Analyysi: Rintasyöpää sairastava voi joutua tyytymään huonompaan hoitoon, jos hallitus höllentää sairaaloiden leikkausmääriä

Aina läheltä saatava hoito ei ole potilaan etu, erikoistoimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa.

politiikka
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen määritteli maahan 12 laajan päivystyksen sairaalaa. Kolmanneksitoista vuodenvaihteessa mukaan liittyi Vaasa. Samalla vaativia ja harvoin tarvittavia leikkauksia ja hoitoja ja keskitettiin pääasiassa viiteen yliopistolliseen sairaalaan.

Sama keskittämis- ja päivystysasetus määritteli sairaaloille leikkausten vähimmäismäärät vuodessa.

Lonkan ja polven tekonivelleikkauksia saa tehdä sairaaloissa, joissa leikkauksia kertyy noin 600 vuodessa. Selkäleikkausten vuotuinen lukumäärävaatimus on noin 150.

Syöpäkirurgiassa vaaditaan sairaaloilta noin 150 rintasyöpäleikkausta ja paksusuolisyöpä- leikkauksia tulee tehdä vuosittain noin 70.

Keskittämisasetuksella Sipilän hallitus halusi säästää rahaa.

Marinin hallitus haluaa sekä höllentää että kiristää asetusta

Sanna Marinin (sd.) hallitus haluaa muuttaa keskittämisasetusta. Höllennystä on tulossa lonkan ja polven tekonivelleikkausten, selkäleikkausten sekä rintasyövän ja paksusuolen syövän leikkausten vähimmäismääriin.

Muutosehdotuksessa pienempien leikkausmäärien perusteena on se, ettei potilaan välimatka sairaalan tule liian pitkäksi.

Pienemmistä leikkausmääristä voitaisiin päättää viiden yliopistosairaalan johdolla kunkin ervan eli erityisvastuualueen sisällä.

Sairaanhoidon erityisvastuualueet 2020
Kuntaliitto, Jyrki Lyytikkä / Yle

Viiden yliopistosairaalan vastuulla olisi huolehtia omien alueidensa keskussairaaloiden kanssa hoidon laadusta ja potilasturvallisuudesta.

Leikkausten vähimmäismäärien höllentämisen lisäksi hallitus haluaa myös kiristää sitä, missä vaativia ja harvoin tarvittavia leikkauksia saa tehdä.

Vain viiteen yliopistosairaalan pitäisi keskittää sellaiset vaativat leikkaukset ja toimenpiteet, joita tehdään alle 200 kappaletta koko Suomessa vuosittain. Sama koskee keuhko- ja peräsuolen syöpiä, vaikka määrät ylittävät 200.

Alueen sairaalassa ei vain huolehdita ihmisten erikoissairaanhoidosta. Se on merkittävä työllistäjä ja alueen vetovoimatekijä.

Tähän asti pykälässä on ollut maininta “viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön”. Nyt hallitus haluaa ottaa termin “tai vastaavaan yksikköön” pois ja keskittää leikkaukset vain yliopistosairaaloihin.

Käytännössä tämä “tai vastaavaan yksikköön” on ollut niin sanottu ”Jyväskylä pykälä”, koska se on mahdollistanut sen, että näitä leikkauksia on tehty sekä Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä että Kuopion yliopistosairaalassa.

Sipilän hallituksen keskittämisasetus on ollut voimassa puolitoista vuotta. Helsingin, Turun ja Tampereen yliopistosairaaloiden erva-alueilla keskittämisasetuksen edellyttämät muutokset ovat pääosin tehty. Joitakin laajoja kokonaisuuksia vielä hiotaan.

Ongelmia asetuksen täytäntöönpanossa on ollut erityisesti Oulun ja Kuopion erva-alueilla.

Kuopion ja Oulun yliopistosairaalaoiden erityisvastuualueet
Kuntaliitto, Jyrki Lyytikkä / Yle

Asetuksen muuttamista puoltaa kysymys päivystyksestä

Asetuksen muuttamiselle löytyy lääketieteellisiä ja hoidollisia perusteita.

Sekä Oulun että Kuopion erva-alueilla on oltu huolissaan päivystysvalmiuden ylläpitämisestä ja osaajapulasta. Totta on, että sekä idässä että pohjoisessa on pitkiä etäisyyksiä päivystyspisteisiin. Siksi joidenkin pienempienkin keskussairaaloiden päivystysvalmiudesta on huolehdittava.

Päivystysvalmius edellyttää sitä, että sairaalassa on riittävä määrä eri erikoisalojen lääkäreitä. Järkevää on, että eri erikoisalojen lääkärit eivät sairaalassa vain odota päivystyspotilaita, vaan leikkaavat päiväsaikaan myös ennalta sovittuja potilaita. Se parantaa kustannustehokkuutta. Suurempi leikkausmäärä myös ylläpitää ja kasvattaa lääkäreiden ammattitaitoa.

Asetuksen höllentäminen on myös aluepolitiikka

Esimerkiksi pieni osa paksusuolen syövistä on leikattava muutamassa tunnissa. Siksi on jotenkin perusteltavissa, että leikkausmääriä höllennetään. Päiväsaikaan leikatut paksusuolen syövät pitävät yllä kirurgin ammattitaitoa, jotta hän pystyy akuutisti yöllä leikkaamaan syövän aiheuttaman suolen puhkeaman.

Sama pätee ortopedeihin. Heitä tarvitaan päivystysvalmiuden ylläpitämiseen.

Tekonivelten ja selkäleikkausten vuotuisten leikkausmäärien höllentämisen toivotaan houkuttelevan pieniin keskussairaaloihin ortopedejä. Siksi voi olla perusteltua, että keskittämisasetuksen leikkausmääriä tekonivelten ja selkäleikkausten kohdalla höllennetään.

Aika näyttää onnistutaanko ortopedien houkuttelemisessa vai ei.

Asetuksen höllentäminen on myös aluepolitiikka

Sekä idässä että pohjoisessa keskittämisasetusta halutaan muuttaa myös aluepoliittisista syistä.

Kuopion ja Oulun yliopistosairaaloiden erva-alueilla on kuntia ja maakuntia, joissa väestö vanhenee ja vähenee merkittävästi. Työikäiset veronmaksajat muuttavat kasvukeskuksiin. Kuntien talouteen eivät veroprosentin korotuksetkaan auta, jos väestörakenne on vinoutunut.

Läheisyys ei aina ole potilaalle paras. Laatu ja turvallisuus syntyy paljosta muustakin kuin yksittäisestä leikkauksesta.

Alueen sairaalassa ei vain huolehdita ihmisten erikoissairaanhoidosta. Se on merkittävä työllistäjä ja alueen vetovoimatekijä. Siksi oman sairaalan autonomiasta ja siellä tehtävistä toimenpiteistä ei haluta luopua.

Oman sairaalan leikkauksia voidaan pitää niin tärkeinä, että pahimmillaan sairaalat ostavat työntekijöitä ylihintaan yrityksiltä, jotta tarvittavat leikkaukset voidaan pitää omassa sairaalassa.

Sen enempää Oulun kuin Kuopionkaan yliopistosairaalapiirin erva-alueella ei ole kyetty sopimaan yliopistosairaalan ja keskussairaaloiden työnjaosta leikkausten osalta.

Rintasyöpäleikkaus.
Jos hallituksen asetusluonnos rintasyövästä toteutuu, ennen pitkää voi käydä niin, että joihinkin keskussairaaloihin ei riitä potilaita.Jim West / AOP

Kuopio ja Jyväskylä ovat jo vuosia olleet tukkanuottasilla siitä, mitä leikkauksia tehdään Kuopiossa ja mitä Jyväskylässä.

Asetusmuutos tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi ruokatorvi- ja keuhkoleikkauksia ei voitaisi enää tehdä Keski-Suomen keskussairaalassa, vaan ne siirtyisivät Kuopion yliopistollisen sairaalaan. Tätä Jyväskylä ei hyväksy.

Oulun yliopistosairaalapiirin erva-alueella hiertää toisaalta yhteistyö Mehiläiselle ulkoistetun Länsi-Pohjan keskussairaalan kanssa ja toisaalta se, mitä leikkauksia pienissä Kokkolan ja Kajaanin keskussairaaloissa voidaan tehdä.

Kokkolassa haluttaisiin esimerkiksi leikata edelleenkin tekoniveliä, Kainuussa puolestaan rintasyöpiä, vaikka nykyiset leikkausten vähimmäismäärät eivät täytykään.

Miksi rintasyöpäleikkauksia halutaan höllentää – kyse ei ole päivystyksestä?

Viime hallituskauden keskittämisasetus asetti rintasyöpäleikkausten rajaksi 150 vuodessa.

Miksi asetusta pitäisi myös rintasyövän osalta höllentää?

Riman asettaminen 150 perustuu muun muassa EU:n rintasyövän diagnostiikkaa ja hoitoa koskeviin suosituksiin.

Rintasyöpää ei leikata päivystyksenä. Kyse ei siis ole päivystysvalmiuden ylläpitämisestä.

Lääkäri tutkivat rintakudosten röntgenkuvia.
Vaativista potilaskohtaisista syöpähoidoista tulee päättää sairaaloiden monialaisissa hoitokokouksissa, johtava ylilääkäri Johanna Mattson sanoo.AOP

Sitä paitsi rintasyövässä kyse ei ole vain leikkaamisesta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson muistuttaa, että laadukkaan rintarauhaskirurgisen toiminnan edellytyksenä on moniammatillinen hoitotiimi, johon kuuluvat patologi, radiologi, kirurgi leikkaustiimeineen, onkologi, rintasyöpähoitaja ja fysioterapeutti.

Riittävä tapausmäärä varmistaa moniammatillisen tiimin jokaisen jäsenen ammattitaidon säilymisen.

Miksi asetusta pitäisi myös rintasyövän osalta höllentää?

Ylilääkäri Mattson sanoo myös, että laadukkaaseen toimintaan kuuluu mahdollisuus saada tarvittaessa nopeasti hedelmällisyysneuvontaa ja psykososiaalista tukea. Lisäksi pitäisi pystyä tunnistamaan potilaat, joille lääkehoito pitäisi antaa jo ennen leikkausta ja aloittaa oikea lääkehoito viiveettä.

Rintasyöpä todetaan vuosittain noin 5000 naisella. Etukäteen on vaikea tietää, kenen tauti osoittautuu vaikeahoitoiseksi ja kenen ei.

Yhä useampi nainen saattaa käyttää valinnanvapauttaan ja äänestää jaloillaan saadakseen parhaan mahdollisen hoidon.

Pystytäänkö pienemmissä keskussairaaloissa todellakin tarjoamaan rintasyöpäpotilaalle parasta mahdollista yksilöllistä ja kokonaisvaltaista hoitoa.

Suomessa HUSille on myönnetty korkein syövän hoidon CCC eli Comprehensive Cancer Center -status. Tampereen yliopistolliselle sairaalalle ja Turun yliopistolliselle keskussairaalalle on myönnetty CC- eli Cancer Center status.

Läheisyys ei aina ole potilaalle paras. Laatu ja turvallisuus syntyy paljosta muustakin kuin yksittäisestä leikkauksesta.

Jos hallituksen asetusluonnos rintasyövästä toteutuu, ennen pitkää voi käydä niin, että joihinkin keskussairaaloihin ei riitä potilaita. Yhä useampi nainen saattaa käyttää valinnanvapauttaan ja äänestää jaloillaan saadakseen parhaan mahdollisen hoidon.

Jutusta voi keskustella klo 22:een.

Lue myös:

Keskussairaaloiden päivystys uhattuna merkittävässä osassa Suomea – Ministeri Kiuru: "Osaajista on pidettävä kiinni"