Kirjaston lastenosastosta tuli pikkukaupungin menestystuote – nyt muutkin käyvät katsomassa, miten temppu tehdään

Riihimäki on noussut lastenkirjaosastojen ykkösketjuun. Kotkalla menee huonommin ja vinkkejä onkin haettu muualta.

kirjastot
Kaksi naista pakkaa lastenkirjoja isoihin kasseihin
Riihimäen kirjaston lastenosastolla käy satoja lapsia päivittäin. Video: Ville Välimäki / Yle

Riihimäen kirjaston lasten- ja nuortenosastolla käy kuhina. Lasten haalarit pitävät suihkivaa ääntä, kun he vaeltavat kirjahyllyjen välissä. Välillä kuuluu huudahdus, kun joku löytää kivan kirjan kannen ja esittelee sitä tohkeissaan toisille.

Riihimäkeläiset lapset ja nuoret lainasivat viime vuonna kauno- ja tietokirjoja yli 200 000 kertaa. Se on Suomessa kova luku, kun kaupungissa on vain 30 000 asukasta. Myös muut Suomen kirjastot ovat heränneet tutkimaan, mitä Riihimäellä on tehty oikein.

– Kun kirjaston ovet avataan yhdeksältä niin puolentoista tunnin aikana voi käydä spontaanisti kahdeksan eri ryhmää, niin koululaisia kuin päiväkohtiryhmiä, kertoo Riihimäen kirjaston lastenosaston osastonjohtaja Irma Aarnio.

Lapset nykivät kirjastonhoitajaa hihasta ja halaavat

Riihimäellä lasten- ja nuortenosastolla työskentelee kaksi kirjastonhoitajaa ja yksi virkailija. Osastoa johtava Irma Aarnio ja kirjastonhoitaja Tiina Löfberg kertovat kuinka heistä onkin tullut vuosien varrella lasten ja nuorten kavereita. Jopa teinit moikkaavat kadulla. Osastolla lapset nykivät hihasta ja kysyvät neuvoja.

Kirjastonhoitaja lukee lastenkirjaa satutunnilla
Osastonjohtaja Irma Aarnio kertoo, että satutunneilla voi olla kerralla jopa 100 kuuntelijaa.Miki Wallenius / Yle

Jokaista osastolle tulevaa lasta ja nuorta tervehditään. Lasten kiitollisuus ilmenee halauksina ja piirustuksina, joita tuodaan tiskille.

– Eilenkin sain Aku Ankka -tarroja yhdeltä pieneltä, Tiina Löfberg sanoo.

Riihimäen kirjaston lastenosaston kirjojen määrä on tuplaantunut vuosien 2004 -2015 välillä. Näiden hyllyjen välissä ei selvästikään pärjäisi ”me ollaan täällä vain töissä” -asenteella.

– Ei pärjää, jos haluaa tällaisia tuloksia kun me on tehty, Aarnio kuittaa.

Kotkassa herättiin Riihimäen menestykseen

Riihimäen kirjaston lasten- ja nuortenosasto on tehnyt koko 2000-luvun kovaa tulosta. Kouluissa ja päiväkodeissa ei kirjaston henkilökunta ole enää ehtinyt juosta resurssipulan takia, mutta siitä huolimatta kirjojen ja lukemisen suosio on lainauslukujen perusteella pysynyt korkealla.

Vuonna 2018 Riihimäellä lainattiin 5,5 lasten kaunokirjaa per asukas. Se on selvästi yli maan keskiarvon. Sama ylivoima näkyy lasten tietokirjoissa.

tyttö lukee lastenkirjaa kirjastossa
Kirjaston lastenosaston lainausluvut on Riihimäellä Suomen huippuluokkaa.Miki Wallenius / Yle

Osasto tarjoaa asiakkailleen muun muassa satutunteja, kirjavinkkauksia, lukudiplomeja, kirjapaketteja, luokkakirjastopaketteja ja kirjastonkäytön opastusta.

Riihimäkeläisten menestys kiinnitti huomiota myös Kotkan kaupunginkirjastossa, jossa lasten lainausluvut ovat olleet alamäessä. Kotkalaiset ottivat selvää, mitä Riihimäellä on tehty oikein.

Susannan Soinin tekemässä Luetaanko -hankkeen loppuraportissa käy hyvin ilmi, miten kirjastoissa jouduttiin nykyiseen tilanteeseen.

– Riihimäellä on keskitytty selvästi lukuinnostuksen lisäämiseen ja sellaisiin palveluihin, jotka lisäävät lainalukuja lapsilla ja nuorilla. He ovat myös saaneet sitoutettua sidosryhmiä, kuten päiväkoteja ja kouluja toimintaansa, kertoo havainnoistaan Kotkan kirjaston pedagoginen informaatikko Marika Jussila.

Kotkassa on viime vuosina päädytty noidankehään, kun sivukirjastoja on lakkautettu ja lastenkirjoja jouduttiin poistamaan suuri määrä tilanpuutteen takia. Seurauksena oli, että kirjavalikoimat ovat välillä liian pienet lapsille ja nuorille. Henkilökunnassa on ollut vaihtuvuutta ja pitkäjänteinen asiakastyö kärsi.

– Ei ole kunnolla kohdattu nuorta kotkalaista yleisöä ja tunnistettu heidän tarpeitaan.

Toisaalta Kotkassa on järjestetty paljon suurempia kirjastotapahtumia kuin Riihimäellä. Kotkassa kirjastoväki ennättää myös jalkautua vierailukäynteihin kouluihin ja lastentarhoihin.

Jatkossa Kotkassa nostetaan keskiöön kirjavinkkaukset ja lukudiplomit. Uuden nousun mahdollistaa myös kevään aikana uusittava lasten ja nuorten osasto.

Lukudiplomi buustasi lainauslukuja

Riihimäellä Irma Aarnio ja Tiina Löfberg pakkaavat päivittäin kirjoja mustiin ja vihreisiin kangaskasseihin. Vihreät ovat kuulemma paikallisesta osuuskaupasta, kun keksittiin pyytää. Tarhoihin ja kouluihin menevät sadat kirjapaketit ovat tärkeitä kun lapsia totutetaan lukemaan.

Kolme tyttöä askartelee ja rakentaa paperista ja liimasta linnaa
Riihimäen kirjaston satuhuone on avoinna päivittäin ja siellä leikkiä tai askarrella. Miki Wallenius / Yle

– Kaikki lapsethan eivät kohtaa kotona kirjaa, kun vanhemmat eivät lue. Kun lähetämme varhaiskasvatukselle, päiväkotiryhmille, alakouluille ja yläkouluille kirjoja, kaikki pääsevät kirjojen kanssa tekemisiin. Sillä on iso merkitys, Aarnio painottaa.

Kun riihimäkeläiset koulut innostuivat lukudiplomista, se lisäsi lainausta selvästi. Kirjasto tarjoaa valmiin paketin, jota opettajat hyödyntävät opetuksessaan. Diplomi kohdistetaan koko luokalle, jolloin heikommankin lukutaidon omaavat oppilaat voivat yhtä lailla suorittaa diplomin.

Satuhuoneen yläkerrassa on vintti, jota myös teinit suosivat. Kokemuksesta kuitenkin tiedetään ettei sinne, katseilta suojaan voi laskea enempää kuin neljä murrosikäistä kirjastonkäyttäjää yhtä aikaa.

Lopettaako kaupunki kirjastonsa menestysputken?

Koska Riihimäen lasten- ja nuortenosaston suosio on hurja ja lainausluvut valtakunnan huippua, tekee henkilökunta töitä hyllyjen välissäkin. Kolmen hengen osastotiimi pärjää hulinassa pitämällä toisensa ajantasalla uutuuksista ja vaihtamalla tietoa ahkerasti keskenään.

Riihimäen kirjaparatiisin yllä on kuitenkin synkkiä pilviä.

Kulttuuri on kaupungissa viime vuodet ollut liipasimella, kaupunginjohtaja Sami Sulkon kiinnitettyä huomiota siihen, että Riihimäellä on käytetty kulttuuriin enemmän rahaa kuin muualla keskimäärin.

Viime vuonna Riihimäen kirjaston aineistomäärärahoista nipistettiin 100 000 euroa. Pelko on, että kurittaminen jatkuu yhä, jolloin kirjasto kaupungin joutuisi miettimään tosissaan palveluidensa heikentämistä.

Kaupunginhallitus käsittelee budjettiehdotusta tammikuun lopulla ja helmikuussa rahat siunaa kaupunginvaltuusto.