Elinkeinoelämän keskusliitto EK vaatii hallitukselta toimia syntyvyyden nostamiseksi – ”Päätöksillä voidaan vaikuttaa perheisiin”

Väestöliiton tutkija toivottaa kaikki keinot tervetulleiksi, jos syntyvyyttä halutaan nostaa Suomessa.

syntyvyys
Ilkka Oksala / perhevapaa esitys / johtaja / ek
EK:n johtaja Ilkka Oksala sanoo, että poliittisilla päätöksillä voidaan vaikuttaa perheiden suunnitelmiin.Jouni Immonen / Yle

Suomessa ei puhuta ensimmäistä kertaa alhaisesta syntyvyydestä. Syntyvyys laski vuonna 1973 lähes samalle tasolle kuin viime vuonna, jolloin Suomi saavutti mittaushistorian pohjalukeman.

Syntyvyys lähti Suomessa kuitenkin nousuun, sen jälkeen kun laki velvoitti kunnat järjestämään päivähoitoa lapsille, jotka eivät vielä olleet kouluiässä. Osaltaan tilastokuopassa oli kyse myös lastensaannin lykkäämisestä.

Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala on paneutunut syntyvyyden historiaan. Oksala ajattelee, että politiikalla voidaan vaikuttaa syntyvyyteen.

– Selvää on, että suomalaiset perheet päättävät syntyvyydestä. Yhteiskuntapoliittisilla päätöksillä voidaan kuitenkin vaikuttaa, jotta mahdollisimman moni perheistä päättäisi hankkia lapsen. Meillä on historiasta näyttöä, että poliittisilla päätöksillä on merkitystä perheille, Oksala sanoo.

Hän viittaa päätöksen päivähoidosta, joka oli aikanaan merkittävä satsaus yhteiskunnalta.

Syntyneet lapset äitiä kohden 1960-2018
Lasse Isokangas / Yle

Jälkikäteen tarkasteltuna Suomella ei ollut paljon vaihtoehtoja.

Suomi kaupungistui, naiset tulivat entistä tukevammin työelämään ja samalla lapset piti hoitaa. Päiväkodit mahdollistavat äitien työssäkäynnin entistä sujuvammin.

Nyt EK vaatii hallitukselta toimia, jotta Suomessa saataisiin syntyvyys nousuun. Oksalan mukaan tällä kertaa ei selvitä yhdellä suurella toimella kuten 1970-luvulla.

– Nyt ei edes ole täysin selvää, mistä alhainen syntyvyys johtuu. Siksi tarvitsemme useita toimia. Minun mielestäni on kuitenkin selvää, että sillä on merkitystä, miten aikuiset pystyvät yhdistämään työelämän ja vanhemmuuden, Oksala sanoo.

Tämä johtaa Oksalan ajattelemaan, että päivähoidon saatavuuden parantamisella, päivähoitomaksujen alentamisella ja perhevapaauudistuksella voitaisiin vaikuttaa syntyvyyteen.

Perhevapaauudistuksella Oksalan mukaan tasattaisiin vanhempien hoitovastuuta, jolloin äidit voisivat nykyistä helpommin yhdistää uran ja vanhemmuuden.

"Kaikkia keinoja tarvitaan"

Iso osa syntyvyyskeskusteluun osallistuneista poliitikoista ja tutkijoista ovat olleet huolissaan hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja eläkejärjestelmän rahoittamisesta.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan Suomen pitäisi joko nostaa työllisyysaste 90 prosenttiin, lisätä työperäistä maahanmuuttoa 30 000:lla nettona vuodessa tai saada syntyvyys vuoden 2012 tasolle, jos eläkejärjestelmän rahoitus halutaan saattaa kestävälle tasolle vain yhtä keinoa käyttäen.

Oksalan mukaan näistä realistisin vaihtoehto on syntyvyyden nostaminen, vaikka varmasti kaikkia keinoja tarvittaisiin rahoituksen takaamiseksi.

Väestöliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo, ettei syntyvyyden kasvattamiseen ole yksinkertaisia keinoja.

– Tutkimuksen mukaan toimivalla varhaiskasvatuksella ja päivähoidolla on yhteys korkeampaan syntyvyyteen. Mutta meillähän on jo sellainen, Rotkirch sanoo.

Palveluiden lisäksi kunnat ovat tarjonneet lapsiperheille vauvabonuksia, palveluseteleitä ja muita taloudellisia kannustimia. Erilaisilla kannustimilla on nähty olevan vaikutusta lähinnä lastensaamisen ajoitukseen.

Professori Rotkirchin mukaan ajoitus on nyt noussut entistä keskeisemmäksi seikaksi lasten saamisessa.

– Olemme nyt tilanteessa, jossa lapset syntyvät, kun vanhemmat ovat aika vanhoja. Tällöin ajoitus on kaikki kaikessaan. Kyse on siitä, syntyykö lapsi lainkaan.

Tilastoissa kehitys on ollut selvää. Lasten hankkimista epäröivien osuus on kasvanut, kun taas varmojen osuus on laskenut.

Rotkirchin mukaan Suomen pitäisi kokeilla nyt kaikkia mahdollisia keinoja, jotta epäröiviä saataisiin rohkaistua. Tämä siis jos syntyvyyttä halutaan Suomessa nostaa.

Syvästi henkilökohtainen aihe

Kaikki ulostulot väestöpolitiikassa eivät ole olleet onnistuneita. Väistynyt pääministeri Antti Rinne (sd.) puhui synnytystalkoista puolueensa kesäkokouksessa kaksi vuotta sitten ja sai kuulla pitkään sanavalinnastaan.

SDP:n pitkäaikainen europarlamentaarikko ja ministeri Liisa Jaakonsaari sanoi Twitterissä, että Rinteen sanavalinta toi hänelle mieleen kansallissosialismin ja kolmannen valtakunnan.

Perhevapaauudistukseen erikoistunut SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo, että poliittinen ohjaus sopii huonosti syntyvyyden sääntelyyn.

– Se on syvästi henkilökohtainen asia, yrittääkö saada lapsia vai ei. Esimerkiksi työvoimapolitiikassa on helppoa säätää työnvastaanottovelvoiteesta, mutta samantyyppiset keinot ovat väestöpolitiikassa ihmisoikeuksien kannalta ongelmallisia.

Kaukorannan mukaan perhevapaauudistuksen päätavoitteet ovat muualla kuin syntyvyydessä.

– Perhevapaauudistuksessa keskeisiä tavoitteita ovat sukupuolten välinen tasa-arvo, erilaisten perheiden yhdenvertaisuuden parantaminen, työn ja perheen yhteensovittaminen. Syntyvyyden maksimointi ei kuulu tavoitejoukkoon.

Muutkaan keinot eivät ole helppoja, jos Suomessa halutaan puuttua eläkkeiden ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukseen. Työllisyyttä voidaan kasvattaa vain tiettyyn rajaan asti, koska siinä huomioidaan 15–64-vuotiaat suomalaiset.

Näistä nuorten pitäisi olla koulussa, jotta työmarkkinoilla olisi myös jatkossa osaavaa työvoimaa.

Kolmantena vaihtoehtona on työperäisen maahanmuuton lisääminen, mikä taas on kuuma peruna päättäjille.

Lue lisää:

Vauvakato karsii päiväkoteja ja kouluja – maakuntajohtaja varoittaa: Monella on edessään alanvaihto

Väestötutkija: Urakiireet eivät estäkään lasten saamista – perheen perustaminen tyssää useammin työn ja parisuhteen puuttumiseen