Metsälain muutos vähensi luonnon monimuotoisuutta – WWF: jopa 30 000 hehtaaria jäi vaille lain suojaa

Kuusi vuotta sitten muuttunut metsälaki salli jatkuvan metsänkasvatuksen periaatteen, mutta koitui suojelualueiden tuhoksi.

luonnon monimuotoisuus
Hakkuuaukea
Pienimuotoisia suojelualueita on nyt vähemmän.Ville Honkonen

Luonnonvarakeskus Luke teki arvion metsälain muutoksen ja metsätuhojen torjunnasta annetun lain toimivuudesta ja tavoitteiden toteutumisesta. Tuore raportti kertoo, että metsänomistajat eivät ole vielä olleet kovin innostuneita siirtymään avohakkuista jatkuvan kasvatuksen malliin.

Laki on Luken mukaan kuitenkin vähentänyt luonnon monimuotoisuutta, sillä pienten, aiemmin suojeltujen metsälakikohteiden pinta-ala on pienentynyt noin 27 000 hehtaaria. Luken raportin mukaan näistä huomattava osa on vähäpuustoisia soita. Poistettuihin alueisiin kuuluu puustoisia kohteita, kuten puronvarsissa, rehevissä korvissa ja lehdoissa. Niissä metsälakikohteen statuksen poistolla voi olla ekologisesti merkittäviä negatiivisia vaikutuksia melko lyhyelläkin tähtäimellä.

Lain yhtenä tavoitteena oli parantaa monimuotoisuuden turvaamista, mutta metsälakikohteiden vähentymisen vaikutus on päinvastainen, Luke toteaa.

Luken raportin oli tilannut maa- ja metsätalousministeriö.

WWF: Metsälain muutos heikensi luonnonsuojelua – jopa 30 000 hehtaaria

WWF Suomi on tyrmistynyt tiedoista, joiden mukaan jopa 30 000 hehtaaria aiemmin suojeltuja luontokohteita on jäänyt vaille lain suojaa. Luken raportin 27 000 hehtaariin voidaan lisätä useita tuhansia hehtaareita muita alueita, jotka Metsäkeskus on nyt tulkinnut suojelun ulkopuolisiksi. Tästä saadaan yhteenlaskettuna tuo WWF:n arvioima 30 000 hehtaaria suojelun piiristä poistuneita metsäalueita.

Se on yli neljäsosa kaikista metsälailla aiemmin suojelluista erityisen tärkeistä elinympäristöistä, jotka Metsäkeskuksella on ollut tiedossa.

WWF muistuttaa, että jos aluetta verrataan vapaaehtoisen Metso-ohjelman kautta suojeluun saatuun yli 60 000 hehtaariin metsää, niin nyt puolet siitä on poistunut suojelun piiristä. WWF:n mukaan käytännössä kyse on lähihistorian suurimmasta heikennyksestä metsäluonnon lakisääteiseen suojeluun.

Erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat esimerkiksi purojen ja lähteiden rantametsät, monenlaiset suot ja rehevät lehdot, sillä niissä elää poikkeuksellisen rikas eliölajisto.

– Hehtaarimäärä, jolta on kadonnut lain suoja, vastaa Espoon maapinta-alaa. Tieto on tyrmäävä. Kyseessä on ennennäkemätön heikennys metsäluonnon lakisääteiseen turvaamiseen, WWF:n johtava metsäasiantuntija Panu Kunttu sanoo järjestön tiedotteessa.

"Metsälakia muutettava"

Kuusi vuotta sitten tehty metsälain uudistus oli WWF:n mielestä monilta osin epäonnistunut. Uudistuksen yhteydessä erityisen tärkeiden elinympäristöjen kriteerejä kiristettiin, ja ympäristön kannalta haitalliset seuraukset nähdään nyt.

– Jo ennen lain uudistamista laaja tutkijaryhmä varoitti metsälain uudistuksen olevan valtava heikennys luonnon kannalta. Nyt tämä heikennys on konkretisoitunut karmealla tavalla, kun näiltä luontohelmiltä on viety lain turva, Kunttu sanoo.

WWF Suomen mukaan metsäluonnolla ei mene hyvin, sillä Suomen metsissä elävistä lajeista peräti 833 on uhanalaisia. Määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä ja kasvaa edelleen, jos metsien hakkuita jatketaan

Lajien lisäksi uhattuina ovat itse metsät, tarkemmin sanottuna erilaiset metsätyypit, jotka ovat lajien elinympäristöjä. Lähes 80 prosenttia metsätyypeistä on arvioitu uhanalaisiksi. Uhattuina ovat esimerkiksi lehdot, vanhat kangasmetsät ja korvet.

WWF:n mielestä maa- ja metsätalousministeriön nyt teettämä metsälain arviointi ei ollut riittävän kattava. Arvioinnissa olisi pitänyt selvittää muun muassa mahdollisuutta lisätä lakiin uusia pykäliä turvaamaan metsäluontoa.

Metsätalouden yhteydessä tehtävien luonnonhoitotoimien olisi WWF:n mukaan oltava lakisääteisiä, mutta nyt ne ovat kokonaan vapaaehtoisia.

– Suomen metsäluonnon uhanalaistuminen on tuoreiden tietojen mukaan jatkunut, joten nyt olisi kiire lisätä metsien suojelua ja rajoittaa metsätaloutta luonnoltaan arvokkaissa metsissä. Suunta on valitettavasti kuitenkin päinvastainen. Metsälakia pitää uudistaa nyt nopeasti metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, Panu Kunttu sanoo.

Metsäteollisuus: Tarkastelujakso on liian lyhyt

Myös Metsäteollisuus ry on kommentoinut tuoretta raporttia. Järjestön mukaan viiden vuoden tarkastelujakso uuden lain vaikutuksista on aivan liian lyhyt.

Metsien kestävä käyttö perustuu pitkäjänteiseen toimintaan ja ylisukupolviseen ajatteluun. Lakiarvioinnissa käytettiin viiden vuoden tarkastelujaksoa, koska laki on ollut voimassa vuodesta 2014.

– Metsälaki on toiminut hyvin, eikä siihen ole tarpeen tehdä muutoksia perustuen näin lyhyeen tarkastelujaksoon. Hyvä lainsäädäntö on vakaata ja ennakoitavaa, joten muutoksiin ei tule ryhtyä vähäisin perustein, arvioi Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Suojelun piiristä poistuneista alueista on Niemen mukaan osa liitetty luonnonsuojelualueisiin, maankäyttö on voinut muuttua muulla tavoin tai pienimuotoiset alueet ovat usein olleet metsätaloudelle merkityksettömiä kohteita.

– Metsälain tulkinnan jälkeen poistuneista alueista on 70 prosenttia kohdistunut vähäpuustoisiin kohteisiin, kuten soihin, kivikoihin ja kallioihin. Ne ovat käytännössä metsätalouden ulkopuolella joka tapauksessa, Niemi sanoo.