Ikääntymisen tsunami iskee kuntiin ja lapsiluku laskee – selvitys patistaa kuntia sopeuttamaan palveluitaan ripeästi: "Edessä kovat veronkorotukset"

Tuore kuntaselvitys laski väestömuutosten vaikutukset kuntiin. Ikääntyneiden hoitoon tarvitaan 15 000 työntekijää lisää

kunnat
Hallintotieteiden tohtori ja kuntakonsultti sekä kuntien remonttimies Eero Laesterä Yleisradion pihalla.
Eero Laesterän mukaan kunnilla on edessään kovia päätöksiä ikärakenten muutoksen vuoksi. Toni Määttä / Yle

Kunnilla on edessään rankkoja sopeutumispäätöksiä rakenteisiinsa, jos ne aikovat selvitä suurista väestömuutoksista, jotka ne kohtaavat alkaneella 2020-luvulla.

– Kaikella on kiire. Kuntien pitää alka tekemään päätöksiä ja uudistuksia heti, ei pidä odotella mitään riihiä, sanoo hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä.

Laesterä on kokenut kuntakonsultti julkishallinnon asiantuntijapalveluita tarjoavasta Perlaconista. Yhtiö teki selvityksen Kuntaliitolle ja maakuntaliitoille kuntien keinoista selvitä asukasluvun ja ikärakenteen muutoksista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Selvitys julkistettiin iltapäivällä.

Ikääntyviä isoihinkin

Isoja muutoksia on edessä. Selvityksen mukaan vain Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan asukasluvut kasvavat, kaikkien muiden laskevat: eniten Etelä-Savon, Kainuun ja Kymenlaakson.

– Samalla kun kasvu keskittyy, niin varsinkin kasvukaupungit ja kunnat ikääntyvät aika rajusti. Niissä ikääntyneitten palvelutarve kasvaa isosti. Väestöltään taantuvat alueet ovat onneksi jo ikääntyneet. Siellä ikääntyminen ei tule olemaan niille niin iso juttu, mutta toki ongelma se sielläkin on, Laesterä arvioi.

Yli 74-vuotiaiden määrä kasvaa 10-vuotiskaudella lähes 280 000:lla. Toisessa päässä 0–15-vuotiaiden määrä laskee 162 000:lla.

Se tarkoittaa kunnille sitä, että ikääntyneiden hoitoon tarvitaan runsaasti lisää henkilöstöä, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstötarve pienenee vastaavasti.

Selvityksen mukaan ikääntyneiden hoitoon tarvitaan 15 000 uutta käsiparia. Päiväkodit ja alakoulut taas selviävät 12 000 nykyistä pienemmällä henkilömäärällä, koska lapsia on vähemmän.

– Tietyllä tavalla ne tekevät kädet voisivat – lainausmerkeissä – siirtyä opetuksesta ikääntyneitten palveluihin. Kaikista eläköityy kuitenkin niin paljon porukkaa, että irtisanomisia ei tarvitse pelätä. Oikeasti pitää pelätä eläköityykö ikääntyvien palveluista niin paljon, että vajetta ei pystytä korvaamaan tarvittavalla tahdilla. Se on iso ongelma, Laesterä painottaa.

Veronkorotuksia

Laesterän mukaan kunnilla on täsmälleen kaksi vaihtoehtoa selvitä haasteista. Jos ne sopeuttavat, niin puhutaan keskimäärin yhden prosenttiyksikön nostosta koko maassa. Jos ne eivät sopeuta toimiaan ja jatkavat nykyrakenteilla, on edessä roima 2–3 prosenttiyksikön korotus kuntaveroon 2030 mennessä.

– Korotus on todennäköisemmin kolme prosenttiyksikköä.

Eikä sekään välttämättä pelastaisi. Laesterän mukaan aikamoinen liuta kuntia joutuisi ns. arviointimenettelyyn eli voisi joutua kriisikuntana valtiovarainministeriön talutusnuoraan.

Kouluja kiinni

Mutta jos kunnat päättävät sopeuttaa, mistä sopeutetaan?

– Tähän asti sopeutukset ovat nätisti sanottuna tarkoittaneet palveluverkkojen tiivistämistä. On tehty suurempia kouluja ja päiväkoteja ja ikääntyneitten palveluissa on luovuttu laitoshoidosta, vanhainkotihoidosta kokonaan. Ikääntyneitä hoidetaan nykyisin entistä enemmän kotona.

Nytkin sopeutukset tarkoittavat Laesterän mukaan pitkälti samaa: kyläkouluja pitää lopettaa ja rakentaa yksi iso koulu kunnan keskustaan. Vanhukset taas hoidetaan entistä yleisemmin kotona.

Tukea kuntapäättäjille

Kuntapäättäjillä on edessään todella vaikeita päätöksiä – niin vaikeita, että Laesterä epäilee, onko valtuutetuista niitä tekemään. Vaikeuskerrointa lisää sekin, että työikäisten määrä laskee 70 000:lla vuoteen 2030 mennessä ja jo nyt kunnat rypevät talousongelmissa.

– Olen ollut tekemässä 60–70 kunnan sopeuttamispakettia ja niitä on mennyt kohtuullisen hyvin läpi. Mutta mitä isompaan kuntaan, kaupunkiin mennään, niin sitä vaikeampaa päätöksen tekeminen on.

Laesterä toivookin, että valtiovallan kuntaohjauksen pitäisi olla vahvempaa. Kuntien itsehallinnon vuoksi niitä ei voi määrätä tai pakottaa, mutta tukea niille voisi antaa.

– Toivoisin että Kuntaliitosta ja valtiovarainministeriöstä rohkaistaisiin kunnan päätöksentekijöitä tekemään vaadittavia päätöksiä. Tiedän miten vaikeaa pienen ja isomman kunnan päätöksentekijän on tehdä lakkauttavia päätöksiä. Se vaatii rohkeutta, mutta se vaatii myös tukea.