Onko se totta? Miljoonien eurojen ja vuosien oikeusriidat voidaan sovitella päivässä – Ihmejuristi tuo Amerikasta Suomeen uutta sovittelua

Sovittelumalli tulee maailman suurimmasta sovitteluyhtiöstä, jossa lakimies Pirita Virtanen on työskennellyt.

rikos- ja riita-asioiden sovittelu
Sovittelija Pirita Virtanen
Lakimies ja sovittelija Pirita Virtanen on ollut sovittelemassa useita miljoonariitoja.Pekka Tynell / YLE

Yritysten välisissä riita-asioissa on yleensä aina kyse yhdestä asiasta.

Rahasta.

Silloin kun korvauksista ja rahasta kiistellään oikeudessa, se on kallista touhua.

Oikeudenkäynnit kestävät ja asianajajien palkkiot ovat suuria pitkissä prosesseissa.

Yksi Suomen historian laajimpia oikeusjuttuja on ollut asfalttikartellijuttu, jossa osapuolina oli useita asfalttialan yrityksiä sekä kuntia. Kartellioikeudenkäynti ja sen jälkeinen vahingonkorvausoikeudenkäynti kestivät yhteensä kaksikymmentä vuotta.

Juristi Pirita Virtanen oli seitsemän vuoden ajan hoitamassa asfalttijuttua.

– Pelkästään oikeudenkäyntikulut olivat useita miljoonia euroja, Virtanen kertoo.

Virtanen alkoi pohtia asfalttikartellijutun aikana, eikö laajoja riitajuttuja voida ratkaista nopeammin ja tehokkaammin.

Oppia Harvardista ja maailman suurimmasta sovitteluyhtiöstä

Asfalttioikeudenkäynnin jälkeen oikeustieteiden maisteri Virtanen haki ja pääsi opiskelemaan Yhdysvaltoihin arvostettuun Harvardin yliopistoon.

Siellä hän suoritti toisen oikeustieteiden maisterin tutkinnon, jossa pääaineena olivat sovittelu ja neuvottelu.

Pian Virtanen löysi itsensä maailman suurimmasta sovitteluyhtiöstä. Hän sovitteli Jams-yhtiössä monenlaisia kiistoja.

– Erilaisia kilpailuoikeudellisia vahingonkorvausjuttuja, patenttikiistoja, rakennus- ja pankkialan riitatapauksia, työoikeuskiistoja, omaisuusriitoja ja vakuutusjuttuja.

Summat olivat suuria.

– Yhdysvalloissa tekemäni pienin juttu oli intressiltään puolitoista miljoonaa euroa. Suurimmassa kansainvälisessa jutussa vaadittiin kolmen miljardin euron vahingonkorvauksia.

Saatiinko näihin kaikkiin sovinto päivässä?

– Lähes aina. Sovinto saadaan aikaan päivässä, joskus muutamassa tunnissa. Prosessissa on aina ensin kevytvalmistelu, ja sen jälkeen on päivän sovittelu.

Virtanen korostaa, että jokaisessa tapauksessa osapuolten on tehtävä ennen sovittelua oikeudellinen analyysi ja riskianalyysi.

– Osapuolten on arvioitava, mikä riski on siinä, että juttu voitetaan tai hävitään. Ja mitä tämä tarkoittaa rahassa. Sen jälkeen tiedetään, mikä on taloudellisesti niin sanottu harmaa alue, jolla liikutaan.

Sovittelussa on kyse siitä, että sovittelija auttaa osapuolia neuvottelemaan parhaan mahdollisen lopputuloksen "harmaalla alueella". Joskus sovittelija tekee myös sovintoehdotuksen osapuolille.

"Hän heitti kaikki paperit roskikseen ja lähti menemään"

Virtasen mieleen on jäänyt eräs tapaus, jossa teleyhtiön lakimies ei näyttänyt kovinkaan tyytyväiseltä sovintoehdotuksen jälkeen.

– Hän heitti kaikki paperit roskikseen ja lähti menemään. Samalla hän sanoi, että tällaista hän ei hyväksy. Lopulta hän kuitenkin hyväksyi sovintoehdotuksen ja sovinto saatiin aikaan.

Kun Virtanen kohtasi saman lakimiehen seuraavassa sovittelussa, paperit eivät enää lennelleet.

– Hän totesi minulle, että oli kyllä aika hyvä sovinto.

Virtanen on perustanut Suomeen oman toimiston. Hän haluaa tuoda päivän sovittelumallin suomalaisille yrityksille.

– Olen tehnyt viime pari vuotta markkinointityötä Suomessa. Olen käynyt puhumassa tästä mallista yritysten lakiosastojen johtajille. He ovat olleet kiinnostuneita sovittelusta, jonka avulla yritykset voivat säästää paljon.

Muutamia sovitteluja on jo ollut Suomessa.

– Ne ovat olleet pääosin vahingonkorvausriitoja.

Lähes aina on syntynyt sovinto

Virtasen sovittelemissa jutuissa on saatu lähes aina aikaan sovinto.

– 95 prosentissa on saatu sovinto aikaan, sanoo Virtanen.

Sovittelussa osapuolet voivat sopia rahan lisäksi monenlaisista asioista toisin kuin oikeudenkäynneissä. Nissä tuomari päättää asian lopputuloksen.

– Sovittelussa osapuolet päättävät itse ratkaisun lopputuloksen. He voivat sopia rahan lisäksi monesta muusta asiasta kuten esimerkiksi yhteisistä projekteista tulevaisuudessa.

Sovinto tarkoittaa käytännössä sitä, että osapuolet tulevat toista vastaan.

– Yleensä on niin, että kun on ollut hyvä sovittelu, osapuolet ovat tyytymättömiä. Mutta kun he heräävät seuraavana aamuna, he ymmärtävät, kuinka paljon parempi se ratkaisu on ollut sen sijaan, että edessä olisi ollut vuosien taistelu tuomioistuimessa.

Helsingin käräjäoikeus
Kun riitajuttu päätyy tuomioistuimeen, käsittelyajat ovat usein pitkät.Henrietta Hassinen / Yle

Asianajajat: Sitä parempi, mitä enemmän sovittelijoita

Virtasen sovittelumalli tarkoittaa sitä, että asianajajien palkkiot tietyissa tapauksissa romahtavat, jos heidän asiakkaansa valitsevat pitkien oikeuskäsittelyjen sijaan lyhyen sovittelun.

Virtanen on puhumassa perjantaina sovittelusta Asianajajapäivillä Helsingissä.

Myös Asianajajaliitto kouluttaa sovittelijoita. Liiton mukaan asianajajat pyrkivät ehdottamaan sovittelua ennen oikeuteen menemistä.

Asianajajat suhtautuvat uteliaasti Virtasen sovittelumalliin.

– Suomi on pieni maa, ja täällä tulee helposti intressiristiriitoja. Sitä parempi on, mitä enemmän meillä on sovittelijoita, sanoo Asianajajaliiton Sovitteluvaliokunnan puheenjohtaja ja asianajaja Antti Pulkkinen.

Virtasen mukaan yrityskiistoissa voi olla hankalaa löytää asianajajaa, joka voisi toimia sovittelijana.

– Jos asianajaja on edustanut tiettyä yritystä aiemmin, hän ei voi toimia saman yrityksen riitajutussa sovittelijana, elleivät kaikki osapuolet sitä hyväksyisi. Riippumattomuus ja luotettavuus ovat keskeisiä asioita sovittelussa, Pirita Virtanen sanoo.

Lue myös:

"Halusimme saada nopean ja rauhanomaisen ratkaisun, jotta lasten elämä muuttuisi normaaliksi" – Vapaaehtoinen sovittelu huoltajuuskiistoissa on parantanut erolasten arkea

Päivi Happonen: Mitä järkeä on antaa anteeksi? – Yhä useampi rikollinen haluaa kohdata uhrinsa ja sovitella tekoaan