Kuntien valtiolta saamassa tuessa hurjat erot per asukas – katso tästä, kuinka suureksi oma veroprosenttisi nousisi ilman valtionosuuksia

Valtionosuuksien rahanjako paljastaa muun muassa sen, missä suomalaiset ikääntyvät ja sairastavat.

kuntatalous
Kuntavaakunoita seinällä.
Kuntien saamissa valtionosuuksissa on jopa monisataakertaiset erot. Rahojen jakaantuminen kertoo muun muassa ikärakenteesta ja sairastavuudesta Suomessa.Joni Kyheröinen / Yle

Valtionosuudet ovat keskeinen osa kuntien rahoitusta, mutta kuntien välillä niissä on jopa monisatakertaiset erot. Rahojen jako ei ole pelkkää aluepolitiikkaa – se paljastaa esimerkiksi sen, miten ikärakenne ja sairastavuus vaihtelevat Suomen kunnissa.

Syrjäisyys tai sijainti saamelaisten kotiseutualueella korottaa valtionosuuksia, mutta enimmiltään jako perustuu kaikissa kunnissa samoihin asioihin, kertoo kuntaliiton valtionosuusasiantuntija, kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen.

– Sairastavuuskerroin ja ikärakenne ovat euromääräisesti suurimmat vaikuttavat tekijät. Kaiken kaikkiaan laskentamallissa on kolmisenkymmentä eri perustetta, Lehtonen sanoo.

Valtionosuuksien laskenta perustuu kuntien lakisääteisten palvelujen laskennallisiin kustannuksiin. Tänä vuonna ne ovat yhteensä 26,9 miljardia euroa. Siitä vähennetään kuntien omarahoitusosuus. Verotulotasauksen ja perusopetuksen kotikuntakorvausten jälkeen jäljelle jää peruspalvelujen valtionosuus. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa valtionosuuksia esimerkiksi kirjastoille.

Nuoret ja ikäihmiset korottavat valtionosuutta

Ikärakenteen suhteen kunnat ovat samalla viivalla: eniten rahaa maksetaan nuorista ja vanhuksista, vähiten työikäisistä, kertoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Arto Salmela. Koko 26,9 miljardista ikärakenteesta tulee 18,7 miljardia euroa, sairastavuus noin 6,5 miljardia.

– Esimerkiksi yli 85-vuotiaan laskennallinen kustannus on 19 000 euroa, työikäisestä eli 19–64 -vuotiaasta se on noin 1000 euroa, Salmela selventää.

Kuntarakenteen eriytyminen näkyy, sillä varsinkaan työikäistä väkeä menettävät muuttotappiokunnat eivät menetä valtionosuuksiaan samassa suhteessa. Kasvukeskukset puolestaan vetävät työikäisiä, joiden osuus ei vaikuta valtionosuuksiin yhtä paljon. Kasvukunnissa onkin toivottu, että kasvu otettaisiin valtionosuuksien jaossa jotenkin huomioon.

Rautavaaran keskusta.
Rautavaarassa sairastavuus on THL:n indeksin mukaan korkea. Kunnassa on myös paljon ikäihmisiä, mikä nostaa asukaskohtaisten valtionosuuksien määrää.Anne-Pauliina Rytkönen / Yle

Sairastavuudessa taas katsotaan kansansairauksia: sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja muun muassa mielenterveysongelmat korottavat valtionosuuksia laissa määriteltyjen kertoimien mukaan.

Ikärakenne ja sairastavuus näkyvät kartalta

Kahden merkittävimmän tekijän vaikutus valtionosuuksiin käy ilmi, kun vertaillaan kahta kuntaa, Rautavaaraa ja Pukkilaa. Molemmat ovat alle 2000 asukkaan maaseutumaisia kuntia.

Pohjoissavolaisen Rautavaaran 1700 asukkaasta valtionosuuslaskennassa painavia yli 75-vuotiaita on 18 prosenttia. Itä-Uudellamaalla sijaitsevassa Pukkilassa ikäihmisten osuus on melkein puolet pienempi, tasan 10 prosenttia. Rautavaarassa THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi on maan korkein, 174,7 – Pukkilassa se on 93,3 eli maan parhaassa neljänneksessä.

Rautavaaran valtionosuudet olivat vuonna 2019 4688 euroa asukasta kohti. Pukkila sai puolestaan 1764 euroa asukasta kohti.

Jos asukaskohtaiset valtionosuudet viedään kartalle, nähdään siis muun muassa se, missä ikääntynyt ja sairastava Suomi on. Verotulotasauskin vaikuttaa valtionosuuksiin, mutta eniten verotuloja kuntien kassaan kerryttävät työikäiset. Verotulojen kokonaisuuteen vaikuttaa myös kiinteistövero, joka esimerkiksi voimalaitoskunnissa voi olla merkittäväkin tulonlähde.

Voit vertailla kuntien saamia valtionosuuksia vuodelta 2019 ja muita kuntatalouden tunnuslukuja alempana jutussa olevan koneen avulla. Kuntien talouden tunnuslukuja voit tarkastella myös Yle Svenskan vuoden 2019 valtionosuuksia käsittelevästä jutusta.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Koskettamalla karttaa näet kunnat ja kuntien nimet.

Vieraskielisyydestä maksetaan

Koko maassa asukasta kohti suurimmat valtionosuudet saavan Utsjoen osuutta korottaa syrjäinen sijainti saamelaisalueella. Jokaista kuntalaista kohti Utsjoki sai viime vuonna 5852 euroa. Tästä suoraan valtionosuuksien päälle maksettava saamelaisalueen lisäosa muodostaa lähes puolet, melkein 2700 euroa asukasta kohti.

Summa kuulostaa suurelta, mutta kun se suhteutetaan valtionosuuksien kokonaisuuteen, tilannekuva näyttää toiselta: valtionosuuksia maksetaan tänä vuonna yli 9 miljardia euroa, josta saamelaisten kotiseutualueen lisän osuus on noin 3,6 miljoonaa euroa.

Euroissa mitattuna suurimmat valtionosuudet sai viime vuonna Tampereen kaupunki, noin 300 miljoonaa euroa. Utsjoki sai yhteensä 7,3 miljoonaa, eli Tampereen yhden vuoden valtionosuuksilla maksettaisiin Utsjoen valtionosuudet vuoteen 2061 asti.

Myös kaksi- ja vieraskielisyys korottavat valtionosuuksia, kaksikielisyys 282 eurolla ja vieraskielisyys reilulla 1900 eurolla asukasta kohti. Vieraskielisiksi lasketaan ne asukkaat, joiden äidinkieli ei kuulu Suomen virallisiin kieliin. Neuvottelevan virkamiehen Arto Salmelan mukaan erityisesti viimeksi mainittu on viime vuosina ollut kasvussa.

Lue myös:

Ikääntymisen tsunami iskee kuntiin ja lapsiluku laskee – selvitys patistaa kuntia sopeuttamaan palveluitaan ripeästi: "Edessä kovat veronkorotukset"

"Hankitaan vain kirjoja, jotka ovat saaneet megakohun aikaan" – Rahahuolissa rypevä Rovaniemi puolitti kirjaston hankintarahat, muualla maassa leikkuri ei heilu

Lähes kaikki ovat valtionosuuksista riippuvaisia

Kuntien toimintaa rahoitetaan kahta kautta: verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan keräämät verotulot vaikuttavat valtionosuuksiin tasausjärjestelmän kautta. Myös tämä näkyy valtionosuuksien jakautumisessa.

Käytännössä verotulotasauksesta seuraa se, että paljon verotuloja keräävät kunnat joutuvat maksun puolelle. Näitä kaupunkeja ja kuntia oli vuonna 2019 Kuntaliiton mukaan 29 ja ne maksoivat tasausta yhteensä 650 miljoonaa euroa.

Erot verotuloissa ovat suuria: Kauniaisissa vuoden 2019 laskennassa verotulot olivat 6905 euroa asukasta kohti, Merijärvellä 2460 euroa asukasta kohti.

Kuntia, joissa asukaskohtaiset valtionosuudet ovat verotuloja suuremmat, on Suomessa vuoden 2019 valtionosuustietojen perusteella 90. Lähes kaikki luokitellaan Tilastokeskuksen kuntajaossa maaseutumaisiin kuntiin, mutta kovin paljon muita yhdistäviä tekijöitä joukolla ei ole.

Esimerkiksi kuntataloudessa joukkoon mahtuu niin tuhdisti positiivisen vuosikatteen tehnyt Utsjoki kuin reiluhkosti negatiivisen vuosikatteen Lestijärvi ja Reisjärvikin. Veroprosenttikin vaihtelee Luhangan 18,5:sta Halsuan 23,5:een.

Valtionosuuksien jakautuminen kaupunkimaisiin- maaseutumaisiin ja taajaan asuttuihin kuntiin
Yli puolet valtionosuuksista maksetaan kaupunkimaisille kunnille. Suurimman potin euromääräisesti saa Tampere, viime vuonna noin 300 miljoonaa euroa.Asmo Raimoaho / Yle

Kuntatalousasiantuntija Eero Laesterän konsulttiyhtiö Perlacon on laskenut, kuinka suureksi kuntien veroprosentit pitäisi nostaa, jos kaikki verorahoitus pitäisi kerätä kunnallisverossa. Esimerkiksi Utsjoella verotuloja kertyy varsin mukavasti, mutta veroprosenttia pitäisi silti korottaa reilu 38 prosenttiyksikköä. Veroäyriksi tulisi siis huimat 59.

Katso alta, paljonko sinun kuntasi saa valtionosuuksia ja paljonko veroprosenttia pitäisi korottaa, jos vastaava rahasumma kerättäisiin pelkästään kuntaveroina.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Katso oman kuntasi valtion­osuudet ja verot tänä vuonna

Esimerkkikuntamme Rautavaara ja Pukkila ovat tässäkin tilastossa kaukana toisistaan. Jos Rautavaaran pitäisi kerätä valtionosuuksiaan vastaava rahamäärä kunnallisveroina, pitäisi verotusta kiristää nykyisestä 22 prosentista 71 prosenttiin. Pukkila on tässä mielessä vähemmän riippuvainen valtionosuuksista, sillä siellä valtionosuudet vastaavat kuntataloudessa “vain” 13 prosenttiyksikön korotusta.

Jos Tampere joutuisi korvaamaan 300 miljoonan euron valtionosuutensa verotusta korottamalla, kiristyisi tamperelaisten verotus Laesterän laskelmien mukaan tasalukuun pyöristettynä 8 prosenttiyksiköllä.

– Tässä mielessä on selvää, että Suomen kunnista ja kaupungeista ylivoimainen enemmistö on riippuvaisia valtionosuuksista, sanoo Eero Laesterä.

Kunnan talous ei vaikuta valtionosuuden määrään, koska malli on puhtaan matemaattinen. Näin moni sellainen kunta tai kaupunki, jossa vuosikate on plussalla saa myös paljon valtionosuuksia asukasta kohti.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen korostaakin, että valtionosuuksia ei pidä ajatella minään valtion köyhäinapuna kunnille, jotka eivät itse pärjäisi.

– Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.

Sote-uudistus mullistaa myös valtionosuuksia

Valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta keskustellaan säännöllisin väliajoin. Rahojen epätasainen jakaantuminen houkuttelee muun muassa pohtimaan sitä, kuka elää ja kenen rahoilla. Neuvotteleva virkamies Arto Salmela muistuttaa kuitenkin, että valtionosuudet kattavat enimmilläänkin vain osan kuntien todellisista kustannuksista.

– Valtionosuudet ovat keskimäärin neljännes kuntien todellisista kustannuksista. Enimmillään niiden osuus voi olla ehkä 60 prosenttia, mutta silloinkaan se ei missään nimessä kata kaikkia kustannuksia, Salmela sanoo.

Viimeksi valtionosuusjärjestelmää on rukattu isommin vuodelle 2015. Perustavaa laatua oleva uudistus on edessä vasta sitten joskus, kun sote-uudistus saadaan käytäntöön, arvioi Arto Salmela.

– Sote-uudistuksessa peruspalvelujen rahoitusvastuu on siirtymässä kunnilta pois, mikä tietysti aiheuttaa merkittävän uudistustarpeen myös valtionosuuksien jakoperusteissa.

Valtionosuudet ovat kuluvana vuonna yhteensä noin 9,3 miljardia euroa, mistä melko tasan 7 miljardia muodostuu peruspalvelujen valtionosuudesta.

Pitäisikö valtion ohjata kuntatalouden kehitystä valtionosuuksilla nykyistä tiukemmin? Keskustele aiheesta kello 17 asti.

Lue vielä:

Väestöennuste: väki vähenee 20 vuodessa lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa: "Niillä, jotka pystyvät lähtemään, vaihtuu maisema"

17.1. kello 11.01 Täsmennetty verotulotasausta koskevaa kohtaa ja lisätty tieto verotulotasausta maksavista kunnista.