Majavaperheen ovela pako eläinpuistosta onnistui, eikä niitä ole sen koommin nähty – intendentti: "Tehtävä ei ole mahdoton, mutta se on haastava"

Ähtärin eläinpuistosta karkasi neljä kanadanmajavaa viime keväänä. Majavat pitäisi saada kiinni, sillä eläinpuiston asukki ei kuulu luontoon.

majavat
Majava ui lammessa Ähtärin eläinpuistossa.
Eläinpuiston majavat olivat kanadanmajavia. Se on vieraslaji Suomen luonnossa.Timo Ahopelto / Ähtäri Zoo

Ähtärin eläinpuiston majavat karkasivat aitauksestaan viime keväänä. Majavaperhe, isä ja kolme tytärtä, päätyivät vapauteen kaivamansa tunnelin kautta.

Eläinpuistolle majavien pako on kinkkinen ongelma: eläinpuiston eläin ei kuulu luontoon ja se pitäisi saada sieltä pois, mutta se ei ole aivan yksinkertaista.

Majava liikkuu hämärän aikaan ja muutenkin eläinpuiston majavan erottaminen luonnossa elelevistä lajitovereistaan on vaikeaa.

Majavan loukuttaminen on miltei mahdotonta, joten eläinten poistaminen tarkoittaa käytännössä ampumista, eikä sekään ole helppo ratkaisu.

Ähtärin eläinpuiston intendentti, eläinlääkäri Heini Niinimäki myöntää, että tilanne on hankala.

– Olemme pahoillamme, että näin on päässyt käymään. Pyrimme poistamaan eläinpuiston majavat luonnosta, mutta tiedostamme myös, ettei se välttämättä onnistu.

Tunneli lähti vedenpinnan alta

Majavaperheen pääsy käpälämäkeen kävi yhdessä yössä. Eräänä aamuna viime huhtikuussa majava-aitaus oli tyhjä.

– Pakotunnelin suuaukko oli niiden kotilammen pinnan alapuolella. Kaivuutyö tehtiin hoitajien silmien ulottumattomissa, joten puuhastelua ei huomattu ajoissa. Ne onnistuivat löytämään aidan maan alle ulottuvista rakenteista heikon kohdan, josta pääsivät toiselle puolelle, Heini Niinimäki kertoo.

Se, että majavat ovat rakentaneet monta metriä pitkän mutkittelevan tunnelin vankilasta vapauteen kuulostaa melkein suunnitellulta paolta, mutta sitä se Niinimäen mukaan tuskin oli.

– Voisi ajatella, että olipa ovela temppu, mutta tämän tyyppinen kaivaminen on majavalle ihan luontaista.

Sitä, kauanko majavat työstivät tunnelia ja osallistuivatko kaikki pakoon osalliset sen kaivamiseen, on mahdotonta sanoa.

Niinimäki naurahtaa, että eläinpuistossa halutaan eläinten harrastavan lajilleen tyypillistä käyttäytymistä, mutta tällä kertaa se päättyi puiston kannalta ikävästi.

Ähtärin eläinpuiston majava-aitauksen majavien mökki on tyhjä. Majavien lampi on osittain jäässä.
Majavalampi ammottaa tyhjyyttään. Pakosuunnitelmat pysyivät eläinpuiston työntekijöiltä salassa, sillä tunnelin suuaukko oli vedenpinnan alapuolella. Ähtäri Zoo

Eläinpuiston asukki ei kuulu luontoon

Eläintenpitoa eläintarhoissa säätelevät eläinsuojelulaki ja eläinsuojeluasetus.

– Eläintarhatoimintaa koskevan lainsäädännön mukaan tarhaeläinten ja luonnon eläinten väliset suorat kontaktit pitää pyrkiä minimoimaan. Se ei nyt tässä tapauksessa toteudu, Heini Niinimäki selvittää.

Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi säädetyn lainsäädännön toteutumista valvoo aluehallintovirasto. Läänineläinlääkäri Matti Nyberg hämmästelee, että Ähtärin tapaus on hänenkin urallaan harvinainen ja ihmeellinen. Eläintarhan pitäisi olla pakovarma.

– Tietyt lupaprosessit koskevat eläintarhan eläimiä ja lähtökohtaisesti eläintarhaeläimiä ei voi luontoon jättää eikä päästää, vaikka ne sinne sopeutuisivatkin.

Nyberg muistuttaa villieläinten selviytymiskyvyn luonnossa heikkenevän eläintarhaolosuhteissa.

Niinimäki arvelee eläinpuisto-olosuhteissa kasvaneiden majavien pärjäävän vapaudessa mahdollisesti ihan hyvin.

– Toisaalta olisi toivottavaa, etteivät ne pärjäisi liian hyvin, eivätkä esimerkiksi lisääntyisi, koska kyseessä on Suomen luonnon näkökulmasta vieraslaji, Niinimäki sanoo.

Majavan järsimä koivu Ähtärin eläinpuistossa.
Yksi talttahammas on käynyt jättämässä terveiset puunrunkoon eläinpuiston alueella. On hyvin todennäköistä, että kävijä on joku karkulaisista.Ähtäri Zoo

Karkulaisten olinpaikasta ei ole varmuutta

Varmuudella ei voida tietää, ovatko eläinpuistosta karanneet majavat lähimaillakaan enää.

Eläinpuiston majavilla on mikrosirut, mutta muuten niitä onkin mahdoton erottaa villeistä lajitovereistaan.

Niinimäen mukaan majavista tehdyt havainnot eläinpuiston läheisyydestä ovat toistaiseksi olleet vähäisiä: vain heilahduksia vedenpinnassa ja jyrsittyjä puita.

Yksi karkurimajavista lienee kuitenkin käynyt ihan eläinpuiston alueella asti, koska myös sieltä löytyi talttahampaan terveiset puunrungosta.

– Se, että eläimet palaavat lähtöpaikan läheisyyteen tai pysyttelevät siinä ei ole yllättävää – ennemminkin yleistä. Kun tiedostetaan, että ne saattavat palata lähtöpaikkaan, olemme koettaneet seurata tilannetta. Sellaista viitettä, että ne olisivat aivan aitauksen lähelle tulleet, emme kuitenkaan ole nähneet.

Ei heilauta alueen majavakantaa

Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan alueen riistapäällikkö Mikael Luoman mukaan Ähtärin vesistössä on ennestään vahva kanadanmajavakanta. Hän sanoo, että neljän majavan livahtamisella luontoon ei siten ole suurta vaikutusta alueelle.

– Isossa kuvassa kanadanmajavakantaa halutaan kuitenkin hillitä ja tärkeämpää olisi alkuperäislajin, euroopanmajavan, kannan kasvu. Niitä ei Ähtärissä ole.

Lajit eivät Luoman mukaan myöskään risteydy keskenään.

Kuitenkin, majavien eläinpuistotaustan huomioonottaen, olisi niiden kiinnisaaminen Luoman mielestä suotavaa.

Eläinpuisto on neuvotellut viranomaisen kanssa tilanteesta. Sekä Niinimäki että Nyberg ovat samaa mieltä, että majavat pitäisi saada luonnosta pois, mutta molemmat näkevät sen myös erittäin hankalaksi toteuttaa.

Majava ei mene helposti loukkuun, joten vaihtoehdot niiden luonnosta poistamiseen ovat vähäiset.

– Kun loukuttaminen ei onnistu, tai elävänä kiinni saaminen on melkoisen mahdotonta, ampuminen lienee se vaihtoehto, mikä tulee kyseeseen, Matti Nyberg sanoo.

Majava järsii puunrunkoa lammen rannalla  aitauksessaan eläinpuistossa.
Eläinpuiston majavat pärjännevät luonnossa ihan hyvin, mutta mitään varmaa tietoa niiden voinnista tai edes sijainnista ei ole. Kuva on eläinpuistosta noin vuoden takaa. Timo Ahopelto / Ähtäri Zoo

Karkureiden kohtalo auki

Ähtärissä on kanadanmajavaa metsästetty ennemminkin, sen metsästysaika on parhaillaan meneillään. Lumen vähäisyys kuitenkin vaikeuttaa sitä tällä hetkellä entisestään.

Se, että metsästyskään tuottaisi toivottua tulosta, on epävarmaa.

– En näe, että olisi lakisääteinen pakko kaikkia alueen kanadanmajavia metsästää niin, että sirutetut eläinpuiston majavat löytyisivät, Matti Nyberg pohtii.

Hän sanoo antavansa täyden luottamuksen eläinpuistolle tilanteen hoitamisessa.

Heini Niinimäki huomauttaa, että kyse on myös ajasta ja resursseista.

– Tehtävä ei ole mahdoton, mutta se on haastava. Linjauksemme on, että asia pyritään selvittämään, mutta koska ongelma ei ole mahdottoman suuri, ei sitä lähdetä ylimitoitetuilla keinoilla ratkaisemaan.

Eläinpuiston asiakkailta on tullut jonkin verran kyselyjä siitä, milloin majavalampi saa jälleen asukkaita. Heini Niinimäki sanoo, että asiaa selvitellään ja etenkin sitä, olisiko mahdollista saada tilalle euroopanmajava – mutta mitään päätöksiä ei ole tehty.

Myös karkureiden kohtalo jää toistaiseksi auki.

– En lähde ennustamaan, miten tässä käy. Päivä kerrallaan mennään ja myöhemmin nähdään, mikä on lopputulos.