Vuoden professoriksi valittu Anssi Paasi on huolissaan nationalismin kasvusta Euroopassa: "Maantieteellisiä rajoja piirretään edelleen"

Professorin mielestä nationalismissa ei ole kyse vain kansallisen identiteetin positiivisesta ilmaisemisesta.

professorit
Professori Anssi Paasi Oulun Yliopistolla
Anssi Paasi on työskennellyt professorina Oulussa yli 30 vuotta.Paulus Markkula / Yle

Professoriliitto on valinnut vuoden professoriksi maantieteen professori Anssi Paasin Oulun yliopistosta.

Oulun yliopiston pitkät käytävät Linnanmaan kampuksella ovat tulleet tutuiksi vuoden professorille. Hän on työskennellyt professorina Oulussa vuodesta 1989.

Vuoden professori on tutkinut pitkän työuransa ajan muun muassa alueiden rakentamista ja identiteettiä, humanitääristä maahanmuuttoa, liikkuvuuden ja rajojen suhdetta sekä nationalismia.

Nämä teemat ovat maantieteen professori Paasin mukaan edelleen ajankohtaisia.

– Euroopassa on paljon regionalistista liikehdintää. Euroopassa ja muualla maailmassa on pieniä alueita ja ryhmiä, jotka haluavat autonomiaa tai jopa itsenäisyyttä. Kansanäänestyksiä on ollut Skotlannissa ja Kataloniassa. Maantieteellisiä rajoja piirretään edelleen, Paasi sanoo.

Huolestuttavana Paasi pitää sitä, että tämän päivän nationalismissa ei ole kyse vain kansallisen identiteetin positiivisesta ilmaisemisesta.

– On esimerkiksi pyrkimyksiä irrottautua jostakin alueesta tai vahvistaa poliittista päämäärää. Se voi olla symboliikan korostamista tai vastakkain asettamista jotakin toista kohtaan.

Paasin mukaan kaikista huolestuttavinta onkin muukalaisten tai toisten vastustaminen, joka tuntuu hänen mukaansa olevan pääasiassa monessa nykypäivän nationalistisessa pyrkimyksessä.

Laatu ratkaisee, ei määrä

Anssi Paasi luottaa akateemisessa tutkimuksessa kolmeen perustaan: perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön. Hänen oma työnsä edustaa perustutkimusta.

– Perustutkimuksessa etsitään ja määritellään perusasioita. Soveltavassa tutkimuksessa sovelletaan näitä asioita käytännön ratkaisuihin. Kehittämistyö tähtää puolestaan konkreettisiin kehittämistoimiin tai tuotteisiin. Tämä vanha jako on mielestäni edelleen hyvä.

Paasi on ollut koko uransa ajan tutkimuksellisesti tuottelias. Hänen tieteellinen julkaisuluettelonsa sisältää yli 270 nimikettä. Määrä ei kuitenkaan ole Paasin mukaan ratkaiseva.

– Tieteen kehityksen ja tulosten saamisen kannalta tärkeintä on julkaisujen laatu, ei määrä. Tiede kehittyy laadun myötä, ei siten, että tehdään paksu pino julkaisuja, joita kukaan ei lue.

Professoriliiton myöntämä 20 000 euron palkinto luovutetaan Paasille Communicatio Academica -tapahtumassa perjantaina 17.1.2020.