Analyysi: Putin väläytti Venäjän perustuslain muuttamista, jotta voisi jatkaa merkittävässä roolissa vuoden 2024 jälkeen – johti heti hallituksen eroon

Putinin pelkkä hahmotelma perustuslakiuudistukseksi pisti koko Venäjän johdon sekaisin, kirjoittaa Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen.

Vladimir Putin
Vladimir Putin ja Dmitri Medvedev.
Vladimir Putin ja Dmitri Medvedev vierailivat vuonna 2017 Moskovan alueella sijaitsevassa luostarissa.Yekaterina Shtukina / AFP

Venäjällä on puhuttu “vuoden 2024 ongelmasta” siitä saakka, kun Vladimir Putin aloitti neljännen presidenttikautensa vajaa kaksi vuotta sitten.

Kyse on siitä, että maan perustuslain mukaan presidentti voi toimia tehtävässään vain kahden peräkkäisen kauden ajan. Putinin järjestyksessään neljäs – ja samalla toinen peräkkäinen – presidenttikausi on loppumassa vuonna 2024, eikä hän voi siten nykyisen lainsäädännön mukaan jatkaa tehtävässään.

Kreml on aiemmin pitänyt tiukasti kiinni siitä, että Venäjän perustuslakia ei tule muuttaa.

Vuonna 2008 kahden ensimmäisen presidenttikautensa jälkeen Putin kiersi perustuslain määräämää rajoitusta nostamalla presidentiksi Dmitri Medvedevin ja siirtymällä itse pääministerin paikalle. Samalla pääministerin asemaa vahvistettiin tuntuvasti.

Presidenttijohtoisesta järjestelmästä leivottiin Medvedevin kauden ajaksi pääministerin ja presidentin johtama, niin kutsuttu tandem-järjestelmä, mutta perustuslaki pysyi koskemattomana. Kun Putin palasi uudestaan presidentiksi, pääministerinä jatkanut Medvedev jäi sivuun todellisesta vallasta.

Neljän vuoden päästä Putinilla on edessään sama ongelma.

Tänään pitämässään linjapuheessaan hän näytti, että tällä kertaa asia voidaan ratkaista perustuslakia muuttamalla. Asia halutaan tehdä kuitenkin hienovaraisemmin kuin vain poistamalla presidenttikausien rajoitukset.

Vihje siitä, että perustuslakiin voidaan koskea kuultiin jo joulukuussa, kun Vladimir Putin piti jokavuotisen suuren lehdistötilaisuutensa.

Silloin hän väläytti presidenttikausien rajaamista kokonaisuudessaan kahteen kauteen kahden peräkkäisen kauden sijaan. Tänään Putin toisti ehdotuksensa ja esitteli myös muita muutoksia perustuslakiin.

Putin esimerkiksi vaati linjapuheessaan Venäjän presidentiksi valittavan henkilön valintakriteerien tiukentamista: Presidentin tulisi olla asunut Venäjällä vähintään 25 vuoden ajan, eikä hänellä saisi olla toisen maan kansalaisuutta tai pysyvää oleskelulupaa vieraassa valtiossa.

Putinin oman jatkon kannalta tärkeämpää on kuitenkin se, että hän vaati presidentin valtaoikeuksien karsimista parlamentin hyväksi. Ehdotuksen mukaan vastaisuudessa pääministerin ja hallituksen kokoonpanon valitsisi presidentin sijasta parlamentti.

Tämä vahvistaa aiempia pohdintoja siitä, että Putin voisi vuodesta 2024 lähtien johtaa Venäjää vahvistetusta parlamentista käsin. Putinia varten voitaisiin esimerkiksi luoda uusi virka, jonka valta olisi presidenttiä suurempi.

Oppia vallansiirtoon ottettaisiin naapurimaa Kazakstanista, jonka pitkäaikainen presidentti Nursultan Nazarbajev siirtyi viime vuonna maan senaatin johtoon.

Toisaalta Putin voisi myös palata takaisin vahvaksi pääministeriksi, kun presidentin valtaoikeuksia karsittaisiin.

Venäjän Duuman istunto, puheenvuorossa Venäjän keskuspankin Elvira Nabiullina.
Toteutuessaan perustuslain muutos lisäisi Venäjän parlamentin valtaoikeuksia.Sergei Fadeichev / AOP

Kaikkein oleellisinta on se, että Putin osoitti nyt olevansa valmis muuttamaan aiemmin varjelemaansa perustuslakia.

Vielä jonkin aikaa sitten luontevimpana vaihtoehtona “vuoden 2024 ongelman” ratkaisemiseksi nähtiin Putinin nimittäminen Venäjän ja Valko-Venäjän muodostaman valtioliiton johtajaksi.

Loppuvuodesta kävi kuitenkin yhä selvemmäksi, että asiasta on mahdotonta sopia Valko-Venäjää autoritäärisesti johtavan Aljaksandr Lukašenkan kanssa.

Niinpä Putinin valta-aseman turvaaminen tulevaisuudessa tulee hoitaa Venäjän federaation perustuslakia muuttamalla. Se, minkälaisia muutoksia loppujen lopuksi tehdään, on vielä avoinna.

Putin lausui tänään, että venäläisten tulee hyväksyä mahdolliset perustuslakimuutokset äänestämällä niistä. Tämä ei tule olemaan vaikeaa Venäjän itsevaltaisessa järjestelmässä, jossa äänetystuloksia ohjaillaan valtion kontrolloiman median ja vaalivilpin avulla.

Päivän suurin uutinen saatiin silti pari tuntia Putinin linjapuheen jälkeen, kun Dmitri Medvedevin johtama hallitus jätti eropyynnön.

Väistyvä pääministeri perusteli ratkaisua sillä, että presidentin hahmottelemat muutokset maan järjestelmään muuttavat vallan tasapainoa Venäjällä siinä määrin, että vain ero on oikea päätös. Medvedev jatkaa silti korkeassa tehtävässä, sillä hänet nimitetään presidentin johtaman Venäjän kansallisen turvallisuusneuvoston apulaisjohtajaksi.

Julkisuudessa hallituksen nopea ero heti Putinin puheen jälkeen näyttää kummalliselta, koska presidentti itse korosti puheessaan sitä, ettei Venäjällä ole tarvetta uuteen perustuslakiin vaan pelkästään joihinkin muutoksiin siinä.

Putin myös painotti, että lopulliset päätökset muutoksista tehdään vasta kansanäänestyksen jälkeen.

Hallituksen ero näyttääkin tarkoin suunniteltulta lähtölaukaukselta “vuoden 2024 ongelman" ratkaisemiseksi.

Nyt tuntuu varmalta, että Putin ei tule enää jatkamaan Venäjän presidenttinä nykyisen kautensa jälkeen. Sen sijaan hänelle tullaan etsimään uusi tehtävä, jonka avulla hän voi halutessaan jatkaa Venäjän tosiasiallisena johtajana myös vuodesta 2024 eteenpäin.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi otettiin tänään ensimmäinen, tärkeä askel julkisuudessa.

Lue lisää:

Venäjän hallitus eroaa – Putinin puhe siirsi pääministeri Medvedevin syrjään

Putin: Pääministerin valinta siirretään parlamentille, presidentiksi ei kelpuuteta kaksoiskansalaista – Venäjän presidentin vuotuinen puhe keskittyi silti poliitiikan sijasta sosiaalisiin kysymyksiin

Asiantuntija: Venäjän hallituksen ero tarkkaan harkittu