä edellisen suuren laajennuksensa yhteydessä yli kymmenen vuotta sitten. Siitä lähtien Sigg on luottanut vietnamilaisiin.

Oleskelulupia uusille työntekijöille haettiin ajoissa, jotta tammikuussa päästäisiin istuttamaan taimia laajennukseen. Tällä kertaa lupaprosessi on kuitenkin venynyt tavanomaista huomattavasti pidemmäksi.

– Normaalisti prosessi on kestänyt 4–5 kuukautta. Vain kerran yksi työntekijä on joutunut odottamaan yli vuoden. Olemme tehneet kaiken kuten ennenkin, Inberg ihmettelee.

Kurkunkasvatus kasvihuoneet Närpiössä
Jan-Erik Sigg Ab:n kurkkutilan laajennus tuo 70 uutta työpaikkaa. Kuva on kesältä, jolloin laajennusosa oli vielä rakenteilla. Pasi Takkunen/Yle

Mutkikas matka Suomeen

Vietnamilaisen tie kotimaastaan Närpiöön on pitkä. Sitä pidentää huomattavasti työntekoa varten tarvittavan oleskeluluvan hankkiminen.

Kaikki alkaa englanninkielisen hakemuksen täyttämisellä. Moniosaisen ja usein monimutkaisen hakemuksen voi täyttää sähköisesti netissä tai sen voi tulostaa ja postittaa täytettynä eteenpäin.

Sen jälkeen vietnamilainen ottaa yhteyttä Suomen edustustoon Hanoissa ja varaa ajan käynnille. Lähetystössä on käytävä vähintään kerran tunnistautumassa, mutta jos hakemuksessa on epäselvyyksiä, tulee kutsu toiseen tapaamiseen, jossa hakija haastatellaan.

– Hakemukset ovat vaikeita täyttää, joten niistä tulee usein puutteellisia. Puutteelliset hakemukset hidastavat prosessia ja ne johtavat haastatteluihin, kertoo hallinnollinen avustaja Elisa Kojo ulkoministeriöstä.

Lähetystöstä hakemus matkaa Maahanmuuttovirastoon Suomeen. Maahanmuuttovirasto käy hakemuksen ja edustuston lausunnon läpi. Tarvittaessa tietoihin pyydetään täydennystä hakijalta tai työnantajalta. Maahanmuuttovirasto ohjaa myös hakijan haastatteluun edustustoon.

Haastattelun jälkeen hakemus palaa Maahanmuuttovirastoon, joka tekee asiassa lopullisen päätöksen. Jos oleskelulupa hyväksytään, noin viikko päätöksen jälkeen saapuu oleskelulupakortti, joka noudetaan jälleen edustustosta.

Vietnamissa asuu 100 miljoonaa ihmistä, joista hyvin moni on halukas lähtemään ulkomaille. Suomessa työlle on suuri kysyntä.

Kari Kahiluoto

Useita matkoja jo lähtömaassa

Hakuprosessi tulee myös kalliiksi. Esimerkiksi Närpiöön pyrkivistä vietnamilaisista moni asuu kaukana Hanoista. Useat matkat ja majoitukset reissuilla lähetystöön, mahdollinen tulkin palkkaaminen ja työnvälittäjän maksu kasautuvat isoksi kuluksi. Työlupa itsessään maksaa jo yli 400 euroa. Päälle tulee tietysti myös lentolippu Suomeen. Hakija maksaa kaiken itse.

– Olisi hyvä, jos haastattelun voisi hoitaa samalla kertaa tunnistautumisen kanssa. Tähän yritetään siirtyä, Kojo kertoo.

Lupaprosessin keskellä Maahanmuuttovirasto pyytää vielä lausuntoa TE-toimistolta. Se tekee saatavuusharkintaa, jossa selvitetään, löytyisikö työpaikkaan tekijää Suomesta tai muista EU-maista. Selvityksestä on kuitenkin vapautettu useita aloja työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

Växthus i Yttermark, Närpes.
Ulkomailta tulevien puutarhaviljelijöiden kohdalla ei sovelleta saatavuusharkintaa. (arkistokuva)Yle/Jukka Tyni

Päätökset saatavuusharkinnasta tehdään TE-toimistoissa alueellisesti. Pohjanmaalla erillisselvityksistä on vapautettu muun muassa pelto- ja puutarhaviljelijät, joten kurkkumaalle suuntaavat vietnamilaiset välttävät hakuprosessissa yhden vaiheen.

Lupien käsittelijöitä on vähennetty

Työperäistä maahanmuuttoa on pyritty edistämään Suomessa jo pitkään. Hallitusohjelmaan (siirryt toiseen palveluun) on kirjattu tavoite, että oleskeluluvan saisi jatkossa kuukaudessa. Valtiolla on tavoitteensa kanssa edessä useamman pullonkaulan purkaminen.

Loppuvuodesta otettiin kuitenkin prosessin helpottamisen sijaan takapakkia. Maahanmuuttovirasto vähensi väkeä vuodenvaihteessa 120 hengellä. Heistä 50 oli oleskelulupien käsittelijöitä.

– Resurssitilanne on huono. Meillä on menossa ensimmäiset viikot uudella kokoonpanolla, eikä tilanne ainakaan parane. Olemme koko ajan vajaamiehityksellä, kertoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Tuuli Huhtilainen.

Oleskeluluvan käsittelyssä kesti sekä vuonna 2019 että vuonna 2018 keskimäärin noin 190 vuorokautta, eli yli puoli vuotta.

– Tavoiteaika on neljä kuukautta, mutta tällä hetkellä vuosi on lähempänä keskiarvoa. Jonoa on päässyt syntymään ja vireille tulee koko ajan uusia hakemuksia melkein samaa tahtia kuin mitä niitä käsitellään, Huhtilainen sanoo.

Maahanmuuttoviraston kyltti Helsingissä.
Pahin pullonkaula oleskelulupien käsittelyssä on maahanmuuttovirastossa, joka kärsii resurssipulasta.Petteri Sopanen / Yle

Pahin pullonkaula Maahanmuuttovirastossa

Maahanmuuttoviraston apulaispäällikkö Raimo Pyysalo kertoo, että vähennykset johtuivat valtionrahoituksesta. Ulkoministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö saivat lisärahoitusta oleskelulupien käsittelyyn, mutta Maahanmuuttoviraston rahoitusta vähennettiin.

Käytännössä rahaa oli turvapaikanhakijoiden oleskelulupien käsittelyyn, mutta ei työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien hakemusten käsittelyyn.

– Oleskeluluvat työntekoon tulisi käsitellä lupamaksutuloilla, mutta tulorahoitus niistä ei ole riittävä, Pyysalo sanoo.

Hallitusohjelmassa karusellia pyöritettiin lisäksi niin, että vuodenvaihteessa työntekoon ja opiskeluun tarvittavat oleskeluluvat siirtyivät työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksen alaiseksi. Pyysalo sanoo, ettei siirto yksistään tule nopeuttamaan lupaprosesseja.

Käsittelyaikojen muuttaminen vuodesta yhteen kuukauteen vaatii vielä useamman käänteen.

– Olemme esittäneet työ- ja elinkeinoministeriölle arvion siitä, miten oleskeluluvissa päästään kuukauden käsittelyaikaan. Siihen tarvitaan noin 50 työntekijää lisää. Heidän rekrytointi ja perehdyttäminen vie aikaa. Katseet on käännetty vuoden 2021 puolelle, Pyysalo linjaa.

Pyysalo myöntää, että puutteellisten resurssien vuoksi, pahin pullonkaula käsittelyajoissa on tällä hetkellä Maahanmuuttovirastossa. Hakemusruuhka on kuitenkin monen asian summa.

– Viiveet kumuloituvat. Kolmen hallinnonalan täytyy kaikkien yhteistyössä puristaa, jotta päästään käsittelyajoissa yhteen kuukauteen.

Olemme esittäneet työ- ja elinkeinoministeriölle arvion siitä, miten oleskeluluvissa päästään kuukauden käsittelyaikaan. Siihen tarvitaan noin 50 työntekijää lisää.

Raimo Pyysalo

Vietnamissa riittää Suomeen tulijoita

Ruuhkaa hakemuskäsittelyssä on myös Suomen lähetystöissä eri puolilla maailmaa. Vietnamissa Suomeen matkaavien ja oleskelulupaa hakevien määrä kasvaa koko ajan. Yksi kasvava ryhmä on korkeastikoulutetut vietnamilaiset esimerkiksi ICT-alalla. Ala vetää Suomeen myös opiskelijoita, jotka usein jäävät maahan joksikin aikaa opintojen jälkeen.

– Uusien alojen osaajien määrä kasvaa myös useissa ammattiryhmissä, ehkä Suomen väestön vanhenemisen seurauksena. Vietnamista ollaan palkkaamassa Suomeen esimerkiksi metsureita, kertoo Suomen suurlähettiläs Vietnamissa Kari Kahiluoto.

– Vietnamissa asuu 100 miljoonaa ihmistä, joista hyvin moni on halukas lähtemään ulkomaille. Suomessa työlle on suuri kysyntä, hän jatkaa.

Vietnamin valtio myös kannustaa muuttoon. Kahiluodon mukaan huomattava osa maan budjetista koostuu rahasta, jonka ulkomailla töissä olevat palauttavat Vietnamiin.

– Ilmassa on selvä yhteiskunnallinen muutos. Kiinnostus lähteä ja toisaalta kiinnostus hakea työvoimaa Vietnamista on kasvamassa.

Suurlähettiläs Kari Kahiluoto toimistossaan Hanoissa.
Kari Kahiluodon johtama lähetystö Hanoissa saa pian yhden työntekijän lisää.Mervi Mustakallio

Vietnamin Suomen lähetystössä työskentelee 18 ihmistä, joista kuusi käsittelee oleskelulupia. Närpiöläiselle kurkkuviljelmälle viimeksi rekrytoidut olivat varanneet haastatteluaikaa joulukuussa ja saaneet ajan maaliskuulle.

– Sellainen odotusaika on tavanomainen. Hakemuksia käsitellään niin nopeasti kuin voidaan ja yritämme välttää turhia palautuksia neuvomalla hakemusten täytössä. Viivästys syntyy monen asian summasta, mutta olennainen osa viivästystä ei tapahdu lähetystössä. Päätökset tehdään Suomessa, Kahiluoto sanoo.

Vietnamilaisten hakemusten käsittelyä hidastaa myös vaatimus erityisestä huolellisuudesta. Maa kuuluu niin sanottujen korkean riskin maihin, joista tapahtuu paljon laitonta maastamuuttoa EU:n alueelle. Ihmisten katoamista harmaille työmarkkinoille ja ihmiskauppaa pyritään estämään selvittämällä erityisen tarkkaan asiakirjojen ja sukulaissuhteiden todenmukaisuus.

Suomi valmistautuu uusiin ihmisvirtoihin

Hallitusohjelmassa on osoitettu miljoonia euroja Suomen edustustoihin eri puolille maailmaa. Edustustoverkkoa aiotaan laajentaa ja vahvistaa muun muassa Afrikassa sekä Etelä- ja Kaakkois-Aasiassa.

Hanoin lähetystö Vietnamissa on saamassa yhden työntekijän lisää käsittelemään hakemuksia.

– Toivottavasti se auttaa sumien purkamisessa, mutta se ei muuta rakenteellista tekijää. Ihmiset maailmassa liikkuvat. Suomessa on tärkeää nähdä, että tämä on laaja yhteiskunnallinen ilmiö, joka on käynnissä Aasiassa. Suomen työmarkkinat ovat yksi tämän ilmiön kohde, Kahiluoto sanoo.

Suomessa Maahanmuuttovirasto odottaa päätöksiä lisätyövoiman saamisesta. Virasto on myös kehitellyt automaatiojärjestelmää hakemusten käsittelyn avuksi. Kansalaisuusasioissa ja opiskelijoiden jatkolupien osalta automaatiota voidaan hyödyntää ainakin osin jo tämän vuoden puolella. Olemassa olevien ruuhkien purkamiseen se ei tule vaikuttamaan.

Två vägskyltar. På den ena står det Kaskö, på den andra Närpes.
Närpiössä tuotetaan suuri osa suomalaisesta kurkusta.Yle/Juho Teir

Närpiössä taimet saapuvat pian Siggin tilan uudelle kasvihuoneelle. Tässä vaiheessa näyttää selvältä, etteivät vietnamilaiset ehdi paikalle tammikuussa. Toimitusjohtaja Jan-Erik Sigg harkitsee työvoiman etsimistä Puolasta.

Työntekijän tuominen toisesta EU-maasta on paperitöiden puolesta helpompaa kuin Aasiasta. Yrityksellä ei ole Puolassa yhteyshenkilöä, joten täysin tuntemattoman palkkaaminen epäilyttää. Suomalaisia kasvihuoneeseen ei Siggin mukaan saa.

Lue lisää:

Maahanmuutossa Suomeen on käynnissä historiallinen muutos – katso, mistä tänne tullaan nyt eniten töihin

Kysely: Suomalaiset suopeita työperäiselle maahanmuutolle – “Ymmärretään, että suuri osa kynnelle kykenevästä porukasta alkaa olla töissä”

Suomeen palkattavien ulkomaisten asiantuntijoiden lupakäsittely jumittaa – Supercellin Paananen: "Tämä on katastrofi" (siirryt toiseen palveluun)

Työperäistä maahanmuuttoa halutaan lisää, nykyään se on hidasta ja kallista – työnantajat ja viranomaiset ovat pullonkauloista eri mieltä