Johanna Riihijärvi sai lähtöpassit isänsä yrityksestä – shokin jälkeen hän rakensi kuntosalin, jollaiseen Suomessa ei ollut totuttu

Riihijärvi perusti yhden Suomen ensimmäisistä budjetti-kuntosaleista. Nykyään sellaisia on satoja.

kuntosalit
Liikuntakeskus Liikun perustaja Johanna Riihijärvi
Kuten moni muukin myös Johanna Riihijärvi aloitti vuoden alussa kuntokuurin. Hän hankki itselleen uuden kuntosaliohjelman ja aikoo ryhdistäytyä treenin kanssa.Paulus Markkula / Yle

Johanna Riihijärvi, 52, on tunnettu yritysjohtaja ja yhden Suomen ensimmäisen budjetti-kuntosaliketjun perustaja.

Liikku-kuntokeskuksia on lähes 30 ympäri Suomea, ja tämän vuoden loppuun mennessä Riihijärven tavoitteena on avata yli kymmenen uutta salia. Liikku on yksi isoimpia ketjuja alalla, joka on kehittynyt paljon sen jälkeen, kun Riihijärvi perusti ensimmäisen kuntokeskuksen.

Vielä 11 vuotta sitten Riihijärvi oli työtön ja rahaton, kun hän istui miehensä Heikki Riihijärven kanssa heidän kotinsa sohvalla Oulussa.

Siinä hetkessä tulevaisuudessa ei näkynyt yhtikäs mitään. Kaikki, minkä eteen hän oli tehnyt töitä, oli hävinnyt yhdellä käden heilautuksella.

Se, miten tuosta tyhjyyden hetkestä sohvan nurkalla päädyttiin Suomen kuntosalialan uranuurtajiksi, on vaatinut muun muassa potkut omalta isältä ja kultakorujen panttaamista ruoan saamiseksi.

Ensimmäinen ja viimeinen riita

Vielä 2000-luvun alussa Johanna Riihijärvi oli Ranskassa lätkävaimo ja kotiäiti, joka teki vain satunnaista keikkatyötä muun muassa markkinoimalla suomalaisia huonekaluja. Se elämä jatkui lähes kahdeksan vuotta.

Kaipuu juurille sai perheen lopulta palaamaan Suomeen, heidän kotikaupunkiinsa Ouluun. Koska lapset olivat vielä pieniä, Riihijärvi meni osa-aikatöihin perheen omistamaan palloiluhalliin.

Kauppatieteiden maisteriksi opiskellut Riihijärvi huomasi nopeasti yrityksen kasvupotentiaalin. Se inspiroi häntä. Osa-aikaisuus päättyi lyhyeen, ja hän alkoi toteuttaa visiotaan. Se oli mahdollista, sillä Riihijärven isä oli jo epävirallisesti siirtynyt pois firman johdosta ja hän antoi tyttärelleen vastuuta.

Riihijärvi teki palloiluhallin johdossa pikkuhiljaa isoja muutoksia: kenttävuokraan perustunut liiketoiminta vaihdettiin jäsenyysperusteiseen, ja koko firman nimi vaihdettiin.

Riihijärvi nautti yhtiön nopeasta kehittämisestä, mutta pikku hiljaa näkymät kehityssuunnasta alkoivat olla isän kanssa liian erilaisia.

– Olin täysin uuden liiketoimintamallin viemä, ja minulla oli selkeät seuraavat stepit mielessä. Isä uskoi historiaan perustuen vanhaan liiketoimintaan, Riihijärvi muistelee.

Riihijärvi kuvailee itseään mustavalkoiseksi kivipääksi, jonka on vaikea tehdä töitä auktoriteetin alla. Piirteet Riihijärvi sanoo perineensä isältään. Siksi hän myös uskoo, että heidän ensimmäinen yhteenottonsa jäi samalla viimeiseksi.

Riihijärvi piti tiukasti kiinni visiostaan perheyrityksen tulevaisuudesta. Isä piti kiinni omastaan. Tilanne kärjistyi siihen, että isä heilutteli irtisanomislappua tyttärensä silmien edessä, ja tämä nykäisi sen hänen kädestään

– Lähdimme kumpikin kantapäät paukkuen eri suuntiin.

Isä ei tullutkaan anelemaan takaisin

Riidan jälkeen Riihijärvi oli shokissa. Paljon muuttui yhdessä hetkessä: välit katkesivat isään ja samalla siskoon, joka työskenteli myös perheyrityksessä. Hänellä ei ollut enää tuttua työyhteisöä, joka oli ollut osa päivittäistä elämää kuuden vuoden ajan.

Välirikosta kärsi myös mies Heikki – hänen piti tulla personal traineriksi perheyritykseen.

– Se oli henkisesti todella rankkaa, mutta myös taloudellisesti kovaa aikaa.

Riihijärvet käyttivät kaikki säästönsä ja panttasivat kultakorunsa perheen elättämiseksi. He tekivät kaikenlaista työtä, jota sattuivat löytämään. Heikki kävi esimerkiksi kolaamassa lunta taloyhtiöiden pihoilta.

Johanna Riihijärvi ei tehnyt aluksi isoja liikkeitä urallaan, sillä odotteli, että isä tulisi pyytämään häntä takaisin töihin. Noin vuosi välirikon jälkeen Riihijärvi alkoi ymmärtää, että niin ei tapahdu.

Hän alkoi tajuta, että oli pakko keksiä jotain muuta.

Kuntosali, jollaista ei ollut Suomessa aiemmin nähty

Jo palloiluhallissa työskennellessään Riihijärven mielessä oli kytenyt ajatus kuntosalista, jossa asiakkaita ei pakotettaisi liittymään vuodeksi, ja joka olisi paljon edullisempi kuin sillä hetkellä salit yleensä olivat. Sali olisi laadukas ja tilava. Edullinen kuukausimaksu mahdollistettaisiin automatisoimalla toimintoja ja karsimalla henkilökunnan määrästä. Riihijärvi tiesi, että tällaiset budjetti-salit ovat menestyneet ulkomailla, mutta Suomessa niitä ei juuri ollut.

Silloin kotisohvalla elämän suuntaa miettiessään hän uskalsi mainita ideastaan ensimmäisen kerran miehelleen Heikille.

Tämä innostui ajatuksesta, ja pari alkoi heti rustaamaan ideoitaan paperille. Sen jälkeen konseptia viilattiin monta päivää ja yötä.

– Sitten Heikki yhtenä päivänä sanoi: "miksi tämä ei toimisi".

Se oli lähtölaukaus yhdelle Suomen ensimmäisistä budjetti-kuntosaleista.

Heikki Riihijärven isä takasi yrityksen perustamiseen tarvittavan 50 000 euron lainan. Kun sopivat tilat löytyivät Oulun keskustan läheltä Limingantullista, Johanna ja Heikki remontoivat sen pitkälti omin käsin.

Johanna Riihijärvi sai aiemmassa työssään luomiensa suhteiden avulla toimitilaan aluksi muutaman vuokravapaan kuukauden, myös laitteisiin he saivat pidennettyä maksuaikaa.

Aika lailla tasan kaksi vuotta oli kulunut isän ja tyttären välirikosta, kun ensimmäinen kuntokeskus Liikku avasi ovensa.

Halvasta hinnasta tuli uusi normaali

Kuntokeskus Liikku oli vielä kymmenen vuotta sitten poikkeuksellinen yritys.

Siinä vaiheessa oli totuttu siihen, että kuntosalin jäsenyydestä joutuu maksamaan 60–70 euroa kuussa ja siihen on pakko sitoutua vähintään vuodeksi. Liikussa kuukausimaksu oli noin 30 euroa, ja sopimus oli heti toistaiseksi voimassa oleva.

Asiakkaat pääsivät treenaamaan kulkukortin avulla, ja hinta sisälsi pelkän kuntosalin. Esimerkiksi ohjattua ryhmäliikuntaa ei tarjottu.

– Aluksi epäilijöitä riitti. Ihmiset ajattelivat, että siellä on varmaan ruosteisia laitteita ja koko sali on vähän reppana, Riihijärvi kertoo.

Avajaispäivä oli kuitenkin menestys. Paljon ihmisiä tuli tutustumaan, ja Riihijärven mukaan lähes kaikki liittyivät jäseniksi.

– Halusin näyttää itselleni, että me nousemme täältä ja pystymme työllistämään itsemme. Oli hienoa rakentaa itselle uraa liikunnasta, kun se on ollut aina iso osa elämäämme.

Liikku kuntokeskus rakennus ulkokuva
Johanna Riihijärvi ja hänen miehensä Heikki Riihijärvi perustivat ensimmäisen kuntokeskuksen Oulun Limingantulliin. Sali sijaisee samassa paikassa edelleen. Marko Väänänen / Yle

Samoihin aikoihin 2010-luvun alussa Suomessa perustettiin muitakin budjetti-saleja. Yritysten määrä on kasvanut entisestään viimeisten viiden vuoden aikana.

Vuonna 2018 Suomessa oli noin 1 800 kuntosalia, joista budjetti-saleja oli lähes 200. Viime vuonna Suomessa avattiin noin 60 kuntosalia ja niistä valtaosa on budjetti-saleja.

Tällä hetkellä Suomen suurin budjetti-kuntosaliketju on EasyFit. Sen ensimmäinen sali perustettiin samana vuonna kuin Johanna Riihijärvi avasi ensimmäisen Liikun.

EasyFit-kuntosaliketjun toimitusjohtaja Jyrki Hannula uskoo, että budjetti-salien suosio perustuu siihen, että ne tarjoavat ihmisille juuri niitä palveluita, joita he kaipaavat.

Lisäksi edullinen hinta on monille valinnan peruste. Tällä hetkellä Suomessa kuntosalien keskihinta on noin 42 euroa, mutta jäsenyyden voi saada alle kahdellakymmenelläkin eurolla. Hinnat ovat siis laskeneet entisestään sen jälkeen, kun ensimmäiset budjetti-salit perustettiin.

Välejä isään ei voi enää paikata

Johanna Riihijärven isä kuoli muutama vuosi sitten. Riihijärvi kertoo, että tulehtuneita välejä yritettiin paikata useasti, mutta lopullista sovintoa ei koskaan syntynyt. Riihijärvi on katunut usein sitä, kuinka asiat menivät.

– Yhteenotto meni isommaksi kuin sen olisi tarvinnut.

Välirikosta johtuen välejä siskoon ei edelleenkään ole, eikä niitä ole myöskään kolmeen muuhun sisarukseen, jotka ovat kaikki nykyisin töissä isän perustamassa yrityksessä. Yle ei ole tavoittanut kommentoimaan Riihijärven sisarta, joka on yrityksen johdossa.

Riihijärvi kuitenkin kokee, että kaikkien elämäntilanne on nyt erittäin hyvä.

– Sisarukset saavat tehdä mitä he haluavat, ja me saamme tehdä mitä haluamme.

Laajentaminen ei ollut heti mahdollista

Enää Johanna ja Heikki Riihijärvi eivät omista Liikkua kokonaan. Ensimmäisen toimipisteen avaamisen jälkeen he perustivat vielä kaksi kuntosalia Ouluun.

– Olimme tyytyväisiä siihen tilanteeseen: työmäärä oli kohtuullinen, hallitsimme itse kaikkea ja pystyimme vaikuttamaan kaikkeen.

Liikusta tuli useampia ostotarjouksia vuosien aikana, mutta mikään niistä ei tuntunut Riihijärvestä hyvältä. Yrityksen laajentaminen oli kuitenkin koko ajan ollut mielessä, ja syksyllä 2016 aika siihen oli oikea. Riihijärvien lapset muuttivat pois kotoa, myös perheen koira menehtyi. Heillä oli aikaa keskittyä täysin yrityksen kehittämiseen.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Johanna ja Heikki myivät liiketoimintansa oululaiselle terveys- ja hyvinvointialan konserni Cor Groupille. Riihijärvet sijoittivat heti yhdessä perustettuun yritykseen, ja nyt he omistavat siitä 30 prosenttia. Johanna on yrityksen toimitusjohtaja, ja Heikki vastaa uusien toimipisteiden löytämisestä ja vanhojen ylläpitämisestä.

– Koemme vahvasti, että tämä on silti meidän yrityksemme. Teemme kovasti töitä joka päivä.

Keskustelu on auki kello 23:een saakka!