Kirjat, läppäri ja koulukyyti ilmaiseksi – pienten kuntien lukiot tarjoavat houkuttimia pysyäkseen hengissä

Esimerkiksi pieni Simon kunta reagoi hiipuvaan lukiolaisten määrään jo yli kymmenen vuotta sitten.

lukio
Kannettavia tietokoneita pöydällä, oppilaat kuuntelevat opettajaa.
Lukiota ei selviä läpi ilman tietokonetta. Lapissa monen maalaislukion opiskelijat saavat läppärin käyttöönsä ilmaiseksi.Kimmo Hiltula / Yle

Lukio-opiskelijoiden määrä on vuosituhannen vaihteen jälkeen pudonnut Suomessa viidenneksellä. Parikymmentä vuotta sitten opiskelijamäärä oli hiukan yli 130 000, nyt se on noin 103 000.

Eniten opiskelijamäärä on vähentynyt Lapissa, jossa tällä hetkellä on puolet vähemmän lukiolaisia kuin vuosituhannen vaiheessa. Tuolloin maakunnassa oli noin 5500 opiskelijaa, nyt noin 2600.

Lapissa moni maalaislukio houkuttelee opiskelijoita tarjoamalla näille kouluajaksi joko ilmaiset oppikirjat, kannettavan tietokoneen, koulukyydit tai nämä kaikki.

Lapin etelärajalla Simossa lukiolaisten vähenemiseen havahduttiin runsas kymmenen vuotta sitten. Opiskelijamäärä oli lukiossa tippunut alle viidenkymmenen, kun se vuosituhannen vaihteessa oli ollut runsaasti yli sadan.

– Tuolloin päätimme, että lukion opiskelijat saavat käyttöönsä ilmaiset oppikirjat, kertoo Simon sivistystoimenjohtaja Matti Poikela.

Pienellä lukiolla muitakin etuja

Parin viime vuoden ajan Simossa lukio-opiskelusta ei ole opiskelijalle aiheutunut menoja, sillä nykyisin he saavat käyttöönsä kannettavan tietokoneen ja kunta korvaa heille koulukyytien Kela-omavastuuosuuden.

Simossa lukio-opiskelijoiden määrä on kymmenessä vuodessa kasvanut noin seitsemäänkymmeneen. Paikallisten nuorten lisäksi Simon lukiossa on perinteisesti opiskelijoita ollut Kuivaniemeltä, joka nykyisin on osa Iin kuntaa. Opiskelijoita on myös naapurikaupungista Kemistä.

– Viime keväänä tutustumiskäynnillä kerrottiin Simon lukion tarjoamista eduista. Täällä on myös pienen lukion etuja, opetusryhmät ovat pienet ja opettajat tuntevat hyvin opiskelijat, kertoo Toni Outinen, joka päätti kotikaupunkinsa lukion sijasta valita opinahjokseen Simon.

Lappi ei ole yksin

Simo tai Lappi eivät ole ainoita vertaistensa joukossa, sillä myös muualla maassa lukiot tarjoavat opiskelijoille taloudellisia kannustimia.

– Vastaavia etuja tarjoavia lukioita on muun muassa Pohjanmaalla ja Savossa, kertoo opetusneuvos Teijo Koljonen Opetushallituksesta.

Opetushallituksen pari vuotta sitten tekemän toisen asteen koulutuskustannuksia koskevan selvityksen (siirryt toiseen palveluun)mukaan lukio-opintoihin liittyvät välttämättömät kustannukset ovat noin 2 500 euroa. Selvityksessä opiskeluun sopivan kannettavan tietokoneen hinnaksi arioitiin 600 euroa.

Simon lisäksi Lapissa myös Pello, Utsjoki, Savukoski ja Salla antavat opiskelijoille kannettavan tietokoneen ja oppikirjat lukioajaksi.

– Meillä opiskelija saa käyttöönsä pakollisten opintojaksojen kirjat, kannettavan tietokoneen, kunnan tarjoaman ilmaisen koulumatkan, kouluruoan sekä mahdollisuuden suorittaa yhteistyökumppaneiden tuottamia etäopintoja, kertoo Pellon lukion rehtori Pasi Jolanki.

Läppärin käyttöönsä saavat lukiolaiset Kittilässä ja Inarissa sekä Enontekiöllä, jossa etuna ovat myös ensimmäisen vuoden oppikirjat.

– Juuri ilmaiset oppikirjat ja ilmainen läppäri ovat tyypillisiä lukiolaisille tarjottuja etuja. Harvemmin tarjotaan molempia ja ilmaiset oppikirjatkin annetaan usein vain ensimmäisen vuoden opiskelijoille, sanoo opetusneuvos Teijo Koljonen Opetushallituksesta.

Ilmaisista oppikirjoista saavat nauttia Ranuan lukiolaiset ja Tervolan lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat.

Lapin pienimmät lukiot ovat Utsjoella ja Savukoskella, joissa opiskelijoita on ollut viime vuosina yleensä noin kymmenkunta.

Kaupunkilukiot luottavat opetuksen vetovoimaan

Mitään taloudellista tukea opiskelijoille ei ole tarjolla Lapin kaupunkilukiossa tai esimerkiksi Keminmaan lukiossa.

– Keminmaan lukiolla on muita tekijöitä, joilla se lisää vetovoimaisuuttaan. Kurssien ryhmäkoot ovat pienemmät kuin suuremmissa lukiossa. Lukiomme on sopivan kokoinen, jolloin opiskelija voidaan huomioida yksilönä, määrittelee rehtori Helena Niemitalo vajaan 150 oppilaan Keminmaan lukiosta.

Myös Tornion ja Kemin sekä rovaniemeläisissä Lyseonpuiston ja Ounasvaaran lukioissa luotetaan opetuksen laadun ja riittävän tarjonnan vetovoimaan. Lyseonpuiston lukio on Lapin suurin, opiskelijoita siellä on hiukan alle 700.

Etäopetuksen ja yhteistyön ansiosta myös syrjempänä on lukioiden opetustarjontaa voitu kasvattaa.

– Sallan lukion vetovoimaa lisää Sallan kesälukio, joka järjestetään ensi kesänä kymmenettä kertaa. Opiskelijoita on useista maista eli Ranskasta, Espanjasta, Namibiasta ja Venäjältä. Kesälukio on saavuttanut varsin suuren suosion, osallistujamäärältään se oli viime kesänä Suomen suurin, kertoo Sallan lukion johtaja Leena Hautajärvi.

Lisäksi Salla tekee yhteistyötä kansalaisopiston kanssa, samoin kuin Tervolan lukio.

– Osa Kivalo-opiston kursseista maksetaan opiskelijoille takautuvasti. Päätoimiset lukio-opiskelijat voivat myös käydä ilmaiseksi 35 kertaa kuntosalilla, listaa Tervolan lukion rehtori Essi Varajärvi.

Pienelle kunnalle ykkösasia

Pienet kunnat pitävät lukion olemassaoloa tärkeänä imagon ja vetovoiman kannalta.

– Valtakunnallisesti etuisuuksia tarjoavia kuntia yhdistää yleensä lukion opiskelijamäärän väheneminen ja pelko lukion elinvoimaisuuden katoamisesta, kertoo Teijo Koljonen.

Myös Simossa lukiota pidetään merkittävänä kunnan kannalta merkittävänä.

– Lukiokoulutus on meille ihan ykkösasia ja myös edellytys laadukkaalle perusopetukselle, sillä lukion opettajat työskentelevät myös siellä, kertoo Simon sivistysjohtaja Matti Poikela.

Nykyisin Simossa peruskoulun päättävistä nuorista noin puolet suuntaa lukioon ja toinen puoli muihin toisen asteen opintoihin eli suhdeluku on sama kuin valtakunnassa keskimäärin.

Pitäisikö toisen asteen koulutuksen olla maksutonta? Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Katso, millaisia etuja Suomen lukiot tarjoavat – Kalle Hentunen havittelee yo-lakkia 300 kilometrin päässä kotoa: "En usko, että olisin saanut lukiota suoritettua Helsingissä"