Mikä 75 prosentin työllisyysaste, kuinka paljon Suomessa on työttömiä? Ota ainakin nämä työllisyysluvut haltuun

Hallituksen työllisyystoimista saadaan tänään lisää tietoa. Päivitä sitä ennen itsesi kartalle keskeisimmistä luvuista.

työllisyys
K-Citymarket Tammiston kassalla.
Jyrki Lyytikkä / Yle

Työllisyysasteen nostaminen Suomessa on yksi istuvan hallituksen keskeisimpiä tavoitteita, mutta keinot ovat toistaiseksi jääneet puuttumaan.

Asiaan on tarkoitus tulla lisävalaistusta tänään, kun joulukuussa työministerinä aloittanut Tuula Haatainen (sd.) kertoo työllisyystoimien valmistelusta.

Aiemmin julkisuuteen on tihkunut tietoja, joiden mukaan työllisyystyöryhmissä asiat eivät ole edenneet.

Hallituksen pitäisi viimeistään ensi syksynä esittää toimia, joilla saadaan 30 000 uutta työllistä lisää. Muuten jo päätettyjä menolisäyksiä saatetaan joutua perumaan.

Koko hallituskauden aikana työllisiä pitäisi saada 60 000 lisää ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin.

Valtiovarainministeriön väistyvä kansliapäällikkö Martti Hetemäki on esittänyt, että työllisyysasteen pitäisi kokonaisuudessaan nousta vuosikymmenen lopulla yli 80 prosentin, jotta suurten ikäluokkien kasvavista hoivamenoista selvittäisiin.

Mikä on työllisyysaste?

Työllisyysasteella tarkoitetaan työllisten osuutta 15–64 vuotiaista.

Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemissa työllisyysluvuissa on paljon kuukausikohtaista heilahtelua, mikä johtuu esimerkiksi opiskelijoiden kesätöiden aiheuttamista kausivaihteluista.

Tämän takia on järkevämpää seurata niin kutsuttua työllisyysasteen trendiä, josta kausivaihtelu on puhdistettu. Siihen myös hallitus on sitonut tavoitteensa.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen viimeisimmät luvut ovat marraskuulta.

Silloin työllisyysaste oli 72,6 prosenttia. Hallituksen kannalta luvussa huolestuttavaa on se, että työllisyyden kasvu on hidastunut edeltäviin pariin vuoteen verrattuna.

Työllisyys
Lasse Isokangas / Yle

Työllisyyskasvun hidastumiselle on monia syitä, mutta yksi selitys löytyy siitä, että helpoimmin työllistyvät ovat löytäneet jo töitä taloustilanteen piristyessä. Töihin pääseminen muuttuu tutkimusten mukaan sitä vaikeammaksi, mitä pidempään työnhakija on ollut työttömänä.

– Kaikki työttömät eivät ole tietenkään vaikeasti työllistyviä, mutta iso osa on. Työttömyyden pitkittyminen itsessään voi muodostua esteeksi työllistymiselle, sillä osaaminen vanhenee. Pitkittyneeseen työttömyyteen voi myös liittyä erilaisia työkykyongelmia, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo.

Vaikeuksia tavoitteen saavuttamiseen tuo myös talouskasvun ennakoitu hidastuminen.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste nousee 73,4 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Ennusteessa ei ole voitu ottaa huomioon hallituksen mahdollisesti myöhemmin esittelemiä työllisyystoimia, sillä niiden sisällöstä ei ole vielä tietoa.

Kuinka paljon Suomessa on työttömiä?

Viimeisimpien käytettävissä olevien tilastojen mukaan Suomessa oli marraskuussa 2019 määritelmästä riippuen joko 160 000 tai 228 600 työtöntä.

Ero johtuu siitä, että työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa työnvälitystilastossa työttömiksi katsotaan TE-toimistossa työnhakijoiksi rekisteröityneet työttömät.

Tilastokeskuksen julkaisemassa työvoimatutkimuksessa työttömiksi taas katsotaan ne, jotka ovat työtä vailla, ovat valmiita ottamaan työtä vastaan ja ovat hakeneet töitä neljän viime viikon aikana.

Passiiviset työnhakijat siis tippuvat Tilastokeskuksen luvuista pois. Tämän takia Tilastokeskuksen luvuissa työttömiä on vähemmän, työ- ja elinkeinoministeriön luvuissa taas enemmän.

Pitkäaikaistyöttömiä, eli 12 kuukautta tai pidempään työttömänä olleita Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yli 36 000, työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli 61 000.

Työttömien lisäksi työvoiman ulkopuolella on iso joukko ihmisiä, joihin kuuluvat esimerkiksi eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat ja perhevapaalla olevat.

Tämän takia työllisyyden lisääntyminen ei välttämättä tarkoita suoraviivaisesti työttömien työllistymistä, vaan esimerkiksi opiskelijoiden tai lasta kotona hoitavien siirtymistä työelämään.

Missä ikäryhmissä työllisyydellä on varaa nousta?

Asiantuntijoiden mukaan suurin työllistämispotentiaali löytyy yli 55-vuotiaiden ikäryhmästä. Myös nuorimpien, alle 24-vuotiaiden ikäryhmässä työllisyydellä on tilaa nousta, mikä tarkoittaisi aikaisempaa valmistumista ja työelämään siirtymistä.

Työllisyystilastoissa on näkynyt vuosituhannen lopusta lähtien kehitys, jossa yli 55-vuotiaiden työllisyys on parantunut tasaisesti.

Yli 55-vuotiaiden työllisyyden paraneminen johtuu siitä, että vanhemmat ikäluokat pysyvät terveempänä aiempaa pidempään, mikä näkyy parempana jaksamisena töissä. Myös työuria pidentämään pyrkivän eläkeuudistuksen astuminen voimaan vuonna 2017 on vaikuttanut asiaan.

Työllisyys
Lasse Isokangas / Yle

Työurien pidentymisestä huolimatta ikääntyneiden työllisyys on Suomessa huomattavasti vähäisempää kuin Ruotsissa.

Suomen työllisyystilannetta verrataan usein muihin Pohjoismaihin, joissa työllisyysaste on Suomea korkeampi. Työ- ja elinkeinoministeriön analyysin (siirryt toiseen palveluun) mukaan pahnanpohjimmaisen asema johtuu osaltaan siitä, että Suomessa tehdään Pohjoismaista vähiten osa-aikatöitä.

Kokoaikatyöksi muutettuna Suomen työllisyysaste ei jää Pohjoismaiden viimeiseksi, vaan nousee Tanskan ohi.

Millä keinoilla työllisyysastetta voidaan kasvattaa?

Työllistämistoimina voidaan käyttää sekä keppiä että porkkanaa.

Poliittisesti hallitukselle helpoimpia ovat keinot, joilla esimerkiksi parannetaan työvoimapalveluiden saatavuutta tai lisätään työnantajalle maksettavaa palkkatukea. Niiden kääntöpuolena ovat julkiselle taloudelle koituvat kustannukset. Lisämenot vaikeuttavat hallituksen toista tavoitetta, jonka mukaan julkisen talouden pitäisi olla tasapainossa vuoteen 2023 mennessä.

Kovemmat keinot taas kirpaisevat poliittisesti.

Niihin kuuluvat esimerkiksi monen ekonomistin esillä pitämä työttömyysturvan porrastaminen tai eläkeputken lopettaminen. Eläkeputken, eli työttömyysturva lisäpäivien lakkauttaminen kohdistuisi juuri yli 55-vuotiaiden ryhmään.

Lisäksi ongelmana on tällä hetkellä se, että työttömillä on vääränlaista osaamista avoinna oleviin työpaikkoihin. Epäsuhta ratkeaa koulutuksella, mutta tämä vie aikaa. Hallitusohjelman mukaan työllisyysaste olisi nostettava 75 prosenttiin jo vuoden 2023 loppuun mennessä.

Lisää aiheesta:

Työllisyysryhmien työ takkuaa pahasti: "Lillukanvarsia, ei merkittävästi vaikuttavia toimia, yhtä pitkää kuin leveää, puhetta lämpimikseen"

Suomen työllisyyskehitys näyttää kuin kuolleen ihmisen sydänkäyrältä – Yle kysyi kolmelta ekonomistilta, mitä nyt pitäisi tehdä

Tilastot ovat täynnä tunnin viikossa töitä tekeviä valetyöllisiä ja 5 muuta väitettä – voiko työllisyystilastoihin luottaa?