Ylijäämäruoka on yhä enemmän bisnestä – "Hävikki tuo myös negatiivisia fiiliksiä"

Hävikkiruuan yhteydessä nostetaan esiin ympäristönäkökulmaa, mutta hävikkiruoka on myös liiketoimintaa. 

ruokahävikki
Janne Pekkala tarkistaa hävikkiruuasta valmistettuja salaattiaineksia.
Janne Pekkala esittelee kylmiössä olevia ruokia, jotka on valmistettu hävikistä.Risto Degerman / Yle

Hävikkiruuan hyödyntäminen kiinnostaa nyt laajasti.

Suomessa haaskuuseen menevän ruuan tarkkaa määrää ei tiedä kukaan, mutta arvioiden mukaan se on huikea. Puhutaan jopa viidestä sadasta miljoonasta kilosta vuodessa. Suurin osa hävikistä kertyy kotioloissa, teollisuudessa ja ravintoloissa, mutta myös kaupan osuus on merkittävä, liki viidennes.

Kolmisen kuukautta sitten Oulussa aloitti toimintansa yritys, joka jalostaa markettien hedelmä- ja vihannestiskeiltä ylijäävästä hävikkiruuasta tuotteita lounasravintoloihin. Ciiyou:n toimitusjohtaja Sakari Kiviniemi toteaa, että sana hävikki tuo myös negatiivisia fiiliksiä, mutta tuotteet ovat kuitenkin päinvastoin.

– Tomaatit, kurkut, vihannekset, hedelmät samoin kuin banaanit ovat kypsimmillään, kun me toimitetaan ruokaa. Siitä on saatu mukavaa palautetta, että esimerkiksi hedelmäsalaatti on meillä paljon maukkaampi kuin sitten raaoista hedelmistä tehty.

Hävikkiruuan yhteydessä nostetaan esiin ympäristönäkökulmaa, mutta hävikkiruoka on tietysti myös bisnestä.

–Yhdeksän yksityistä tahoa omistaa meidät. Me olemme kuitenkin kaikki samanhenkisiä kiertotalousihmisiä, että siinä hengessä kehitetään tätä liiketoimintaa.

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi. (siirryt toiseen palveluun)

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä! (siirryt toiseen palveluun)