Helsinki haluaa tietää, mikä toimii ja mikä ei – kesäksi palkataan 40 nuorta laaduntarkkailijaa, jotka arvioivat esimerkiksi katutyömaita ja puistoja

Laaduntarkkailijoiden tehtävänä on tarkkailla, miltä kaupunki näyttää asukkaiden ja vierailijoiden silmin.

kesätyö
Tyhjä lonkerotölkki ja samppanjapullon korkki Esplanadin puistossa Helsingissä lauantai-iltana ensimmäinen kesäkuuta 2019.
Laaduntarkkailijat arvioivat, miltä kaupunki näyttää asukkaiden ja vierailijoiden silmin.Janne Lindroos / Yle

Helsingin kaupunki palkkaa tulevaksi kesäksi 40 laaduntarkkailijaa havainnoimaan kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista käytännössä. Helsingin tavoitteena on olla maailman toimivin kaupunki.

Pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) mukaan tavoitteeseen on mahdollista päästä vain jos tiedetään, mikä kaupungissa toimii ja mikä ei toimi.

– Laaduntarkkailijat arvioivat, miltä kaupunki näyttää asukkaiden ja vierailijoiden silmin, Vapaavuori selventää.

Hänen mukaansa laaduntarkkailijoita rekrytoidaan erityisesti palveluihin ja toimintoihin, joissa on havaittu kehittämisen tarvetta.

– Laaduntarkkailijat tekevät havainnoistaan ja kokemuksistaan raportin, Vapaavuori kertoo.

Laaduntarkkailijat arvioivat esimerkiksi katutyömaita, kaupungin asiakaspalvelupisteitä, ulkoilualueita, puistoja, leikkipuistoja, opasteita, seniorikeskuksia ja kirjastoja.

Laadunvalvontatöihin etsitään noin kymmentä insinööri- tai diplomi-insinööriopiskelijaa, jotka tarkkailevat erityisesti katutyömaiden sujuvuutta. Muut laaduntarkkailijan paikat ovat perinteisempiä nuorten kesätyöpaikkoja.

Viime vuonna 74 000 palautetta

Helsingin osallisuus- ja neuvontayksikön päällikkö Johanna Seppälä sanoo, että kaupunkilaiset ovat selvästi aiempaa aktiivisempia palautteen antajia.

Kaupunki sai vuonna 2019 noin 74 000 palautetta eri palautekanavien kautta. Vuonna 2018 kaupunki sai noin 66 000 palautetta. Palautteiden määrä on kasvanut vuosittain useilla tuhansilla.

Seppälä kertoo, että ylivoimaisesti eniten palautetta tulee kaupunkiympäristön toimialalta. Hänen mukaansa palautetta annetaan esimerkiksi kaatuneista liikennemerkeistä, puuttuvista opasteista, lumenaurauksen tarpeesta, vaikeasti löydettävistä tiedoista verkkosivuilla, kuopista tiessä tai vaikkapa pysäköinnin valvonnan tarpeesta.

– Kaikki palautteet käsitellään, Seppälä vakuuttaa.

Kaupunki on myös itse aktiivisesti pyrkinyt lisäämään vuoropuhelua. Seppälä sanoo, että sosiaalinen media on mahdollistanut kaupunkilaisten suoran vuoropuhelun kaupungin johdon kanssa.

– Asiattomia palautteita tulee hyvin vähän.

Seppälän mukaan suosituin palautekanava on kaupungin yhteinen palautelomake www.hel.fi/palaute (siirryt toiseen palveluun) -osoitteessa. Vuonna 2019 tämän kautta saapui yli 29 000 palautetta. Helsinki-mobiilisovelluksen kautta kaupungille saapui viime vuonna noin 4 500 palautetta.

Voit keskustella aiheesta 16.1.2020 klo 22 saakka.