Suomen hiljaisin paikka on Espoossa – Aalto-yliopiston akustinen laboratorio on nyt maailmanluokkaa

Laboratorion kaiuttomissa huoneissa on testattu yhtä sun toista soittimista ambulansseihin.

akustiikka (erikoisala)
Akustinen laboratorio
Suomen suurimman kaiuttoman huoneen ovikin on tukevaa tekoa.Rami Moilanen/ Yle

Otaniemessä Espoossa juhlittiin äskettäin kaikessa hiljaisuudessa. Tai ainakaan taustamelu ei päässyt paljoa haittaamaan.

Aalto-yliopiston akustiikan laboratorio avattiin joulukuussa yli kaksi vuotta kestäneen remontin jälkeen. Alun perin 50 vuotta sitten rakennetussa laboratoriossa on nyt Suomen hiljaisin tila, sanoo äänenkäsittelyn professori Vesa Välimäki.

Kaiuttomien huoneiden taustamelu on -2 desibeliä, mikä alittaa ihmisen kuulokyvyn.

Laboratorioon kuuluu kolme kaiutonta huonetta, kuunteluhuone ja kolme äänieristettyä kuuntelukoppia.

Remontin tuloksena Suomessa on nyt kansainvälistä huippua oleva akustinen laboratorio. Ainakaan Euroopasta ei juuri parempaa löydy.

Seinät tehtiin ihmesienestä

Remontin aikana koko laboratoriorakennus nostettiin ilmaan, jotta vanhat eristelevyt saatiin vaihdettua teräsjousiin. Kaiuttomat huoneet taas on rakennettu erilleen muusta rakennuksesta, jolloin esimerkiksi liikenteen tärinä ei pääse kulkeutumaan niihin rakenteita pitkin.

Akustiikkalevyjä akustiikkalaboratoriossa
Kaiuttoman huoneen seinissä, katossa ja lattiassa on akustiikkakiiloja.Rami Moilanen/ Yle

Myös kaiuttomien huoneiden lattiaverkot kiinnikkeineen uusittiin. Esimerkiksi Suomen suurimmassa kaiuttomassa tilassa lattiaverkko on sijoitettu huoneen puoliväliin: huonetta jää yhtä paljon verkon ylä- ja alapuolelle. Verkolla liikkuminen on kuin kävelisi kehnon trampoliinin päällä.

Professori Välimäen mukaan kaiuttomissa tiloissa sisäseinien kiilat on poistettu ja uudistettu. Materiaali on samankaltaista kun puhdistusvälineenä tuttu ihmesieni.

– Uudistuksen jälkeen tämä on paljon hiljaisempi tila kuin aiemmin, ja nyt voimme äänittää paljon aiempaa hiljaisempia ääniä. Saamme myös parempaa laatua, sanoo Välimäki.

– Tämä on tila jossa (ääni) ei heijastu yhtään seinistä, lattioista tai katoista. Ei minkäänlaisia taustahäiriöitä, hän lisää.

Laboratorioissa tutkitaan kaikenlaista kaiuttimista ambulanssin sireeneihin

Professorit Välimäki ja Ville Pulkki kertovat, että akustiikan laboratoriossa tehdään sekä akateemista tutkimusta että yhteistyötä eri alojen yritysten kanssa.

Siellä voidaan tutkia esimerkiksi kaiuttimia, soittimia, ihmisen kuuloa ja kaikenlaisia ääniä pakoputkista lähtien. Tutkittavana on ollut jopa ambulanssi, kertoo akustiikan professori Pulkki.

Soittimista tehdään perustutkimusta eli esimerkiksi sitä, miten ääni säteilee tai minkälainen suuntakuvio sillä on.

Julkisten tilojen akustiikkaan kiinnitetään nykyisin paljon huomiota. Esimerkiksi rautatie- ja metroasemien kuulutusten täytyy kuulua ja olla ymmärrettäviä: kaikua ei saa olla liikaa. Myös kotien ääniin kiinnitetään huomiota nykyisin paljon aiempaa enemmän huomiota jo senkin vuoksi, etteivät naapurista tulevat äänet häiritsisi.

Vasemmalla Ville Pulkki, akustiikan professori. Oikealla vesa Välimäki, Äänenkäsittelyn professori, Aalto-Yliopisto
Akustiikan professori Ville Pulkki (vas.) ja äänenkäsittelyn professori Vesa Välimäki.Rami Moilanen/ Yle

Usein tällaiset äänimaisemat on suunnitellut Aalto-yliopiston entinen opiskelija. Yliopistoon otetaan vuosittain parikymmentä maisteriopiskelijaa. Väitöskirjoja valmistuu vuosittain muutama.

Kehikossa 40 kaiutinta

Laboratorion pienempään kaiuttomaan huoneeseen on rakennettu kehikko, johon on asennettu noin 40 kaiutinta. Tässä huoneessa kehitetään ääniteknologiaa ja tilaäänen toistoa sekä tutkitaan psykoakustiikkaa eli esimerkiksi sitä, kuinka hyviä ihmiset ovat arvioimaan äänen tulosuuntaa, tilan kokoa, tilan muotoa ja äänilähteiden etäisyyksiä, kertoo Pulkki.

Huone on kätevä ääniteknologian kehittämisessä.

Akustinen laboratorio
Toisessa pienemmistä kaiuttomista huoneista on asennettu kehikko, jossa on noin 40 kaiutinta.Rami Moilanen/ Yle

Kaiuttimilla voidaan tuottaa monimutkainen ääniympäristö ja äänittää se keskellä olevalla mikrofonilla. Kun se toistetaan kaiuttimilla, voi kuuntelija verrata alkuperäistä siihen, mikä on toistettu.

Tarvittaessa kehikon kaiuttimet voidaan korvata hyvälaatuisilla mikrofoneilla. Jos keskellä soitetaan vaikkapa selloa, saadaan selville, millaista ääntä äänilähde lähettää mihinkin suuntaan, kertoo Pulkki.

Suomalainen akustiikkaosaaminen on huomattu myös ulkomailla. Aalto-yliopiston akustiikan laboratorio tekee yhteistyötä muun muassa MP3-formaatin saksalaisen kehittäjän Fraunhofer-Gesellshaftin kanssa.

– Me osallistumme ääniteformaattien teknologiseen kehittämiseen. Emme me suorastaan musiikkia tehdä, eikä äänitellä mitään, mutta me mahdollistamme parempia ääniteformaatteja, sanoo Pulkki.