Kuka paiskii eniten hommia? Katso lista yli miljoonan palkansaajan työtunneista

Työelämän asiantuntijan mukaan sadat tuhannet tekevät töitä myös vapaa-aikanaan ja kotonaan, mutta se ei kirjaudu mihinkään.

talous
Yit:n vastaava työnjohtaja Antti Töllkö ja toimittaja Penkka Pantsu Triplan kerrostalon parvekkeella tammikuussa 2020.
Antti Tölkkö toimii vastaavana työnjohtajana YIT:llä. Parhaillaan hän johtaa kerrostalotyömaata Pasilassa Helsingissä. Tommi Pesonen / Yle

Rakennusalan työnjohto ja työntekijöihin kuuluvat lattianpäällystäjät tekevät Tilastokeskuksen mukaan keskimäärin pisintä työpäivää tuntipalkkaisista palkansaajista.

Kokoaikaisista kuukausipalkkaisista palkansaajista taas eniten työtunteja kertyy vesiliikenteen työntekijöille sekä laiva-, lento- ja satamaliikenteen päälliköille ja ohjaajille.

Tulokset selviävät Tilastokeskuksen keräämistä vuoden 2018 työtuntitiedoista ylitöineen. Tiedot yli miljoonan kuukausipalkkaisen palkansaajan työtunneista voi katsoa tämän jutun lopussa olevasta listauksesta. Tuntipalkkaisten työtuntikärki löytyy oheisesta taulukosta.

Tuntipalkkaisten enimmät työtunnit 2018

t/kk

1. rakennusalan työnjohtajat

182

2. lattianpäällystystyöntekijät

173

3. maa- ja metsätalouden työkonekuljettajat

168

4. kuorma-auto- ja erikoisajoneuvokuljettajat

166

5. avustavat puutarhatyöntekijät

165

Lähde: Tilastokeskus, yksityissektorin palkat

Kuukausipalkkaisista eniten työtunteja kertyy kuussa vesiliikenteen työntekijöille, mm. kansimiehistölle. He tekevät 184 tuntia kuukaudessa. Laivaväen työrupeamat poikkeavat normaalista sikäli, että yleensä töissä ollaan päiviä tai viikkoja kerrallaan ja toisaalta vapaat ovat sitten pidemmät.

Rakennusalan työnjohtajat huhkivat töitä toissavuonna keskimäärin 182 tuntia kuukaudessa, siis noin 45 tuntia viikossa tai 9 tuntia päivässä.

Professori, työelämän tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Harri Melin Tampereen yliopistosta sanoo, että niin rakennuksilla kuin liikenteessä on perinteisesti paiskittu pitkää työpäivää ja sama jatkuu.

– Työaikojen pituus sekä rakentamisessa että liikenteessä selittyy sillä, että molemmilla aloilla on ollut työvoimapulaa. Siksi näiden alojen työntekijät tekevät selvästi muita enemmän ylitöitä, Melin toteaa.

Jakajilla vähiten tunteja

Tuntipalkkaisten vähimmät työtunnit 2018

t/kk

1. sanomalehtien jakajat, lähetit ja kantajat

128

2. puhelin- ja asiakaspalvelukeskusten myyjät

131

3. postinkantajat

138

4. toimistosiivoojat ym.

139

5. lihanleikkaajat, kalankäsittelijät ym.

139

Lähde: Tilastokeskus, yksityissektorin palkat

Tuntipalkkaisista vähiten työtunteja kertyi sanomalehtien jakajille, läheteille ja kantajille: 128 tuntia. Se tekee viikossa 31–32 tuntia, päivässä noin 6–7 tuntia. Työpäivä on siis keskimäärin pari tuntia lyhyempi kuin esimerkiksi rakennustyömaan työnjohtajalla.

Kokoaikaisista kuukausipalkkaista lyhintä työaikaa tekevät eläinlääkärit ja yliopisto- ja korkeakouluopettajat. Eläinlääkärit työskentelevät 150 tuntia kuukaudessa, yliopisto- ja korkeakouluopettajat 156 tuntia kuukaudessa.

Tilastokeskuksen laskelmista puuttuvat osa-aikaiset kokonaan ja alle 5 hengen yrityksissä työskentelevät. Mukaan on otettu vähintään 100 tuntia kuukaudessa työskennelleet ja ammattiluokassa on pitänyt olla vähintään 200 palkansaajaa.

Työ läikkyy kotiin

Ammattien tuntierojen sijaan Melin nostaa päähuomioksi tuntitilastoista sen, että Suomessa on hyvin samankaltainen työaikarakenne alasta riippumatta: 7–8 tunnin työpäivä on liki normi.

– Valtaosa palkkatyöläisistä tekee hyvin samanmittaisia työviikkkoja ja työkuukausia.

Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin
Professori Hari Melinin mukaan sadattuhannet suomalaiset työskentelevät myös vapaa-aikanaan, eikä se kirjaudu työaikatilastoihin. Jani Aarnio / Yle

Toinen iso huomio: tilastoidut työajat eivät Melinin mukaan suinkaan kerro kaikkea ihmisten työajoista.

– Useampi sata tuhatta suomalaista palkansaajaa tekee töitä varsinaisen työajan ulkopuolella kotona ja vapaa-aikanaan. Tutkijat ovat jo pidemmän aikaa kiinnittäneet huomiotaan tällaiseen työn läikkymiseen: vastataan iltaisin sähköposteihin ja valmistellaan seuraavan päivän työtehtäviä ja niin edelleen.

Melinin mukaan on arvioitu, että keskimääräinen työajan ulkopuolella tehtävän työn määrä on puolesta tunnista tuntiin joka ikinen päivä. Se lisää työaikaa 10–20 tuntia kuukaudessa.

– Työpäivä on monella työntekijällä selkeästi pidempi, kuin mikä työaikakirjanpidossa näkyy.

Melinin mukaan ammattiliitot ovat kiinnittäneet huomiota kotona tehtävän palkattoman työn määrään, mutta sitä ei ole kirjattu sopimuksiin.

– Ilmiö on tiedetty ja tunnistettu, mutta sen määritys palkanosana on vielä tekemättä.

Yrittäjillä pitkiä päiviä

Oheinen listaus koskee vain palkansaajia, ei yrittäjiä. Suomessa on lähes 290 000 yritystä. Näistä alle 10 työntekijän yrityksiä on yli 90 prosenttia. Näissä yrittäjä tekee monesti samoja töitä kuin palkansaajakin.

Työpäivä on kuitenkin monesti reilusti pidempi. Se selviää Suomen Yrittäjien Yrittäjägallupista, jonka järjestö teetti syksyllä 2017.

Yrittäjäkyselyn mukaan vajaa puolet vastanneista eli 44 prosenttia tekee yli 50-tuntista tai sitä pidempää työviikkoa, kuukaudessa siis yli 200 tuntia.

40–49-tuntista työviikkoa teki 28 prosenttia haastatelluista ja alle 40-tuntista työviikkoa tekee 27 prosenttia haastatelluista. Tutkimukseen vastasi yli tuhat yrityksen edustajaa. Kyselyn toteutti Kantar.

Kyselyn mukaan puolet vastanneista kokee joskus ylirasitusta. Jatkuvasti ylirasittunut tai lähellä loppuunpalamista ilmoitti olevansa 12 prosenttia vastanneista.

Oheisesta taulukosta voi näppärästi tarkistaa ammattien maksetut työtunnit kunta-, valtio- ja yksityiseltä sektorilta. Taulukkoon on kirjattu kokoaikaisten palkansaajien säännöllinen työaika kuukaudessa + maksetut ylityötunnit. Taulukon voi järjestää ammateittain tai työtuntien mukaan klikkaamalla sarakkeen yläreunaa. Yksittäisen ammatin voi hakea kirjoittamalla ammatin tai sitä lähellä olevan sanan hakukenttään.

Taulukkoa ladataan