"Libyasta on tullut helvetti" – siirtolaiset pakenevat Libyan sisällissotaa Välimerelle, Euroopan johtajat hakeavat konfliktiin ratkaisua

Venäjän tukeman kapinakenraalin joukot kolkuttavat jo pääkaupungin ovia. Turkki taas tukee YK:n tunnustamaa hallitusta. Rauhanneuvotteluja käydään sunnuntaina Berliinissä.

Libya
Libyan edustalta pelastettu siirtolainen rukoilee Open Arms -pelastusaluksella.
Libyan edustalla Välimerestä pelastettu siirtolainen rukoilee Open Arms -pelastusaluksella.Francisco Gentico / EPA

Libyan sisällissodalle haetaan loppua Berliinissä, jossa sunnuntaina kokoontuu Euroopan johtajien vahva kaarti. Tehtävä ei ole helppo, sillä Libyan ohella yhteenotto jakaa myös ulkovaltoja.

Turkki tukee Libyan YK:n tunnustamaa hallitusta, jonka pääministeri Fayez al-Sarraj kävi viikko sitten etsimässä ymmärtäjää myös Italiasta.

Itäistä Libyaa hallitsevan kenraali Khalifa Haftarin tärkeä tukija on puolestaan Venäjä. Myös Ranska ja Egypti suosivat kapinakenraalia.

Libyan kartta
Länsi-Afrikasta Libyaan tulevat siirtolaiset yrittävät jatkaa matkaansa Välimeren yli Eurooppaan. Lasse Isokangas / Yle

Viimeksi Haftar teki yllätysvierailun Ateenaan taivutellakseen puolelleen myös Kreikan, joka on valmiiksi riidoissa Turkin kanssa. Kreikka ei ole kuitenkaan saanut kutsua Berliinin kokoukseen.

Berliiniin odotetaan ykkösketjua

Berliiniin on sunnuntaina kokoontumassa Euroopan johtajien ykkösketju. Neuvotteluyritystä vetää Saksan liittokansleri Angela Merkel.

Venäjän ja Turkin johtajia odotetaan paikalle, ja Britanniasta saapuu pääministeri Boris Johnson. Kokous on myös YK:n, Yhdysvaltain ja Kiinan edustajien kalenterissa.

Rauhanneuvottelujen edellinen kierros Moskovassa ei kuitenkaan ollut lupaava.

Kun sisällissodan osapuolet poistuivat tiistaina Venäjän pääkaupungista, oli sopimusluonnoksessa vain yksi allekirjoitus. Tripolin hallituksen pääministeri Fayez al-Sarrajoli vetänyt nimensä paperiin.

Itäistä Libyaa hallitseva kapinallisjohtaja, kenraali Khalifa Haftar oli pyytänyt luonnosta itselleen tutustuakseen siihen tarkemmin. Hän kuitenkin lähti allekirjoittamatta paperia.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov ja Khalifa Haftar tapasivat Moskovassa maanantaina.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov (oik.) ja Khalifa Haftar tapasivat Moskovassa maanantaina 13. tammikuuta.Venäjän ulkoministeriö / AFP

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vetosi tuolloin, että osapuolet vielä neuvottelisivat sotimisen sijasta. Isännille tilanne oli nolo, sillä tyhjin toimin lähti juuri oma suosikki, kenraali Haftar.

Huonosta ilmapiiristä kertoo se, että Sarraj ja Haftar eivät suostuneet tapaamaan toisiaan suoraan.

Moskovan tapaamisen toinen kummisetä, Tripolin hallitusta tukevan Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan, haukkui kapinakenraalin.

– Vallankaappausta suunnitteleva Hafter myöntyi ensin, mutta häipyi sitten Moskovasta.

Myöhemmin Turkki ilmoitti asettavansa joukkoja Tripolin hallituksen tueksi. Sen lisäksi Turkki on lähettänyt taisteluihin liittolaisiaan Syyriasta.

Kenraali Haftarin joukkojen apuna on venäläisiä palkkasotilaita.

Fayez al-Sarraj.
Libyan hallituksen pääministeri Fayez al-Sarraj haki Italiasta tukea viime lauantaina. Claudio Peri / EPA

Liittokansleri Angela Merkel seurasi tiiviisti jo Moskovan neuvottelukierrosta. Hän kävi tapaamassa Putinia keskustellakseen tämän kanssa Libyasta, ja soitti tälle vielä myöhemmin kuullakseen keskusteluista.

Kerran sovittu tulitauko ei ole pitänyt, ja Merkelin Kremlin neuvotteluista kuulema viesti saattoi tuskin olla rohkaiseva.

Saksan liittokanslerin toimeliaisuus kertoo kuitenkin, että Berliinissä yritetään nyt tosissaan. Libyan taistelevia osapuolia – ja näiden tukijoita – painostaa sovintoon valtiojohtajien ja diplomaattien vankka kaarti.

Venäjä vaatii osapuolia paikalle

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vaati Libyan osapuolia tulemaan Berliiniin ilman ehtoja.

Käsillä on yhdestoista hetki, sillä kenraali Hafterin joukot ovat aivan Tripolin liepeillä. Yrittäessään hillitä Libyan sisällissotaa ajavat Euroopan valtiot myös omaa etuaan.

Maan kautta kulkee siirtolaisreitti, jota Euroopan unioni on pyrkinyt sulkemaan. Syventyvä kaaos Libyassa veisi maan hallitukselta mahdollisuuden padota siirtolaisten tuloa.

Libya on pitkään ollut Länsi-Afrikasta saapuvien siirtolaisten tärkeä väylä Eurooppaan.

"Libyasta on tullut helvetti"

Yksinvaltias Muammar Gaddafin kaudella Libya oli myös määränpää siirtolaisille. Tuolloin maa oli vakaa ja tarjosi tulijoille erilaisia työmahdollisuuksia.

ihmisiä makaamassa lattialla
Siirrolaisille Libya muodostuu usein umpikujaksi. Aurelie Baumel / Lääkärit Ilman Rajoja

Enää näin ei ole. Sisällissota on vähentänyt Libyan vetovoimaa ja maa on muuttunut kauttakulkupaikaksi, josta ihmiset yrittävät pois – vaikka henkensä kaupalla merikelvottomilla veneillä.

Välimerestä heitä pelastavat muun muassa avustusjärjestöjen ylläpitämät alukset.

Yksi niistä on Ocean Viking, jolla Lääkärit ilman rajoja -järjestö antaa merestä autetuille sairaanhoitoa. Järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate sanoo, että monet Välimerellä pelastetut kuvaavat Libyaa suoranaiseksi helvetiksi.

Ocean Viking -laivalle pelastettiin syksyn aikana lähes 1 400 ihmistä.

Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate.
Lääkärit ilman rajoja -järjestön Suomen toimiston toiminnanjohtaja Linda Konate.Lääkärit Ilman Rajoja

Syksyllä uutisoitiin tapauksista, jolloin siirtolaisia pelastaneiden alusten pääsy satamiin kiellettiin kokonaan. Hankaluudet jatkuvat Linda Konaten mukaan edelleen.

– Joka kerran pitää erikseen neuvotella satamaan tulosta. Odottelu vie päiviä, joskus viikkojakin, jolloin laiva on poissa pelastustyöstä.

Pääsy Italian tai Maltan satamiin ei vielä merkitse sitä, että tulijoiden matka voisi jatkua. Heidän kohtalonsa on siirtolaisviranomaisten käsissä.

Pahemminkin voi käydä. Välimerellä hukkui viime vuoden aikana yli 1 300 ihmistä, joista merkittävä osa Libyan edustalla (siirryt toiseen palveluun).

"EU ei ota vastuuta tapahtumista"

Konate toivoo EU-maiden välille vastuunjakoa ja selkeää sopimusta siitä, kuinka siirtolaisten kanssa toimitaan.

– Nyt näyttää siltä, että Euroopan unioni ei ota vastuuta siitä, mitä sen omilla rajoilla tapahtuu. Sen sijaan EU on antanut taloudellista tukea Libyalle rajavartioinnin kehittämiseen, kun pikemminkin pitäisi korostaa humanitaarista näkökulmaa.

Partioveneet ovat palauttaneet Libyaan viime vuonna tuhansia siirtolaisia.

Takaisin palautettujen joukossa on myös epätoivoisia libyalaisia, jotka haluavat paeta pitkään jatkunutta sisällissotaa.

Sotilaita ja jeeppejä
Tripolin hallitusta tukevia joukkoja valmistautumassa taisteluun keväällä 2019.EPA

Libyassa mereltä palautettuja vastassa on umpikuja. Siirtolaiset suljetaan Tripolissa pidätyskeskuksiin, joissa vallitseviin epäinhimillisiin oloihin vuoksi Lääkärit ilman rajoja -järjestö kiinnitti huomiota jo viime vuoden keväällä.

Ilmaisku surmasi siirtolaisia

Sisällissodan myötä pidätyskeskuksiin suljettujen tilanne on käynyt hengenvaaralliseksi. Huhtikuusta lähtien Tripolin alueella on käyty taisteluita, joiden keskelle myös siirtolaiset ovat joutuneet.

Libyan hallituksen taistelijoita partioimassa Tripolin eteläpuolella 12. tammikuuta.
Libyan hallituksen taistelijoita partioimassa Tripolin eteläpuolella 12. tammikuuta.Mahmud Turkia / AFP

– Osa pidätyskeskuksista sijaitsee sotilastukikohtien naapurissa, jolloin niihin suljetut ovat suuressa vaarassa, kertoo Linda Konate.

Viime heinäkuussa 53 siirtolaista kuoli ja 130 haavoittui, kun Tajouran pidätyskeskus tuhoutui ilmaiskussa. Osa uhreista oli lapsia.

Rakennuksessa, johon kohdistunut hyökkäys oli jo toinen, oli 600 siirtolaista. Maahanmuuttoviraston Migrin tilannekatsauksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) osa siirtolaisista kuoli keskuksen vartijoiden luoteihin.

Linda Konate kertoo, että joulukuussa Välimerestä pelastettiin ihmisiä, jotka olivat aiemmin viruneet Tajouran pidätyskeskuksessa. Ocean Viking auttoi heistä 21 turvaan.

Sieppauksia ja orjakauppaa

Länsi-Afrikasta kohdistuu Libyaan valtava siirtolaispaine. Enimmillään vuonna 2016 maahan saapui satojatuhansia ihmisiä.

Sittemmin rajojen valvontaa on tiukennettu, ja viime vuonna Saharan ylitystä esimerkiksi Nigeristä Libyaan yritti enää 45 000 ihmistä.

lääkäri kuuntelee stetoskoopilla potilasta
Lääkärit ilman rajoja -järjestön lääkäri tutkii potilasta Libyassa. Aurelie Baumel / Lääkärit Ilman Rajoja

Tulijoita on käännytetty takaisin erämaahan, heitä on siepattu ja vaadittu omaisilta lunnaita, ja he ovat joutuneet Tripolin lähistöllä orjamarkkinoiden kaltaisen ihmiskaupan kohteeksi.

Keväästä lähtien on sisällissodan kiihtyminen tehnyt siirtolaisten elämästä entistä vaarallisempaa, ja ajanut myös 140 000 libyalaista evakkoon.

Berliinin neuvotteluissa tilanteeseen haetaan ratkaisua, mutta Libyan jakautumista ei neuvotteluissa onnistuminenkaan vielä muuksi muuta.

Myös maahan juuttuneiden satojen tuhansien siirtolaisten arki pysyy yhtä karuna kuin ennenkin.

Lue myös:

Kapinalliskenraali Khalifa Haftarin joukot ilmoittivat tulitauosta Libyassa – myös YK:n tukemat joukot suostuivat aselepoon

Guardian: Tuhansia Syyrian kapinallistaistelijoita siirtynyt Libyaan hallituksen palkkasotilaiksi Turkin tuella

Kapinalliskenraali Khalifa Haftarin joukot ovat vallanneet strategisesti tärkeän Sirten kaupungin Libyassa

Länsi-Afrikassa useimmat pakenevat lähelle, mutta ilmastonmuutos voi ajaa miljoonat kohti Eurooppaa – kolme syytä, jotka saavat ihmiset liikkeelle