Kesä pitenee ja talvi lyhenee Suomessa – suurin muutos nähdään Lounais-Suomessa

Kesäpäiviä tulee 4–5 lisää aina yhdessä vuosikymmenessä.

sää
Espoon Suvelassa satoi keskiviikkona 15. tammikuuta.
Espoon Suvelassa satoi vettä keskiviikkona 15. tammikuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Terminen kesä pitenee lähivuosikymmeninä Suomessa. Ilmatieteenlaitoksen (siirryt toiseen palveluun) tutkijat arvioivat, että kesäpäiviä tulee lisää 4–5 vuosikymmenessä.

Vastaavasti terminen talvi lyhentyy Pohjois-Suomessa noin viidellä päivällä ja Etelä-Suomen rannikkoalueilla jopa yhdeksällä päivällä kymmenessä vuodessa. Tutkimuksen tulokset julkaistiin hiljan International Journal of Climatology -tiedelehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Tutkimus perustui 23 maailmanlaajuisen ilmastonmuutosmallin tuloksiin.

Samalla terminen kevät ja syksy pidentyvät etelässä jonkin verran. Pohjoisessa välivuodenaikojen pituudet säilyvät suunnilleen entisellään.

Suomen ilmastovyöhykkeellä termiseksi kesäksi luetaan se aika vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on yli 10 astetta. Vastaavasti termiseen talven aikana keskilämpötilat ovat pakkasella.

Talvi jää entistä useammin väliin lounaisessa Suomessa

Tutkimuksessa arvioitiin myös tavallisuudesta poikkeavien vuodenaikojen esiintymisen todennäköisyyksiä. Tutkimuksen mukaan tämän vuosisadan puolivälin tienoilla terminen talvi jäisi lounaisimmassa Suomessa tulematta useammin kuin joka kolmas vuosi.

Hyvin pitkiä kesiä esiintyisi vuosisadan puolivälissä noin kahtena vuotena kolmesta. Hyvin pitkäksi kesäksi lasketaan sellainen, joka on yli 20 vuorokautta pitempi kuin 1900-luvun loppuvuosikymmenten keskiarvokesä.

Aikaisten keväiden, jolloin termisen kevään alku on vähintään 10 vuorokautta etuajassa, ennustettu todennäköisyys on samaa luokkaa.

Hylkeet ja metsurit hätää kärsimässä

Termisen talven lyhentyminen vähentää lumia ja vesistöjen jäitä varsinkin Etelä-Suomessa. Saimaanhylkeet rakentavat pesänsä järvien jäälle, joten heikkojäisten talvien yleistyminen vaikeuttaa niiden lisääntymistä.

Roudan niukentuessa puunkorjuu metsistä vaikeutuu, sillä sula maa ei kanna koneita niin kuin jäinen. Hiihtomatkailukausi lyhentyy, ja kesällä metsäpaloja pystyy esiintymään entistä pidemmän aikaa.

Keväiden liiallinen aikaistuminen saattaa sekoittaa muuttolintujen aikatauluja. Toisaalta kesien pidentyminen lyhentää rakennusten lämmityskautta ja edistää runsaasti lämpöä vaativien kasvien viljelyä entistä pohjoisempana.

Maapallon lämpeneminen määrittää muutostahdin

Tutkimuksen malliajojen pohjana käytetiin RCP4.5-kasvihuonekaasuskenaariota. Skenaarion mukaan maapallon keskilämpötila kohoaisi noin kahdella asteella teollistumista edeltävästä ajasta tämän vuosisadan puoliväliin mennessä

– Tuloksia tarkasteltaessa on syytä pitää mielessä, että ennustettu ilmaston muutos poikkeaa jonkin verran eri mallien välillä. Näin ollen jotkin mallit ennustavat vieläkin voimakkaampia muutoksia termisissä vuodenajoissa, toiset taas vähäisempiä, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Ruosteenoja tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun).

Muutoksen voimakkuuteen vaikuttaa myös kasvihuonekaasujen päästöjen määrä. Jos maapallon lämpeneminen saataisiin pysähdytettyä esimerkiksi puoleentoista asteeseen, jäisivät myös termisten vuodenaikojen muutokset Suomessa vähäisemmiksi.