Seinäjoen Maakuntatalon kohtalo ratkaistaan kaavoituksen yhteydessä

Seinäjoen keskustassa sijaitsevaa Maakuntataloa ei suojella rakennussuojelulailla, mutta se voidaan suojella asemakaavalla.

rakennussuojelu
Seinäjoen maakuntatalo.
Mirva Ekman / Yle

Seinäjoen keskustassa Kalevankadulla sijaitsevan Maakuntatalon kohtalo päätetään kaavoitustyön yhteydessä. Asemakaava ei kuitenkaan valmistu vielä lähiaikoina. Kaupungin kaavoituksessa on tällä hetkellä ruuhkaa, joten eteneminen menee vähintään loppuvuodelle.

Maakuntatalon omistaja haluaisi purkaa talon ja rakentaa tilalle enemmän kerrosneliöitä. Purkamista on myös vastustettu voimakkaasti. Alvar Aalto -seura Alvariania ry ja maakuntamuseo ovat esittäneet talon suojelua.

Rakennuslailla suojelu tyssäsi ELY-keskuksen lausuntoon.

– Ennen vuoden vaihdetta saatiin Elyn lausunto ja sen perusteella taloa ei tulla suojelemaan rakennussuojelulailla, sanoo kaupungin yleiskaavapäällikkö Jyrki Kuusinen.

Surullinen purkamistahti

Seinäjoen kiivasta rakentamis- ja purkamistahtia on seurattu surullisena muun muassa Alvar Aalto -seura Alvarianiassa.

Yhdistys toivoo, että kaupunki pyrkisi kiinteistön omistajan kanssa järkevään ratkaisuun, ettei kulttuurihistoriallisesti arvokasta 50-luvun rakennusta tuhottaisi.

Seinäjoesta uhkaa tulla kerralla rakennettu tekokaupunki

Markus Aaltonen, valtiopäiväneuvos

– Nykyiset päättäjät ovat historiattomia ja kulttuurittomia. Rakennuksen on annettu mennä huonoon kuntoon ja sillä perusteella esitetään purkamista. Jos tämäkin hajotetaan, Seinäjoesta uhkaa tulla kerralla rakennettu tekokaupunki, sanoo Alvarianian puheenjohtaja, valtiopäiväneuvos Markus Aaltonen.

Seinäjoella, Kalevankadulla sijaitsevan Maakuntatalon portaikko ja ala-aula. Talossa on ollut monenlaista toimintaa.
Seinäjoella, Kalevankadulla sijaitsevan Maakuntatalon portaikko ja ala-aula. Talossa on ollut monenlaista toimintaa. (www.porstuakirjastot.fi)Seinäjoen maakuntakokoelma/Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto

Aaltonen sanoo, että moni hänen ikäpolvestaan on kokenut talossa paljon.

– Sen merkitystä korostaa, että se on maakunnallinen ja maakunnan järjestöjen yhteisin ponnistuksin tehty huvi- ja urheilupaikka. Suurten ikäluokkien kannalta se on hyvin tärkeä. Siellä kuulimme ensimmäiset biitlesit ja rautalankamusiikit, ja siellä opittiin uimaan ja painimaan, kertoo Aaltonen.

Maakuntatalossa toimii tällä hetkellä muun muassa elokuvateatteri ja ravintoloita. Naapuritontilla on Alvar Aallon varhaista tuotantoa oleva Suojeluskuntatalo.

Työläs prosessi

Omistaja ei voi yksin päättää rakennuksen purkamisesta. Asemakaavamuutos tarvitaan, koska omistaja on tehnyt muutoshakemuksen, jossa se on esittänyt rakennusoikeuden lisäämistä, kerrosten lukumäärän kasvattamista ja maanalaista paikoitusta. Muutoshakemus on tehty jo 2017.

Jos rakennus suojellaan asemakaavalla, voidaan esimerkiksi suojella koko rakennus tai vaikka vaan ulkokuori. Maakuntatalossa on toki myös sisällä ainutlaatuisia yksityiskohtia, kuten Arvid Bromsin maalaama seinäfresko.

Kuusisen mukaan eri intressejä pitäisi pyrkiä sovittamaan yhteen.

– Tämä voi olla tavanomaista kaavaa työläämpi prosessi, arvioi Jyrki Kuusinen.

Lue lisää: Purkaako Seinäjoki viimeisetkin rippeet historiasta? Maakuntatalon omistaja pitää remonttia liian kalliina – kulttuuriväki mahdollisena