Sellun hinta on romahtanut ja sellubuumi on tältä erää ohitse – Suomeen suunnitellaan silti samaan aikaan jättimäisiä uusia sellutehtaita

Takavuosien sellubuumi on auttamattomasti ohitse, ja sellun hinta maailmalla on tullut rytisten alas viime vuoden alun ennätyslukemista.

selluloosa
Havainnekuva Metsä Groupin Kemin tehtaasta.
Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre suunnittelee sellutehtaan uusimista biotuotetehtaaksi Kemissä. Toteutuessaan investoinnin arvo olisi 1,5 miljardia euroa. Se olisi metsäteollisuuden historian suurin investointi. Havainnekuva tehdasalueelta. Metsä Group

Havusellun hinta Euroopassa ja Kiinassa on tullut roimasti alas viime vuonna. Vuoden 2019 alusta hinta on laskenut yli kolmanneksen.

Vielä vuosi sitten valkaistun, pitkäkuituisen havusellun hinta tonnilta oli Euroopassa 1 200 dollarin tietämillä, eli kaikkien aikojen huipputasolla, mutta loppuvuodesta oltiin jo noin 800 dollarissa, kuten oheisesta grafiikasta selviää.

Havusellun hinta Euroopassa 1997–2020
Seppo Suvela / Yle

Metsäteollisuuden pääekonomisti Maarit Lindström kuvailee sellumarkkinoiden suhdannetta hankalaksi ja kilpailua kireäksi.

– Takavuosien hintatasosta on tultu alas liki 40 prosenttia. Hinnanlasku näkyy sekä Euroopassa, Yhdysvalloissa että Kiinan markkinoilla. Tietysti hinnanlasku vaikuttaa selluntuottajien kannattavuuteen, Lindström sanoo.

Maarit Lindström on Metsäteollisuus Ry:n pääekonomisti.
Maarit LindströmMarkku Rantala / Yle

Kiinan markkinoiden veto on etujärjestön mukaan hiipunut ja sellun tuotantomääriä Suomessa on sopeutettu kysyntään. Lindstömin mukaan viime vuoden syksyllä sellua tuotettiin tehtailla edellisvuotta vähemmän.

Taustalla on maailmantalouden ja Kiinan talouskasvun hidastuminen, mikä tuntuu kysynnässä. Kiina on suurin yksittäinen suomalaisen havusellun ostaja. Suomen vientisellusta sinne menee noin 37 prosenttia, kun EU-alueelle menee lähes puolet.

Sellumarkkinoiden tunnelma on nyt odottava, kuvailee Pellervon taloustutkimuksen (PTT) metsäekonomisti Emmi Haltia.

– Viime vuonna tultiin hinnassa reilusti alaspäin sekä Euroopassa että Kiinassa, mikä heijastuu Suomen vientihintaan. Loppuvuodesta hinnanlasku Euroopassa on tasaantunut. Vuodenvaihteen markkinatilanteen valossa on kysymysmerkki, mihin suuntaan mennään ja minkälaisella tahdilla, Haltia pohtii.

Emmi Haltia
Emmi HaltiaPellervon taloustutkimus

Kiinaan viedään pääasiassa paperimassaa ja puutavaraa. Suomen koko tavaraviennistä paperimassan eli käytännössä sellun osuus oli Tullin tilastoissa 3,8 prosenttia euromääräisestä arvosta.

Metsäteollisuuden tavaravienti tonneina
Seppo Suvela / Yle

Kiinassa riittää vielä selluvarastoja

Kiinan sellumarkkina on vetänyt viime vuonna määrällisesti hyvin. Tullin tilastoista selviää, että tammi-lokakuussa vienti lisääntyi Kiinaan lähes kolmanneksen, mutta hinnat laskivat neljä prosenttia.

Miksi hinnat eivät lähteneet nousuun, vaikka kysyntää oli?

– Kiinassa selluvarastot ovat edelleen korkealla tasolla, samoin kuin Euroopassa, vaikka ihan korkeimmista tasoista on tultu hiukan alas viime vuoden lopulla.

Sellun kysyntä Kiinassa on elpynyt ja vientimäärät ovat nousseet loppuvuonna, mutta jos varastot ovat täynnä sellua, voi olettaa, että hinta ei nouse merkittävästi, ennakoi Haltia.

Haltian mukaan oletus on, että valkaistun havusellun hinta kääntyy vähitellen maltilliseen nousuun, mutta missä vaiheessa tätä vuotta nousu voisi tapahtua, on vielä auki.

Metsäteollisuuden Lindströmin mukaan Kiinan selluvarastojen kehittymisestä ja niiden vaikutuksesta hintoihin on vaikea sanoa vielä mitään varmaa. Muutosta on ilmassa myös paperin kysynnässä, kun digitalisaatio etenee Kiinassakin.

 Selluarkkeja UPM Kymin sellu- ja paperitehtaalla Kouvolassa ,
Selluarkkeja UPM:n Kymin sellu- ja paperitehtaalla Kouvolassa. Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

– Tilanne on epäselvä sellun osalta. Kiinassa myös graafisen paperin ja hienopaperin kysyntä on laskussa. Euroopassa ja muualla läntisillä markkinoilla näin on ollut jo pidempään, ja nyt tämän suuntaista muutosta on tapahtumassa myös kehittyvissä talouksissa. Digitalisaatio korvaa painopaperia.

Metsäteollisuuden tärkein ja sellua pidemmälle jalostettu tuote on paperi ja pahvituotteet, kuten kartonki. Niiden kysyntä ja vienti vähenevät edelleen ja paperikoneiden sulkemisia voidaan nähdä jatkossakin.

Viimeksi marraskuussa Metsäyhtiö UPM kertoi, että se sulkee Raumalla yhden aikakauslehtipaperia valmistavan paperikoneen, jotta tehtaan tuotanto voidaan turvata. Henkilöstöä yhtiö kertoi vähentävänsä 179.

Tämä vuosi voi olla vaikea sellutehtaille

Tämän vuoden näkymä suomalaisten sellutehtaiden näkökulmasta on hankala suhdanneherkällä alalla.

– Vuoden tähtäimellä suhdannetilanne on määrittävä tekijä. Uskoisin, että se on vaikea tai hankala, ja nähtäväksi jää miten markkina kehittyy, Lindström pohtii tulevaa.

Pidemmässä katsannossa, kymmenen vuoden perspektiivissä markkinanäkymä on etujärjestön mukaan hyvä uusiutuvalle ja kierrätettävälle materiaalille, kuten sellulle.

PTT:n Haltia suhtautuu tämän vuoden sellun markkinanäkymiin varovaisen optimisesti.

Vaikka Kiinan talous ei kasva samaan tahtiin kuin ennen, epävarmuus Kiinan taloudessa on pienenemässä, koska Kiinan ja Yhdysvaltain kauppaneuvotteluissa on tapahtunut edistystä, Haltia arvioi.

– Todennäköistä on, että sellun kysyntä jatkuu vakaana. Ja jos varastoja purkautuu, hinnan voi odottaa kääntyvän maltilliseen nousuun tämän vuoden aikana.

Onko Suomeen syntymässä ylikapasiteettia?

Suomessa on parhaillaan suunnitteilla uusia sellutehtaita muutama, lähinnä Pohjois-Suomeen. Isoin hanke on Kemin sellutehtaan uusiminen biotuotetehtaaksi. Se olisi valtava investointi ja töisi alueelle rutkasti lisää työtä.

Kuopion Finnpulpin sellutehdassunnitelma puolestaan kaatui Korkeimmassa oikeudessa ympäristösyihin, joten se on poissa pelistä, kun katsotaan Suomen sellutehtaiden tuotantokapasiteettia.

Lue tästä jutusta tarkemmin suunnitteilla olevista tehdashankeista:

Tiukka suojeludirektiivi voi ajaa tuhansien työpaikkojen jättimäiset sellutehdashankkeet vaikeuksiin: yksikään suunnitteilla oleva tehdas ei ehkä valmistu

Kansainvälisen kysynnän supistuttua nyt ollaan uudessa tilanteessa. Onko vaarana, että Suomeen syntyy ylikapasiteettia, jos kaikki hankkeet toteutuvat?

– Vielä siitä ei voi puhua, eivätkä markkina-analyytikkojen arviot siihen viittaa. Toki hintojen lasku kiristää kilpailua globaaleilla markkinoilla ja toimijat joutuvat arvioimaan asemiaan ja liiketoiminnan kannattavuutta, Lindstöm muotoilee.

Tukkipino
Mäntytukkeja odottamassa kuljetusta sahalle Karkkilassa, Uudellamaalla runsas vuosi sitten. Kuvituskuva. Mikko Ahmajärvi / Yle

Puukaupassa odottelua hintojen suhteen

Sellun hinta on nyt kaukana viime vuoden alun hintatasosta. Ja vaikka alkavan vuoden hintatrendi olisikin positiivinen, niin keskimääräisessä hinnassa tuskin saavutetaan viime vuoden tasoa, Emmi Haltia päättelee.

Havu- ja lehtipuita myyville metsänomistajille kuitupuusta saatava hinta jää nähtäväksi, kun vuosi on vasta aluillaan. Kyse on siitä, millä hinnalla sellu- ja paperitehtaat saavat sellun, paperin ja pahvin kaupaksi maailmanmarkkinoilla.

Heijastuuko sellun markkinatilanne kotimaiseen puukauppaan?

– Tämän hetken arvioiden mukaan sellun vienti Suomesta jatkuu viime vuoden tasolla, jopa nousten hieman. Tämän perusteella puukauppamäärissä ei kuitupuun osalta ole odotettavissa mitään isompaa romahdusta, mutta hintataso on kysymysmerkki, jos sellun hinta säilyy matalalla tasolla, Haltia sanoo.

Korjaus 16.1. 2020 klo 14.14: Muutettu tukkipuu sanaksi kuitupuu puukauppaa koskevassa viimeisessä kappaleessa. Lisäksi lisätty euromääräisestä arvosta -ilmaisu kohtaan sellun osuus viennistä.