Ministeri Kiuru oudoksuu Päijät-Hämeen terveydenhoidon yhteisyritys-mallia

Ministerin mukaan sekä rajoittamislaki että perustuslakivaliokunnan linjaukset panevat tiukat ehdot ulkoistamiselle.

terveydenhoito
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru
Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru ei innostu Päijät-Hämeen uusista suunnitelmista. Jenni Joensuu / Yle

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ei peittele pettymystään. Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä kaavailee, että ensi vuoden alusta Lahden ja Kärkölän perusterveydenhoito siirrettäisiin uuden yrityksen alaisuuteen. Myöhemmin perässä seuraisivat Päijät-Hämeen muut kunnat Heinolaa ja Sysmää lukuunottamatta.

Jo ensivaiheessa yritys huolehtisi 124 000 asukkaan lääkäri- ja sairaanhoitopalveluista, suun terveydenhoidosta, perustason mielenterveys- ja päihdepalveluista ja fysioterapiasta.

Uudessa yrityksessä kuntayhtymä olisi vähemmistöosakas ja yksityisellä terveyspalveluyrityksellä olisi enemmistö.

– Kyllähän tässä yllättynyt olen, enkä ehkä niin positiivisella tavalla. Kyllä kentällä on monenlaista liikettä ja siltä osin voi sanoa, että lainsäädännön haasteet ovat sellaisia, että emme taida pysyä edes kaikissa mutkissa mukana.

Tiukat ehdot ulkoistusintoa hillitsemään

Vuosi sitten keväällä Sipilän hallituksen Sote-hanke kaatui, mutta uusi Rinteen hallitus ilmoitti toteuttavansa uudistuksen. Jo Sipilän hallitus pyrki hillitsemään kuntien haluja ulkoistuksiin niin kutsutulla rajoituslailla. Se ei kuitenkaan estänyt esimerkiksi Meri-Lapin suurta ulkoistusta Mehiläiselle.

Rinteen hallitus pyrki hillitsemään terveyspalvelujen ulkoistamishankkeita kiristämällä rajoituslakia entisestään. Irtisanomispykälät tehtiin niin tiukoiksi, että yksityisten terveyspalveluyritysten ei kannattaisi sitoutua sopimukseen, joka saattaisi 12 kuukaudessa raueta.

Kiristysten avulla hallitus toivoo valmistelurauhaa uudelle sote-uudistukselle.

Perustustuslakivaliokunta kielsi täys-ulkoistukset

Käytännössä laki antaa hoidon järjestäjälle oikeuden irtisanoa sopimus ilman sakkomaksua, jos yli 15 prosenttia palveluista on ulkoistettu. Kiuru arvelee, että Päijät-Hämeen ulkoistamishanke on niin suuri, että tiukka irtisanomisehto saattaa täyttyä.

Lisäksi ministeri muistuttaa sote-uudistuksen yhteydessä valmistuneesta perustuslakivaliokunnan lausunnosta, jonka mukaan kunnan tai kuntayhtymän oma palvelutuotanto täytyy olla aina sekä normaaliolosuhteissa että poikkeusolosuhteissa riittävää.

– Tältä osin tämä ei sido tosiasiassa vain lainsäätäjää vaan se sitoo myös nykyisiä kuntia ja kuntayhtymiä, Kiuru alleviivaa.

Ministerin mukaan perustuslakivaliokunnan reunaehdosta ei vapaudu vetoamalla Päijät-Hämeen nykyiseen käytäntöön, missä on jo nyt ulkoistettu puolet avosairaanhoidosta.

Lisää aiheesta:

Tässäkö ratkaisu perusterveydenhoidon ahdinkoon? Päijät-Hämeeseen suunnitteilla Suomen laajin yhteisyritys yksityisen toimijan kanssa

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä etsii uudesta mallista pelastusta terveydenhoitoon – näin muutokset vaikuttavat sinun elämääsi

Hallitus ei halua Suomeen enää yhtään ulkoistettua sairaalaa – Kiuru: Rajoittamislakia kiristetään