10-vuotias koululainen: "Kukaan ei huomaa minua ja hätääni" – Yle kysyi nuorilta mielenterveydestä, vastauksissa näkyy puute koulupsykologeista

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun mukaan lyhytterapiajaksot tuodaan koulujen arkeen pian.

mielenterveys
En elev sitter med huvan uppdragen på sin mörkblå munkjacka, långt borta från den övriga klassen.
Teimme vuodenvaihteessa verkkokyselyn, johon tuli yli 200 vastausta. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta nuoresta oli hakenut itselleen apua mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa.Linus Hoffman/Yle

Nuorilla ei ole suurta kynnystä puhua mielenterveydestä ja siihen liittyvistä ongelmista. Tätä mieltä ovat ainakin Tampereen lyseon lukion abiturientit Saini Koivuniemi ja Saara Sojolin.

– Läheisten ystävien kesken ongelmista puhutaan tosi avoimesti. Moni tarvitsee jonkun, kenen kanssa jutella itseä stressaavista asioista, Sojolin sanoo.

Heidän mukaansa nuoret käyttävät koulujen oppilashuoltopalveluja herkästi.

– Meidän koulussamme psykologin kanssa pääsee helposti juttelemaan, Koivuniemi kertoo.

Saara Sojolin ja Saini Koivuniemi
Saara Sojolinin (vas.) ja Saini Koivuniemen mukaan kouluun liittyvä stressi on lukiolaisilla yleistä, mutta keskusteluapua on hyvin saatavilla.Jani Aarnio / Yle

Kaikkien kokemukset eivät ole yhtä hyviä. Seuraavat vastaukset ovat Ylen tekemästä kyselystä, jossa nuoret kertoivat näkemyksiään mielenterveyden häiriöistä ja niihin saatavasta avusta. Monien mielestä kouluissa pitäisi olla enemmän apua tarjolla.

Kouluihin tarpeeksi henkilökuntaa opettajien lisäksi. Kukaan ei huomaa minua ja hätääni.

10-vuotias alakoululainen

Psykologille pääsyn pitäisi olla helpompaa ja nopeampaa. Lukiopsykologien kalenterit ovat tupaten täynnä ja samalla psykologilla käy liian moni oppilas. Myös psykologilla käynnin kynnys on turhan korkea monelle, etenkin miespuoliselle.

19-vuotias lukiolainen

Lisää matalan kynnyksen auttavia tahoja pitäisi järjestää nuorille. Esimerkiksi kouluissa pitäisi joka päivä olla paikalla kuraattori tai psykologi kenen luona voisi käydä jos tarvitsee vähän jeesiä oman mielenterveyden kanssa.

17-vuotias lukiolainen

Saimme vuodenvaihteessa tehtyyn verkkokyselyyn yli 200 vastausta. Iso osa vastaajista oli alaikäisiä nuoria, mutta joukossa oli myös nuoria aikuisia, nuorten terveydestä huolestuneita vanhempia ja koulujen henkilökuntaa.

Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta nuoresta oli hakenut itselleen apua mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa.

Nuoret toivovat lisää apua koulujen henkilökunnalta

Moni vastaajista toivoi, että kouluissa tehtävä mielenterveystyö olisi ennaltaehkäisevää ja osa opetusta.

Terveystarkastuksen tavoin oppilaille pitäisi järjestää pakolliset kuraattorikäynnit. Näin kuraattorilla käyminen normalisoituisi koulun arjessa ja sitä ympäröivä salailu ja stigma hälvenisivät. Lisäksi asioihin puututtaisiin ajoissa, jotta mielenterveysongelmat eivät ehtisi pahentua.

16-vuotias lukiolainen

Lukion opetussuunnitelman osaksi opiskelijahyvinvointi, kerrottaisiin paremmista opiskelutekniikoista ja tarjottaisiin matalan kynnyksen tukea

17-vuotias lukiolainen

Koulussa mielenterveyttä voisi edistää sillä, että opettajat olisivat kannustavia ja ymmärtäisivät oppilaita. Koulussa voisi myös olla päiviä, jolloin tehdään jotain mukavaa yhdessä, niin kuin seiskaluokalla ryhmäytymispäivät. Mielenterveydestä pitäisi puhua enemmän terveystiedon tunneilla.

15-vuotias yläkoululainen

Yhden koulupsykologin vastuulla on lähes tuhat oppilasta

Nuorten toiveet ja todellisuus ovat tällä hetkellä kaukana toisistaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetushallituksen selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan jo perusopetuksen psykologi- ja kuraattoripalveluissa on suuria eroja. Keskiarvotkin ovat hätkähdyttäviä.

Yhden koulukuraattorin vastuulla on keskimäärin kaksi koulua ja 875 oppilasta. Koulupsykologeilla tilanne on vielä huonompi. He työskentelevät yleensä kahdessa tai kolmessa toimipisteessä, ja heidän vastuullaan on keskimäärin 985 oppilasta.

Tampereen toisen asteen oppilaitosten opiskelijahuollon päällikkö Marja Nurmi-Vuorinen sanoo, että sekä kuraattorien että koulupsykologien määrää pitäisi lisätä.

– Jotta kouluissa voitaisiin aidosti tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja panostaa myös lain määrittelemään ydintehtävään, eli yhteisölliseen työhön, niin Psykologiliiton suosituksen mukainen 600–800 oppilasta koulupsykologia kohden voisi mahdollistaa sen. Saman tulisi koskea myös kuraattoreita.

Toisella asteella kuraattori- ja psykologipalveluja on ollut ylipäätään pakko järjestää vasta vuodesta 2014. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ei rajoita sitä, kuinka monta oppilasta tai koulua voidaan antaa yhden työntekijän hoidettavaksi.

Toisen asteen oppilaitoksissa koulupsykologikäyntien määrä on tuplaantunut viidessä vuodessa. Kuraattoreilla ja psykologeilla on isot oppilasmäärät myös perusopetuksessa Tampereella ja koko maassa.
Koulupsykologikäynnit ovat lisääntyneet Tampereen toisen asteen oppilaitoksissa selvästi. Luvut sisältävät myös aikuisopiskelijat.Ilkka Kemppinen / Yle

Tampereen oppilaitosten kuraattori- ja psykologitilanne kuvastaa oppilas- ja opiskelijahuollon kuormitusta koko maassa.

– Asiakasmäärät koulupsykologeille ja kuraattoreille ovat melko suuret. Kovin pitkiin hoitojaksoihin ei ole mahdollisuutta, sanoo perusopetuksen oppilashuollon päällikkö Sirpa Tikka.

Lain mukaan oppilaan pitää päästä keskustelemaan kuraattorin tai psykologin kanssa seitsemän työpäivän kuluessa yhteydenotosta. Näin ei Tikan mukaan aina tapahdu.

Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä pitäisi tehdä enemmän, mutta koulupsykologien ja kuraattorien työaika kuluu suurelta osin yksilöasiakastyöhön.

Nurmi-Vuorisen ja Tikan mukaan olennaista ei ole vain resurssien lisääminen, vaan myös se, että hoitoketju toimii oppilas- ja opiskeluhuollon jälkeen.

– Jatkohoidon pitää järjestyä kohtuullisessa ajassa, Tikka sanoo.

Lyhytterapiaa kouluihin

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo, että nuorten perustason mielenterveyspalveluihin on luvassa konkreettisia parannuksia.

Ensimmäinen askel on kouluissa kokeiltavat varhaisinterventiot, joilla voidaan hoitaa lieviä ja yleisiä mielenterveyden häiriöitä.

– Käytännössä se tarkoittaa, että koulujen arkeen tuodaan nopeasti, tiiviisti ja matalalla kynnyksellä tarjottavia 1–10 kerran lyhytterapiajaksoja. Keräämme kokeiluista ensin kokemuksia ja vakiinnutamme ne myöhemmin osaksi nuorten perustason mielenterveyspalveluja.

Ministeri Kiurun mukaan valmistelutyö on jo pitkällä, ja kokeilut alkavat eri puolilla Suomea lähitulevaisuudessa.

Apua pitää osata itse hakea

Ylen kyselyyn vastanneista nuorista osa oli tyytyväisiä kouluterveydenhuollon kautta saamansa apuun. Osa puolestaan koki, ettei heitä kuunneltu, tai etteivät he itse pystyneet hakemaan apua tai puhumaan ongelmistaan.

Sinänsä se on aika vaikeaa, helpointa on ehkä avautua kavereille, mutta sitten kun yrittää saada ammattilaisapua, siinä voi kestää ihan vaan koska ei osaa puhua heille. Eikä vanhemmillekkaan yleensä uskalla puhua, sillä voi tulla sellainen olo, että on vain pettymys kaikille.

13-vuotias yläkoululainen

Aloin tavata koulukuraattoria kolmannella luokalla. Viidennen luokan lopussa lopetin, sillä kuraattori oli vaihtunut siinä ajassa jo kolmesti. En jaksanut selittää kaikkea alusta aina uudestaan.

15-vuotias yläkoululainen

Koulujen terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit ovat kouluikäisten nuorten ensimmäiset hoitokontaktit mielenterveysasioissa.

Koulupsykologi ei tee diagnooseja, mutta voi kartoittaa avuntarvetta ja tarjota esimerkiksi lievästi ahdistuneelle keskusteluapua. Vaikeammista oireista kärsivät nuoret ohjataan eteenpäin, tällä hetkellä useimmiten erikoissairaanhoidon palvelujen piiriin.

Seuraava näkemys tiivistää monessa muussakin vastauksessa esiin tulleen mielipiteen.

Helppoa on päästä tapaamaan koulupsykologia tai -kuraattoria ensimmäisen kerran. Kunnolliseen jatkuvaan hoitoon (psykoterapiaan tai kuntoutukseen) on kuitenkin pitkät jonot ja hoitoon pääsy vaati paljon itseohjautumista ja jaksamista, jota mielenterveyden tilan takia ei kaikilta löydy, jos ei ole perheenjäsentä, joka auttaa hoitamaan asioita.

17-vuotias lukiolainen

Nuorten vastaukset sisälsivät useita kertomuksia siitä, kuinka he olivat joutuneet etsimään tai vaatimaan itselleen jatkohoitoa ja jonottamaan pitkiä aikoja eri terveydenhuoltopalveluissa. Moni koki saaneensa ylipäätään apua vasta sen jälkeen, kun heille oli diagnosoitu jokin mielenterveyden häiriö tai kun oireista oli tullut erittäin vakavia.

Sain apua nopeasti vasta sitten kun olin yrittänyt itsemurhaa.

18-vuotias ammattiin opiskeleva

Pirkanmaalla alaikäisten nuorten vakavia mielenterveyden häiriöitä hoidetaan Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Lisäksi Tampereen kaupungilla on oma nuorisopsykiatrian poliklinikka Tipotien terveysasemalla.

Erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin lähete, ja niitä on määrätty koko maassa enemmän ja enemmän.

“Olisi luultavasti pitänyt yrittää itsemurhaa, että olisin päässyt hoitoon” – Nuorten mielenterveysongelmien hoitotarve rajussa kasvussa

Nuorisopsykiatrian poliklinikat ovat tupaten täynnä

Taysin nuorisopsykiatrian lähetemäärät ovat kasvaneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka vuosi viime vuosikymmenen ajan.

Ylilääkäri ja nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala sanoo, että tilanne alkaa olla hälyttävä. Nuoren tarvitseman hoidon arviointi pystytään tekemään hoitotakuun määräämässä ajassa, mutta hoidon aloittaminen viivästyy usein.

– On aivan veitsenterällä, että saammeko nykyisillä resursseilla meillä tutkitut nuoret hoitoon ajoissa. Myös uusien potilaiden tarvitsema psykiatrinen kriisiapu on todella kuormitettu.

Taysin nuorisopsykiatrian lähetemäärät ovat kasvaneet viime vuosikymmenen aikana noin 40 prosenttia.
Taysin nuorisopsykiatrian lähete- ja potilasmäärät kasvoivat 2010-luvulla voimakkaasti.Ilkka Kemppinen / Yle

Kaltiala toivoo, että kunnissa olisi enemmän perustason mielenterveyshoitoa, jotta nuorten ongelmat eivät pääsisi kehittymään siihen pisteeseen, että nuorisopsykiatrian palveluja tarvitaan.

Lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden hoitamisen lisäksi perusterveydenhuollossa voisi hänen mukaansa tehdä osan siitä työstä, mikä jää nykyisin erikoissairaanhoidon vastuulle.

– Esimerkiksi erikoissairaanhoidon tutkimusten jälkeen usein määrättävän jatkohoidon tai lääkehoidon seurannan voisi hyvin järjestää terveyskeskuksessa. Näin nuorisopsykiatrian poliklinikoilla voitaisiin keskittyä vakavien häiriöiden ja intensiivisen akuuttivaiheen hoitoon.

Nuorten arkea kuormittaa moni asia

Kysyimme nuorilta, mitkä asiat heikentävät heidän henkistä hyvinvointiaan.

Esiin nousi erilaisia mielenterveyden häiriöitä, mutta myös yksinäisyyteen, epävarmuuteen ja ulkopuolelta tuleviin paineisiin liittyviä tunteita.

Ylen kyselyssä nuoret kertoivat, mitkä asiat heikentävät heidän henkistä hyvinvointiaan.  Useimmin mainittiin opiskelupaineet, yksinäisyys ja ongelmat kotona.
Ylen kyselyyn vastanneet nuoret kertoivat, mitkä asiat heitä kuormittavat. Koulunkäyntiin ja opiskelumenestykseen liittyvä stressi korostui vastauksissa.Ilkka Kemppinen / Yle

Erityisesti toisen asteen opiskelijoiden vastauksissa toistui monenlainen kouluun liittyvä stressi ja riittämättömyyden tunne. Koulutyö koettiin liian vaativaksi, jatko-opintoihin liittyvät valinnat aiheuttivat epävarmuutta eikä levolle tuntunut olevan aikaa.

Koulutyötä on liikaa suhteessa vapaa-aikaan, enkä osaa levätä. Yksinkertaisistakin asioista puhumisesta on tullut vaikeaa, enkä uskalla tulla kaapista vanhemmilleni, mikä heikentää huomattavasti hyvinvointiani. En halua vaivata muita ihmisiä ja vältän ongelmista puhumista.

16-vuotias lukiolainen

Nuoret toivoivat helpotusta kouluarkeen. Vastaajat kaipasivat muun muassa rennompaa opiskelutahtia, virheiden hyväksymistä ja vähemmän tulevaisuuden valintoja koskevaa painetta.

Vaikka osa vastaajista oli sitä mieltä, että mielenterveysongelmista puhutaan melko avoimesti, huomattavan moni toivoi että niistä puhuttaisiin vieläkin enemmän.

Nuoret kaipasivat heidän ympärillään olevilta ihmisiltä perusasioita, kuten välittämistä, kiinnostusta ja ohjeita arjen hallintaan.

Kotona mielenterveyttä edistää parhaiten avoimuus. Kun lasten ja vanhempien välit ovat kunnossa, asioista on helpompi keskustella eikä niitä mieti vain yksinään. Mielenterveyttä edistää myös yhteinen tekeminen esim. matkat ja kaikille yhteiset pelisäännöt.

17-vuotias lukiolainen

Nuorten kanssa pitäisi uskaltaa keskustella ja kysyä heiltä yksilöinä, mitä oikeasti kuuluu.

17-vuotias lukiolainen

Vaaditaanko nuorilta jo liikaa itsenäisyyttä?

Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala sanoo, että tutkimusten mukaan vakavat mielenterveyden häiriöt eivät ole yleistyneet.

Osa mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvusta johtuu hänen mukaansa siitä, että mielenterveyden häiriöt tunnetaan, niistä puhutaan ja apua uskalletaan hakea.

Riittakerttu Kaltiala, nuorisopsykiatrian vastuualuejohtaja, Tays
Nuorisopsykiatrian professori ja Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltiala.Matias Väänänen / Yle

Kaltialan mukaan taustalla vaikuttaa myös se, että nuorilta vaaditaan entistä enemmän.

Esimerkiksi kouluissa korostetaan itsenäistä opiskelua, vaikka osa nuorista tarvitsisi huomattavasti enemmän apua.

– Kaikki nuoret eivät selviydy koulussa asetetuista itseohjautuvuuden ja projektiluonteisen työn vaatimuksista, vaan tarvitsevat aikuisen suoraa ohjausta.

Elämän muuttuminen entistä yksilö- ja suorituskeskeisemmäksi ei koske vain koulua. Sosiaalinen media pakottaa vertaamaan itseään muihin ja olemaan aina tavoitettavissa. Myös vanhempien kasvatusperiaatteet ovat muuttuneet.

Kaltiala sanoo, että yhteiskunnassa on jo pitkään ollut vallalla ilmapiiri, jossa korostetaan nuorten itsemääräämisoikeutta ja vapautta valita. Samalla lisääntyy vastuu, eivätkä kaikki nuoret ole siihen valmiita.

– Nuoret ovat samanlaisia kuin ennenkin, mutta se ei enää riitä. Pitää kysyä, onko nuorten oikeuksia korostettu liikaakin, ja saavatko he aikuisilta riittävästi apua ja tukea näissä erilaisissa kasvuympäristöissä?

Lue lisää:

Mielenterveysjärjestön ruuhkautunut kriisipuhelin alkaa päivystää ympärivuorokautisesti

Yle Perjantai keräsi huonoja terapiakokemuksia – moni kokee terapian henkisenä pahoinpitelynä: “Paras vertaus on raiskaus, siltä se tuntui”

Sean Ricks: Älä ikinä häpeä terapiaasi – en minäkään

Tänään klo 21.05 Yle TV1:llä Perjantai: Terapia. Sean Ricksin vieraina hyvää ja huonoa terapiaa kokenut kirjailija Katariina Souri ja psykologi Jan-Henry Stenberg. Ohjelman voi katsoa myös Yle Areenassa.