Suomalaiset sotilaat ovat vaarassa Irakissa, mutta heillä on konsteja säilyä hengissä: yksi heistä kertoo nyt tukikohdan arjesta

Monet suomalaissotilaat suosivat työssään lempinimiä turvallisuutensa vuoksi.

rauhanturvaaminen
Suomalaiset kriisinhallintajoukot antavat taistelulääkintäkoulutusta peshmerga-sotilaille Erbilin lähettyvillä Irakissa loppuvuodesta 2019.
Suomalaisjoukot antavat taistelulääkintäkoulutusta kurdien peshmerga-sotilaille Erbilin lähettyvillä Irakissa loppuvuodesta 2019. Puolustusvoimat

"Iranin vallankumouskaarti on ampunut useita ohjuksia kahteen Irakin armeijan lentotukikohtaan, Ain al-Asadiin ja Erbiliin. Myös suomalaisjoukkoja on Erbilin tukikohdassa. Puolustusministeriön mukaan suomalaiset rauhanturvaajat ovat kunnossa."

Näin kotimaiset tiedotusvälineet kuvasivat tapahtunutta iskua valtakunnan medioissa viime viikolla.

Suomalainen Jaakko, 52, on työskennellyt Erbilin tukikohdassa suomalaisten joukkojen komentajana vuonna 2015 alkaneessa OIR-operaatiossa. Hän kotiutui viimeisimmältä työjaksoltaan Suomeen neljä kuukautta sitten.

Kaikissa operaatioissa on riskinsä. Jaakko kuitenkin korostaa, että ballistisen ohjuksen uhka on tukikohdassa todellinen vaaran paikka.

Moni rauhanturvaaja purkaa työpäivien paineita leirin kuntosalilla.

– Yleensä urheillaan päivittäin niin paljon kuin kroppa kestää. Aamuin illoin, jos työtehtävät sen sallivat, hän kertoo.

Suomalaisjoukot ovat kouluttaneet Erbilissä kurdien peshmerga-sotilaille muun muassa lääkintää ja ampumista. Erityisesti opastusta tarvitaan miinojen raivaamiseen, koska Isis on ansoittanut Irakissa useita alueita.

Suomalaisten koulutusoperaatio on kuitenkin edelleen jäissä taannoisen ohjusiskun vuoksi. Kotimaiset joukot tukevat Irakissa kurdien taistelua ääri-islamilaisjärjestö Isisiä vastaan.

Jaakko ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään oman ja perheensä turvallisuuden vuoksi.

Suomalaisjoukkojen tilannetta on ehditty arvuuttelemaan mediassa jo useaan otteeseen. Muun muassa Ilkka Kanerva (kok.) on kuvaillut tilannetta Suomen rauhanturvaamisen historian vaarallisimmaksi.

– Jokainen kokee vaaran eri tavalla. Luotan itse siihen, että ympärillä olevat ihmiset ovat koulutettuja ja tietävät, mitä tekevät, Jaakko sanoo.

Monet sotilaat käyttävät lempinimiä

Jaakon mukaan uhkaavissa tilanteissa tärkeintä on rauhallisuus.

– Irakissa on varmasti vaarallisempaa kuin monessa muussa paikassa, mutta koulutuksella ja tietyillä toimenpiteillä varmistetaan työn turvallisuus. Alueella liikutaan esimerkiksi useammalla panssaroidulla ajoneuvolla ja monella sotilaalla. Kaikki eivät pakkaudu samaan kulkupeliin, hän sanoo.

Ohjusiskun aikaan tukikohdassa oli noin 70 suomalaista. Useimmat heistä ovat Jaakolle tuttuja työtovereita.

– Irakissa on päällä vakava tilanne, joka toivottavasti päättyy tähän, mihin nyt on tultu.

"Monta kertaa paikalliset ovat antaneet ennakkovaroituksia, että jotain on meneillään tai jonnekkin ei kannata mennä."

Mauri Koskela, Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja

Kurdijoukkoja kouluttavat suomalaiset liikkuvat usein anonyymeinä. Paikallisten kanssa ei ystävystytä turvallisuustekijöiden vuoksi. Jaakko osoittaa valokuvaa työhuoneensa seinällä.

Siinä on hän itse, nimikyltti univormussaan.

Hän käyttää kurdisotilaiden keskuudessa omaa etunimeään. Monet kouluttajat turvautuvat lempinimeen.

– Koulutettavat ovat kovia etsimään tietoja sosiaalisesta mediasta. Kyllä heidän kanssaan keskustellaan, mutta ei voida puhua kaveeraamisesta, Jaakko kertoo.

Suomalaiset rauhanturvaajat ovat osallistuneet operaatioihin vuosina 1956–2019 yhteensä noin 56 800 kertaa. Näissä operaatioissa on menehtynyt yhteensä 49 henkilöä, joista 17 operatiivisia tehtäviä toteuttaessaan.

Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajan Mauri Koskelan mukaan erinäiset kulkutaudit ja liikenneonnettomuudet ovat sotilasarjen suurimpia uhkia.

Hän itse on työskennellyt muun muassa Liberiassa Ebola-epidemian aikaan.

– Myös kriisien luonne on muuttunut kahden vuosikymmenen aikana. Ennen rauhaa oltiin turvaamassa sopuun päässeiden valtioiden välillä, mutta nykyään konfliktit ovat maiden sisäisiä, Koskela sanoo.

Kriisialueilla vaikuttaa myös yhä enemmän erilaisia aseellisia ryhmittymiä. Koskelan mukaan suomalaisjoukot ovat kuitenkin tunnettuja puolueettomuudestaan.

– Monta kertaa paikalliset ovat antaneet ennakkovaroituksia, että jotain on meneillään tai jonnekin ei kannata mennä.

Suomalaiset kriisinhallintajoukot antavat ampumakoulutusta peshmerga-sotilaille Erbilin lähettyvillä Irakissa loppuvuodesta 2019.
Suomalaiset kriisinhallintajoukot antavat ampumakoulutusta peshmerga-sotilaille Erbilin lähettyvillä Irakissa loppuvuodesta 2019.Puolustusvoimat

Suomalaissotilaiden asuttama “Camp Lion” on osa Erbilin tukikohtaa, joka on lähellä kansainvälistä lentokenttää.

Leiri on vartioitu ja aidattu. Jaakko kuvailee tukikohdan puitteita kohtuullisen kelvoiksi maan oloihin nähden. Myös suomalaiset perinteet on otettu huomioon: missä suomalainen, siellä sauna.

Osa koulutettavista lukutaidottomia

Kurdijoukkojen koulutus tapahtuu haastavissa lämpötiloissa. Työpäivät kesäisessä Erbilissä alkavat ennen aamuviittä. Tuolloin lämpömittari näyttää vasta 40 astetta.

Talvet ovat Irakissa koleita ja sateisia, jolloin myös suomalaissotilaiden työpäivät jatkuvat myöhempään.

Monet koulutettavista kurdeista ovat luku- ja kirjoitustaidottomia. Irakissa upseerin pestiä ei nimittäin saada kokemuksella, vaan hyvällä perhetaustalla.

Työpäivän loputtua aikaa tapetaan muun muassa kuuntelemalla äänikirjoja ja pelaamalla sählyä.

– Viime kesänä pidimme peliturnauksen, vaikka lämpöä oli ulkona yli 50 astetta, Jaakko muistelee.

Rauhanturvaajan ammatti on muuttunut paljon sitten 1990-luvun lopun. Jaakko on työskennellyt erilaisissa operaatioissa kahden vuosikymmenen ajan.

Suurimpia muutoksia on tiedonkulun radikaali nopeutuminen: Kotimaan soittoja varten oleva "pusupuhelin" on vaihtunut videopuheluihin, postikortit taas Whatsapp-viesteihin.

Älypuhelin jää kuitenkin konttiin työpäivän alkaessa, jotta siitä ei tulisi vaaratekijää tositilanteen sattuessa.

Iranin iskujen jälkeen Jaakko on seurannut tarkasti Erbilin tilannetta.

– Pienten ryhmittymien aiheuttamat turvallisuusongelmat ovat eri asia. Kun kyseessä on suuri maa, joka alkaa röttelöimään, on asia vakavampi. Jos kriisi muuttuisi täydeksi sodaksi Yhdysvaltojen ja Iranin välillä, niin Suomikin vetäisi joukkonsa pois.

Lue lisää:

Sota peruttu, ainakin toistaiseksi – Tässä lyhyet vastaukset kysymyksiin Yhdysvaltain ja Iranin yhteenotosta

"Heräsin siihen, että olin vetämässä tyttöystävääni turpaan" – katso videolta, miten rauhanturvaajan rajut kokemukset voivat sekoittua arkeen Suomessa