Kaivoshanke sai Heinäveden varpailleen, nyt Valamon ja Lintulan luostareihin vireillä hiljaisuuden turvavyöhyke: “Tämä on varotoimenpide”

Lintulan luostari haluaa varmistaa puhtaan luonnon ja hiljaisuuden säilymisen turvavyöhykkeen avulla.

kaivosteollisuus
Kuvassa Lintulan luostarin nunna pitelee kynttilää kädessään mietteliään näköisenä.
Nunna Nektaria sanoo, että turvavyöhyke suojelisi luostarin aluetta teollisuudelta. Päivi Arvonen

Lintulan luostari on hakenut Heinäveden kunnalta hiljaista turvavyöhykettä luostarin ympärille.

– Esitimme toiveemme H-vyöhykkeestä eli hiljaisesta vyöhykkeestä, sillä haluamme suojella aluetta teollisuuden ääniltä ja saasteilta, kertoo nunna Nektaria Lintulan luostarista.

– Jos alueesta tulee turvavyöhyke, teollisuus ei saa tulla alueelle, Nektaria lisää.

Normaalit maaseudun koneiden äänet eivät haittaa: onhan luostarin omassa käytössäkin traktoreita.

Luostarilta on autolla noin neljäntoista kilometrin matka Aitolammelle, jonka läheisyyteen on suunniteltu Heinäveden grafiittikaivosta.

Lintulan luostarin tuotto nojaa matkailuun ja elintarvikkeiden myyntiin

Kunta on sittemmin esittänyt Valamon luostarille vastaavaa turvavyöhykettä. Turvavyöhykkeet olisivat halkaisijaltaan kuuden kilometrin mittaisia.

– Tämä on varotoimenpide. Kaivoshanke vaikuttaa tietenkin taustalla, kertoo Nektaria.

Hän on Lintulan luostarin johtokunnan jäsen ja ollut aktiivisesti kuulemassa grafiittikaivoshankkeeseen liittyviä asioita.

Nunna Nektarian mukaan asia on parhaillaan vireillä Heinäveden kunnassa.

Hän kertoo, että luostarin toiminnan tämänhetkinen tuotto rakentuu matkailun ohella elintarvikkeiden myyntiin. Luostari tuottaa luonnonyrttituotteita, kuten erilaisia teelaatuja ja yrttisuolaa.

Luostari on pitkälti omavarainen elintarvikkeiden suhteen.

Elinvoimainen luonto on edellytys luostarin omavaraisuudelle.

– Turvavyöhyke kattaisi koko Palokin kylän ja vedet, nunna Nektaria avaa.

Lintulan Pyhän kolminaisuuden luostari Heinävedellä.
Lintulan luostari sijaitsee kauniilla, vehreällä alueella. Arkistokuva. Jani Saikko / Yle

Heinävedelle suunnitteilla ollut grafiittikaivos synnytti aiemmin kaivosta vastustavan kansanliikkeen Pro Heinäveden. Liikkeen tukijoina on ollut paikallisten lisäksi muun muassa eturivin näyttelijöitä.

Viime vuonna uutisoitiin, että Aitolammen kaivoshanke lykkääntyy vuosilla paikallisten asukkaiden huolen vuoksi.

Malminetsintäyhtiö Beowulf Miningillä on yhä malmin etsintälupa alueella.

Lue Heinäveden kaivoshankkeen taustasta täältä:

Heinäveden Aitolammen kaivoshanke lykkääntyy vuosilla – Yhtiö: "Syynä on paikallisten suuri huoli"

Luostarilla ei erityistä standardia hiljaisuudelle

Hiljaisuuden vaaliminen herättää kysymyksen siitä, onko luostareilla erilaiset standardit hiljaisuudelle.

– Ei ole. Joudumme sopeutumaan ympäröivään äänimaisemaan. Onhan luostareita kaupungeissakin.

– Hiljaisuus on ollut ihanne erityisesti silloin, kun luostarilaitos syntyi, Nektaria tiivistää.

Nektaria on huomannut hiljaisuuden arvostuksen nousseen suomalaisessa yhteiskunnassa.

Heinävesi on parin tuhannen asukkaan kunta, jonka erikoisuutena ovat olleet koko Suomen mittapuulla Kermajärven ja Suvasveden erityisen puhtaat vedet ja rauhallinen luonto.

Siksikin kaivoshanke sai kuntalaiset varpailleen. Mikko Keinosen mukaan paikalliset ovat pelänneet kaivoksen suhteen erityisesti melu- ja saastehaittoja, eikä kaivoksen työllistävän vaikutuksen uskottaisi olevan kovin suuri.

Kaivos olisi luostarin kuolinisku

Uskotaanko Lintulan luostarissa kaivoshankkeen toteutumiseen?

– Eihän sitä kukaan tiedä. Jos kaivos tulee, se on kuolinisku luostarille, nunna Nektaria sanoo.

Nektarian mukaan turvavyöhykkeellä pyrittäisiin turvaamaan luostareiden olosuhteiden säilyminen samankaltaisena kuin tähän asti.

Nunna Nektaria uskoo, että melusta ja saasteista on haittaa kaikille elollisille. Turvavyöhykkeen takana ovatkin meluhaittojen lisäksi ympäristöarvot.

Lintulan nunnaluostari ja Valamon munkkiluostari ovat yhdessä suomalaisia ortodoksisen kirkon toiminnan merkkipaikkoja, joissa vierailee vuosittain huomattava määrä ihmisiä.

Esimerkiksi Valamossa vierailee vuosittain yli 100 000 vierailijaa. Lintulassa on aiemmin arvioitu, että siellä kävisi vuosittain noin 25 000 ihmistä vuosittain.

Kerman kanava Heinävedellä.
Vesistöjen saastuminen on ollut heinävetiläisten suuri huoli kaivoshankkeessa. Kuvassa Kerman kanava. Arkistokuva vuodelta 2018. Jani Saikko / Yle

Heinäveden kunnanjohtaja: valtuustoaloite on käsitelty

Heinäveden kunnanjohtaja Maarika Kasonen vahvistaa, että Valamon ja Lintulan luostarien suojelemiseksi tarkoitetusta turvavyöhykkeestä on jätetty valtuustoaloite viime joulukuun puolivälissä.

Se käsiteltiin valtuuston istunnossa maanantaina.

– Tekninen toimi kartoittaa tilannetta parhaillaan. Sen enempää en voi aihetta nyt kommentoida, Kasonen kertoo.

Mitä kaivoshankkeelle kuuluu tällä hetkellä?

– Yhtiöllä on malmin etsintälupa Heinävedellä. Me kunnassa emme puhu kaivoshankkeesta vaan malmin etsinnästä, Kasonen toteaa.

– Yhtiö toimii luvan puitteissa, Kasonen lisää.

Lue myös:

Heinäveden kaivoshanke odottaa koekairausten testituloksia