Finlandia-talon julkisivun marmorilaatat halutaan myydä, mutta ensin selvitetään mihin niitä voi turvallisesti käyttää – väistötiloista päätetään tänä vuonna

Finlandia-talon remontti alkaa alkuvuodesta 2022. Tavoitteena on saada uusittu kongressisiipi käyttöön keväällä 2023 ja päärakennus 2024.

Finlandia-talo
Finlandia-talo.
Finlandia-talon remontti maksaa arviolta 119 miljoonaa euroa. Vuonna 1971 valmistunutta rakennusta ei ole kertaakaan peruskorjattu kokonaisuutena.Mikael Crawford / Yle

Helsingin kaupunki aikoo myydä osan Finlandia-talon julkisivun marmoreista julkisessa myynnissä. Ennen myytiä kaupunki selvittää, mihin käyttöön 20 vuotta vanhoja marmorilaattoja voi turvallisesti käyttää.

– Tiedossa on, että laattojen tekninen laatu eli lujuus on vuosien saatossa seinällä ollessa heikentynyt. Selvitämme, mihin laattoja voi käyttää, että se on laatan ostajille turvallista, sanoo peruskorjauksen suunnittelusta vastaava projektinjohtaja Merja Ikonen Helsingin kaupungilta.

Ikosen mukaan marmoreista on tullut jo paljon kyselyjä ja myyntimahdollisuutta tutkitaan.

Finlandia-talossa on noin 11 000 erikokoista marmorilaattaa. Yleisin laatan koko on 80x120 senttimetriä. Laattojen paksuus on 3–4 senttimetriä.

Peruskorjauksessa purettavasta 7 000 marmorineliöstä suuri osa käytetään kuitenkin murskeena puisto- ja maanrakennushankkeissa. Edellisiä vuoden 1999 remontin marmoreita on sijoitettu muun muassa Malminkartanon täyttömäkeen.

Nykyisten laattojen tilalle tulevasta materiaalista julkaistaan esitys tämän vuoden maaliskuussa.

Väistötilaksi suunnitellusta Pikku-Finlandiasta päätös tänä keväänä

Finlandia-talon remontti alkaa vuoden 2022 alussa ja sen arvioidaan kestävän noin kaksi ja puoli vuotta. Tavoitteena on saada uusittu kongressisiipi käyttöön keväällä 2023 ja päärakennus 2024.

Finlandia-talo aikoo jatkaa toimintaansa kongressi- ja tapahtumakeskuksena koko perusparannuksen ajan osin väistötilassa. Väistötilana toimisi Pikku-Finlandiaksi nimetty rakennus, joka tulisi Finlandia-talon ja Töölönlahden puiston väliselle Karamzininrannan katuaukiolle.

Pikku-Finlandia sijoittuu Finlandia-talon ja Töölönlahden puiston väliselle Karamzininrannan katuaukiolle.
Pikku-Finlandia sijoittuu Finlandia-talon ja Töölönlahden puiston väliselle Karamzininrannan katuaukiolle. Aalto-yliopisto / Jaakko Torvinen, Havu Järvelä, Elli R. Hirvonen

Väistötila on suunniteltu yhteistyössä Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Paviljonki on suunniteltu niin, että se sulautuu maisemaan ja ilmentää suomalaista arkkitehtuuria.

– Finlandia-talon peruskorjaus on haaste sekä rakennussuojelulle että Helsingin matkailulle. On hienoa, että tähän tilanteeseen saamme kaupunkia ja Töölönlahden aluetta palvelevan ja Helsingin kiertotaloustavoitteisiin kiinnittyvän uuden väistötilan, jossa haasteet käännetään mahdollisuuksiksi, sanoo kaupungin tiedotteessa kaupunkiympäristön toimialan apulaispormestari Anni Sinnemäki.

Helsingin kaupungin mukaan rakennuksen osia voidaan jatkossa siirtää ja muokata muuhun väistötilakäyttöön, esimerkiksi koulujen tai päiväkotien tarpeeseen. Rakennuksen arvioitu käyttöikä on yli 20 vuotta.

Helsingin kaupunki rakennutti viime vuonna noin 20 uutta väliaikaista paviljonkirakennusta päiväkotien ja koulujen käyttöön. Tällä hetkellä väliaikaisia rakennuksia on käytössä noin 50.

Väistötilan hankesuunnitelma on kaupunkiympäristölautakunnassa tammikuun 23. päivä. Lopullisen ratkaisun tekee kaupunginhallitus myöhemmin tänä vuonna.

Pikku-Finlandian rakennustyöt alkaisivat kevätkesällä 2021 ja se otettaisiin käyttöön alkuvuonna 2022. Rakennuksen enimmäishinta on 9,9 miljoonaa euroa.

Lossnande marmorplattor i Finlandiahusets fasad
Finlandia-talon perusparannuksessa korjataan julkisivun kupruileva marmori. Mikael Crawford/Yle

Helsinki päätti remontista viime keväänä

Helsingin kaupunki päätti Finlandia-talon remontista viime keväänä. Remontin arvioitiin maksavan 119 miljoonaa euroa.

Perusparannuksessa korjataan julkisivun kupruileva marmori ja päivitetään rakennuksen tilat 2020-luvulle. Taloa ei ole kertaakaan peruskorjattu kokonaisuutena, mutta siihen on tehty osakorjauksia.

Edellisen kerran julkisivun kuprulle vääntyneet italialaiset Carrara-marmorilaatat vaihdettiin vuonna 1999. Tolloin pohdittiin kestävämmän kiven käyttöä, mutta päädyttiin lopulta samaan vääntyilevään marmoriiin. Valintaperusteina painotettiin enemmän esteettisiä ja kulttuurihistoriallisia kuin rakennusteknisiä perusteita.

Alvar Aalto suunnitteli Finlandia-talon vuonna 1962, se valmistui vuonna 1971. Rakennuksen kongressisiipi suunniteltiin vuonna 1970 ja se rakennettiin vuosina 1973–1975. Keväällä 2011 taloon valmistui vielä uusi näyttely- ja kokoustila.

Voit keskustella aiheesta 15.1.2020 klo 22 saakka.

Lue myös:

Tällaiset näkymät Finlandia-talolta aukeavat suuren remontin jälkeen: uusi kattoterassi, drinkkibaari, ravintolamaailma...

Finlandia-talo menee remonttiin – Ulkoseinän kiisteltyjen marmorilaattojen korvaaja on edelleen päättämättä

Finlandia-talon remontti kallistuu kymmeniä miljoonia – Julkisivun materiaali valitaan tämän vuoden lopussa

Helsingin kaupunki päätti tänään uudesta ratikkalinjasta Vallilanlaakson läpi ja Finlandia-talon remontista

Finlandia-talolla edessä miljoonaremontti – Irvistävät marmorilaatat jälleen vaihtoon

Aallon rakennukset kirjavassa kunnossa – "Onneksi suuri osa omistajista tajuaa rakennuksensa arvon"

Kotimainen kivi on joskus ulkomaista edullisempaa – eikä sitä siltikään käytetä