Kritiikkiä valtion vuokranantajalle: poliisit eivät päässeet ajoissa terveisiin tiloihin, rajavartijoita pelottaa potkut kasvavien vuokrien takia

Kaksi Senaatti-kiinteistöjen vuokralaista kertoo, millaisia kokemuksia heillä on vuokranantajastaan.

Senaatti-kiinteistöt
Oikeustalo on suoraan yhteydessä poliisitaloon. Myös siellä on ollut oireilua.
Oulun Rata-aukion poliisitalossa sairastui vuodenvaihteessa 2016–2017 kymmeniä työntekijöitä. Rakennusta vuokrataan valtion monopolivuokranantajalta. Arkistokuva.Antti J. Leinonen / Yle

Yle uutisoi viime viikolla, että apulaisoikeusasiamies tutkii Senaatti-kiinteistöjen asemaa valtion monopolivuokranantajana. Kaikilla Senaatti-kiinteistöjen vuokralaisilla ei ole pelkästään positiivisia ajatuksia vuokranantajastaan.

Oulun poliisilaitoksella ongelmana pidetään sitä, miten poliisitalon sisäilma ehti sairastuttaa niin monia ennen kuin Senaatti-kiinteistöt sai asian kuntoon. Kainuun rajavartiostossa huolettaa se, jos Rajavartiolaitos joutuu maksamaan niin paljon vuokraa, että säästöpaineet kohdistuvat henkilöstöön. Senaatti-kiinteistöt ja Rajavartiolaitos ovat suunnitelleet tiloihin liittyviä kunnostuksia ja uudistuksia, jotka toteutuessaan tulisivat nostamaan vuokratasoa.

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, jonka tehtävänä on lain mukaan huolehtia valtion kiinteistövarallisuudesta.

Oulun poliisilaitos: Sisäilmaongelmiin ei puututtu

Oulun poliisilaitoksen Senaatti-kiinteistöiltä vuokraamissa tiloissa on ollut ja on edelleen erilaisia sisäilmaongelmia. Monen poliisin työntekijän näkemys on se, että Senaatti-kiinteistöt epäonnistui asioiden hoitamisessa.

Syksyllä 2016 Oulun pääpoliisiasemalla Rata-aukiolla tehtiin isoa peruskorjausta niin, että kaikki 270 työntekijää olivat väistötilojen sijaan talossa sisällä. Kun talon rakenteita avattiin, sisäilmaoireiden määrä nousi nopeasti pilviin.

Senaatti-kiinteistöt keskeytti peruskorjauksen vasta Oulun kaupungin rakennusvalvonnan määräyksestä helmikuussa 2017.

Oulun poliisin työsuojeluvaltuutettu ja vanhempi konstaapeli Tero Väyrynen kertoo, että riitely Senaatti-kiinteistöjen kanssa on edelleen kesken. Kukaan Oulun poliisilaitoksella sairastuneista ei ole tutkimuksen mukaan parantunut.

– Korjauksessa ja korjaukseen ryhtymisessä oli monennäköisiä epäselvyyksiä ja ongelmia. Asioihin ryhtyminen oli todella verkkaista. Toimijoilla ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin odottaa, laittaisiko Senaatti-kiinteistöt tilat kuntoon.

Kainuun rajavartiosto: Vuokrat nousevat kohtuuttomiksi

Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen on huolissaan siitä, että vuokrat nousevat koko ajan, vaikka valtio ei nosta Rajavartiolaitoksen budjettia. Säästöjä pitää siis keksiä muualta. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Rajavartiolaitoksen Senaatille maksamissa kuluissa ei ole tapahtunut merkittävää nousua, mutta toteutuessaan suunnittelut investoinnit tulisivat nostamaan vuokratasoa.

– Vuokran korotuksia ei ole huomioitu Rajavartiolaitoksen budjetissa. Meidän pitää jotenkin tämä vajaus hoitaa, ja se tarkoittaa sitä, että olemme joutuneet leikkaamaan toimintamenoista.

Vuonna 2017 Rajavartiolaitos maksoi tiloistaan vuokraa vajaat 14 miljoonaa euroa. Viime vuonna kulut olivat joitakin satojatuhansia euroja suuremmat. Tänä vuonna Rajavartiolaitos on arvioinut, että toimitilamenoihin tarvittaisiin lisärahoitusta vuoteen 2017 verrattuna noin 4,8 miljoonaa euroa. Lisärahoituksen tarve johtuu sekä Rajavartiolaitoksen vastuulla olevien kiinteistökustannuksien noususta, vuokrien vuosittaisista indeksikorotuksista että vuokrien noususta, mikäli suunnitellut investoinnit toteutuisivat. Investointeja ei ole kuitenkaan tehty, koska rahoitusta niihin ei ole. Senaattikiinteistöllä vuokrilla maksetaan kaikki kiinteistöistä aiheutuvat kustannukset, muun muassa peruskorjaukset, uudisinvestoinnit, ylläpito, lainojen korot ja kiinteistöverot.

Useissa Rajavartiolaitoksen yksiköissä kärsitään sisäilmaongelmista. Vuokralaisen ja vuokranantajan yhteinen näkemys on, että ilman lisärahoitusta toimitilojen vuokria on korotettava vuodessa yli 11 miljoonaa euroa vuoteen 2025 saakka, jotta ongelmat saataisiin korjattua.

Rajavartiolaitos hakeekin noin 30 miljoonan euron lisärahoitusta tuleville vuosille selvitäkseen kustannusten noususta. Jos lisärahoitusta ei myönnetä, menoja pitää leikata muualta entisestään.

– Eli ei enää osteta kalustoa tai pidetä sitä kunnossa. Tai sitten ei kouluteta rajavartioita tai jopa joudutaan irtisanomaan ihmisiä. Jotta pystymme maksamaan vuokrat vuonna 2025, se vastaa summaa, joka on 155 rajavartijan vuosipalkka, Rytkönen sanoo.

Senaatti-kiinteistöt: Ongelmana rahoitus

Senaatti-kiinteistössä nähdään, että erityisesti poliisin ja Rajavartiolaitoksen osalta ongelmana on tarvittavien hankkeiden rahoitus. Senaatti ei voi edistää investointeja, jos asiakkaan puolelta ei löydy rahoitusta investointien mukaiseen vuokraan.

Senaatti-kiinteistöjen markkinointi- ja viestintäjohtaja Sanna Jääskeläisen mukaan tällä hetkellä Senaatti-kiinteistöillä on suunniteltu yhteensä yli 1,5 miljardin edestä investointeja ja näiden toteutus on kiinni rahoituksesta. Näihin kuuluu useita poliisin hankkeita ja Rajavartiolaitoksen osalta iso hanke Immolassa.

Toimialajohtaja Riitta Juutilaisen mukaan Senaatti-kiinteistöjen vuokrat on sidottu elinkustannusindeksiin, eli vuokrat nousevat silloin, jos kustannukset kasvavat. Senaatti ei tee voittoa valtion vuokratoiminnalla, ja tänä vuonna se tekee nollatuloksen.

Juutilainen myöntää, että esimerkiksi Kainuun rajavartioston tilanne on ongelmallinen, jos lisärahoitusta vuokrien maksua varten ei saada.

– Tämä on kokonaisuus, jonka kanssa painiskellaan yhdessä. Meillä on yhteinen haaste, miten investointeja ja tarvittavia korjauksia edistetään, jos rahoitusta valtion budjetissa ei ole niille osoitettu. Viime kädessä eduskunta päättää, ja budjetissa heille osoitetaan rahat.

Juutilaisen mukaan Senaatilla on lähdetty kehittämään ennakoivaa toimintaa, jotta Oulun poliisilaitoksen kaltaiset tilanteet voidaan jatkossa huomata aiemmin. Hän sanoo, että Oulun tilanteessa reagointi oli liian hidasta.

– Meillä on kehitetty toimintamallia, miten jatkossa toimitaan, ja olemme miettineet vasteaikoja.

Juutilainen kuitenkin sanoo, että poliisilaitokselle ei ole yhtä helppoa hankkia korvaavaa tilaa kuin esimerkiksi normaalille toimistolle.

– Poliisin toiminnoille tutkitaan tiloja ja turvallisuusmääräykset pitää pystyä hoitamaan konsulttien turvatarkastuselvityksiin saakka, vaikka on kiireellinen tilanne. Niissä ei voi hätiköidä, ja niihin menee paljon aikaa. Näissä pitäisi silti selkeästi pyrkiä nopeampiin läpimenoaikoihin.

Kritiikkiä vuokrauspakosta

Sekä Kainuun rajavartioston komentaja Mika Rytkönen että Oulun poliisin työsuojeluvaltuutettu ja vanhempi konstaapeli Tero Väyrynen ovat sitä mieltä, että nykyinen vuokramalliSenaatti-kiinteistöjen kanssa on ongelmallinen.

– Valtiolla ja kunnilla on lainsäädännöllisesti velvollisuus kilpailuttaa tilat. Nyt se jää pois, kun meidät määrätään olemaan Senaatti-kiinteistöjen tiloissa. Mielestäni se ei ole hyvä ratkaisu, Väyrynen sanoo.

Rytkösen mukaan on erikoista, että valtionyhtiön toiminta voi vaikuttaa toisen valtion organisaation toimintaan taloudellisesti.

– Senaatti-kiinteistöillä on tietyt säännöt, jonka mukaan vuokrat määräytyvät. Mielestäni tässä on rakenteellinen vika: meidän on pakko vuokrata toimitilat Senaatti-kiinteistöiltä ja vuokrat nousevat koko ajan, Rytkönen kertoo.

Apulaisoikeusasiamies selvittää myös valtion vuokrajärjestelmän oikeudellista perustaa. Selvityksessä kysytään lisäksi muun muassa sitä, voitiinko vuoden 2016 alussa käyttöön otettu valtion vuokrajärjestelmä luoda valtioneuvoston asetuksella vai olisiko siitä pitänyt säätää laki. Useissa kanteluissa ja tarkastuksissa on tullut ilmi Senaatti-kiinteistöjen asema ja se, ettei vuokratilojen puutteita voida korjata ilman Senaatti-kiinteistöjen päätöksiä.

Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!

Juttua on korjattu 24.1.2020 kello 17.12: Rajavartiolaitoksen vuokra ei ole noussut vuosina 2017–2019 noin kahta miljoonaa euroa, vaan joitain satojatuhansia euroja. Lisäksi juttuun on korjattu, että Rajavartiolaitoksen mukaan tämän vuoden toimitilamenojen lisärahoitustarve vuoteen 2017 verrattuna on noin 4,8 miljoonaa euroa. Aiemmin jutussa väitettiin virheellisesti, että vuokra olisi tänä vuonna 4,8 miljoonaa euroa suurempi.

Muokattu 27.1. Täydennetty, että viimeisen kymmenen vuoden aikana Rajavartiolaitoksen Senaatille maksamissa kuluissa ei ole tapahtunut merkittävää nousua, mutta toteutuessaan Senaatti-kiinteistöjen ja Rajavartiolaitoksen suunnittelemat investoinnit tulisivat nostamaan vuokratasoa.