Tutkimus: Kissankakan levittämä yleinen loinen ei olekaan aivan niin nerokas strategi kuin on luultu

Moni suomalainenkin isännöi T. gondii -loista tietämättään. Tartunta, toksoplasmoosi, menee useimmilta oireitta tai vähällä ohi mutta se voi olla myös vaarallinen.

loistaudit
Harmaaraidallinen kissa on saanut saaliiksi hiiren.
Kun kissa nappaa hiiren, samalla vatsaan voi luiskahtaa loinen, jolle kissan suolisto tarjoaa lisääntymispaikan. AOP

Aiempien tutkimusten (siirryt toiseen palveluun)perusteella on tiedetty, että Toxoplasma gondii -loinen hävittää hiiren luontaisen pelon nimenomaan kissoja kohtaan, mikä tekee hiirestä loiselle oivallisen täsmäohjuksen. Huolettoman hiiren avulla T. gondii pääsee kissaeläimen vatsaan, ainoaan paikkaan, jossa siltä onnistuu suvullinen lisääntyminen.

Viime aikojen tutkimukset rikkovat näin suoraviivaisia käsityksiä kissan, hiiren ja alkueläimen suhteesta.

Uuden sveitsiläisen tutkimuksen mukaan T. gondiin vaikutukset hiiren aivoissa eivät rajoitu kissoihin, vaan tartunta tekee hiirestä hullunrohkean kaikkien vaarojen suhteen.

Viime kesänä julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) puolestaan todettiin, ettei kissa olekaan ainoa eläin, jossa T. gondii pystyy lisääntymään muutoin kuin jakautumalla.Wisconsin yliopiston tutkimuksessa loinen saatiin laboratoriossa jatkamaan sukua myös hiirissä.

Kissan suolistosta puuttuu entsyymiekspressio, joka hillitsisi linolihapon kertymistä. Tutkimusten mukaan juuri suuri määrä linolihappoa saa T. gondiin lisääntymään suvullisesti.

T. gondii on yksisoluinen alkueläin, jolle kelpaavat kaikki lämminveriset selkärankaiset, myös ihminen. Kotieläimistä lampaat ovat alttiita rajuille oireille, metsässä puolestaan jänikset, joille tartunta on nopeaksi kuolemaksi.

Toksoplasmoosina tunnettua tautia aiheuttava loinen leviää kissaeläinten ulosteen mukana. Sade on omiaan huuhtelemaan sitä kasveihin, jolloin niistäkin tulee pesemättöminä tartunnan lähde, kuten myös huonosti kypsennetystä lihasta.

Viime syksynä ilmestynyt Kalifornian yliopiston tutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoitti, että T. gondii voi huuhtoutua tappavana aina mereen asti. Kalifornian rannikolla kuolleiden merisaukkojen kohtaloksi osoittautui tietty T. gondii -kanta.

Ihmisilläkin T. gondii -tartunnat ovat yleisiä mutta tavallisesti oireettomia tai enintään lieviä, jos peruskunto on hyvä. Raskauden aikana saatu tartunta voi kuitenkin olla niin vaarallinen, että se aiheuttaa keskenmenon tai sikiön kehityshäiriön.

Yhdellä sadasta kissasta on suolistossaan T. gondiin suvullisen lisääntymisen tuottamia ookystia. Kissan vessalaatikon päivittäinen siivoaminen estää tartunnat, sillä suolistosta tultuaan ookysta tarvitsee ainakin yhden päivän muuttuakseen infektoivaksi.

T. gondiita on pidetty suorastaan nerona, kun se on kyennyt viemään hiiriltä juuri kissapelon ja löytämään siten loistavan tavan levittäytyä. Sveitsiläisen Geneven yliopiston (siirryt toiseen palveluun) tutkimus vie neronmainetta, mutta ovelan strategin maine on yhä ansaittu, tutkijat tuumivat.

Tartunnan saaneet hiiret päästettiin neljään lokeroon, joissa oli kissaeläimiin kuuluvan ilveksen sekä ketun ja marsun virtsan hajua sekä hiirien oma tuoksahdus.

Hajut herättivät hiirissä kiinnostusta, eivät pelkoa. Niille täysin vaarattoman ja siten merkityksettömän marsun haju kiinnosti enemmän kuin ilves, tutkimus kertoo.

Hiiret menivät huoletta myös häkkiin, jossa oli elävä mutta nukutettu rotta, niin ikään hiiren luontainen vihollinen. Terveet hiiret joutuivat häkin ovella paniikkiin.

Hiirien käytöstä tutkittiin myös muilla testeillä. Kaikki osoittivat, että loistartunnan saaneet yksilöt olivat tavattoman huolettomia ja kokeilunhaluisia terveisiin lajitovereihinsa verrattuina. Esimerkiksi päältä avoin labyrintti, jota hiiri yleensä kauhistuu, ei pelottanut lainkaan.

– Niiltä ei ollut kadonnut vain kissojen pelko. Ne olivat kerta kaikkiaan avarakatseisia ja menivät minne tahansa, sanoo tutkimusta johtanut professori Dominique Soldati-Favre.

Tutkimus on vapaasti luettavissa tuoreimmasta Cell Reports (siirryt toiseen palveluun) -lehdestä.

Toksoplasmoosia pidetään maailman yleisimpänä zoonoottisena eli eläinten ja ihmisten välisenä loistautina.

Hiiren käytöksen muuttuminen johtuu aivoihin syntyneiden kystien aiheuttamasta immuunireaktiosta.

Aiemmin kystien arveltiin keskittyvän joillekin aivoalueille, etenkin mantelitumakkeeseen, pelkokeskukseen, mutta Soldati-Favren tutkimusryhmä totesi niitä aivoissa varsin tasaisesti.

– Fluoresenssimikroskopian ansiosta pystyimme tutkimaan aivoja äärimmäisen tarkasti ja havaitsimme, että tulehdusta aiheuttavia kystia oli suorastaan kuhisemalla, etenkin aivokuoressa, Soldati-Favre kertoo.

Käytöksen muutokset alkoivat olla havaittavissa, kun kystia oli 200. Pelko katosi, kun kystien määrä kasvoi viiteensataan.

Hiirillä kystia muodostuu enimmäkseen juuri aivoihin, muilla nisäkkäillä useimmiten lihaksiin.

Punaisia täpliä aivoissa.
3D-malli T .gondii- loisen tulehduttamista aivoista. Geneven yliopisto

Lämpimissä maissa valtaosa väestöstä isännöi T. gondii -loisia. Ranskassa tartunnan saa elämänsä aikana yli 80 prosenttia väestöstä, Suomen kaltaisessa maassa noin kolmasosa, koska ilmasto on viileämpi eikä raaka liha ole täkäläisellä ruokalistalla tavallista.

T. gondii kuolee lihasta pakastimessa ja kuumassa. -12 ja +56 astetta riittävät.

Ihmisen immuunijärjestelmä pitää kystien muodostumisen suhteellisen hyvin kurissa, ellei hänellä ole autoimmuunisairautta. Tartunta menee useimmilta huomaamatta ohi tai tuntuu korkeintaan pienenä nuhakuumeena.

Joillakuilla toksoplasmoosi näyttää kuitenkin liittyvän hermoston rappeutumissairauksiin, kuten Parkinsonin tai Alzheimerin tautiin, tai skitsofreniaan. Soldati-Favre toivoo lisätutkimuksia näistä vaikutuksista.

Toksoplasmoosia on tutkittu useista muistakin näkökulmista. Yle on kertonyt muun muassa yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan loisen aiheuttama aivotulehdus voi selittää jopa rattiraivoa.

Jutun kommentointimahdollisuus on avoinna klo 22:een asti. Tervetuloa mukaan.