Kunta-alan neuvottelut alkoivat – osapuolet odottavat pitkää ja vaikeaa kevättä

Kuntien heikko taloudellinen tilanne varjostaa neuvotteluita yli 400 000 työntekijän palkoista.

työehtosopimukset
Kunta-alan työehtosopimusneuvottelut.
Kunta-alan palkkaneuvottelut aloitettiin tiistaina Kuntatalolla. Pöydän päässä Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ja hänen vieressään neuvottelujärjestö Jukon ja OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.Emmi Korhonen / Lehtikuva

Harvinaisen vaikeaksi ennakoidut kunta-alan työehtosopimusneuvottelut alkoivat tänään, kun osapuolet kokoontuivat ensimmäistä kertaa Helsingissä Kuntatalossa.

Neuvottelupöydässä vastakkain ovat vientiteollisuutta korkeampia palkankorotuksia vaativat työntekijät ja kuntien huonoa taloustilannetta korostava työnantaja. Palkankorotusten lisäksi erimielisyyttä on kiky-tunneista, joista työntekijät haluavat eroon.

Sopimusten piirissä on yli 420 000 suomalaista. Nykyiset työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa 31. maaliskuuta saakka.

– Tulee tiukka, vaikea ja pitkä kevät. Super ja Tehy lähtevät tavoittelemaan palkka tasa-arvoa, eikä palkkamontusta päästä ylös millään muulla keinolla kuin palkankorotuksilla, sanoo Kuntatalolle saapunut sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Hoitoalan järjestöt vaativat sopimusta, joka nostaisi hoitoalalla palkkoja 1,8 prosenttiyksikköä vuodessa yli miesvaltaisten alojen. Järjestöjen mukaan sillä kurottaisiin kiinni kymmenessä vuodessa hoitoalan naisten palkkakuoppa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n mukaan kaikki kuntatyön ammattilaiset ansaitsevat palkankorotuksen.

– Arvostusta pitää saada nostettua sitä kautta, että palkalla on tultava toimeen. Pitää saada reilut palkankorotukset, sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.

Kiky-tuntien luopumisen vaihtoehtona työntekijät esittävät niistä koituvasta työajan pidennyksestä maksettavaa korvausta, joka Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn laskelmien mukaan tarkoittaisi 1,4 prosentin korotusta sopimuskierroskorotusten päälle.

Kuntien rahakirstut tyhjinä

KT Kuntatyönantajat suhtautuu työntekijöiden vaatimuksiin penseästi ja vetoaa kuntien huonoon taloudelliseen tilanteeseen.

KT:n eilen maanantaina esittelemien kuntatalouden madonlukujen mukaan sopimuskierroksen avanneen teknologiateollisuuden 3,3 prosentin korotukset kahden vuoden aikana tarkoittaisivat laskennallisesti kunnille noin 700 miljoonan euron lisäkulua.

Hoitajien vaatimat lisäkorotukset taas tulisivat maksamaan KT:n mukaan kymmenessä vuodessa kahdeksan miljardia euroa, ja koko kunta-alalle levitessään 22 miljardia euroa.

– Odotettavissa on hyvin haasteelliset neuvottelut monella tavalla, mutta meillä on toisaalta vahva neuvottelukulttuuri. Kääritään hihat ja ryhdytään neuvottelemaan, sanoo KT:n työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Palkansaajapuolella kuntien taloudellinen tilanne tunnustetaan. Apua toivotaan maan hallitukselta.

– Totuus on se, että kuntien perusrahoitukseen pitää saada lisää rahaa. Huhtikuussa on kehysriihi ja maan hallituksen pitää ottaa vakavasti se, että voidaan palkata lisää väkeä sosiaali- ja terveysalalle, varhaiskasvatukseen ja kaikkiin niihin palveluihin, joita kansalaiset käyttävät ja maksavat niistä veroeuroja, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine sanoo.

Entinen kuntaministeri, nykyinen sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen (kesk.) muistutti radion Ykkösaamussa, että hallitusohjelmassa ei ole erikseen varauduttu tukemaan kuntapuolen palkkaratkaisuja.

Lisää aiheesta:

Kiista kuntien palkoista alkaa toden teolla – Lastenhoitajan murheina kiky ja palkkakuoppa: "Kaikki eivät pääse edes 2 000 euroon"

Kunta-alan tes-keväästä tulossa repivä – vastakkain palkkakuopan täyttämistä vaativat työntekijät ja rahaton kuntatyönantaja

Analyysi: Työmarkkinoiden avaussopimus ei helpottanut muiden neuvotteluita – tulkintakiista kiky-tunneista jäi seuraaviin sopimuksiin