Asianajajaliitto: Suomen surkean hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku – riita oikeudessa voi kestää vuosia

Suomessa ei ole "oikeustakuuta", jonka perusteella voisi vaatia vaikkapa hometalo- tai irtisanomisriidan ratkaisua määräajassa.

oikeuslaitos
Helsingin käräjäoikeus sisältä.
Helsingin käräjäoikeudessa laajan riitajutun käsittely kesti vuonna 2018 keskimäärin noin 15 kuukautta.Henrietta Hassinen / Yle

Suomen Asianajajaliitto on huolissaan suomalaisten oikeusturvasta. Liiton mielestä eri oikeusasteiden ylipitkät käsittelyajat ovat olleet tiedossa jo vuosia, mutta ongelmaa ei ole edes yritetty ratkaista.

– Ihmiset eivät uskalla enää hakea oikeutta asialleen, koska odotusaika on toivottoman pitkä, sanoo Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola.

Käräjäoikeuksissa käsittelyajat ovat pidentyneet 20 viime vuoden aikana.

– Monille tavallisille suomalaisille tulee aikamoisena yllätyksenä, että oma hometalo-, rakennus- tai työsuhderiita seisoo oikeudessa vuosia. Oikeutta hakevat ehtivät harmaantua ennen päätöksen saamista.

Ihmiset eivät uskalla enää hakea oikeutta, koska odotusaika on toivottoman pitkä.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola

Ruohola sanoo, että oikeutta hakevan on vaikea käsittää, miksi hänen asiansa käsittely voi kestää vuosikausia esitutkinnassa, syyteharkinnassa ja tuomioistuimessa, eikä asian viipymisestä saa pääsääntöisesti mitään hyvitystä.

Liitto katsookin, että "Suomen surkean hidas oikeusjärjestelmä on häpeäpilkku".

Käräjäoikeudet käsittelevät vuosittain yli puoli miljoonaa asiaa

Oikeuskäsittelylle ei ole säädetty määräaikoja. Jokaiselle tuomoistuimelle asetaan vuosittain omat käsittelytavoitteet.

Vuonna 2018 käräjäoikeuksista neljä onnistui saavuttamaan tavoitteensa sekä rikosasioissa ja että laajoissa riita-asioissa, mutta 23:ssa käräjäoikeudessa näin ei käynyt.

Käsittelyajat ovat pitkiä nimenomaan riita-asioissa. Helsingin käräjäoikeudessa laajan riita-asian käsittelyyn meni aikaa eniten, keskimäärin noin 15 kuukautta. Keskiarvo kaikissa käräjäoikeuksissa oli 9 kuukautta.

Rikosasioiden käsittelyssä käräjäoikeuksien keskiarvo oli runsaat 4 kuukautta, Helsingissä liki 7 kuukautta.

Oikeutta hakevat ehtivät harmaantua ennen päätöksen saamista.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola

Hovioikeuksissa käsittelyaikatavoitteeseen yllettiin kaikissa muissa paitsi Helsingin hovioikeudessa. Hallinto-oikeuksissa asetettua tavoitta ei saavuttanut yksikään.

Valittaminen lisää käsittelyn pituutta.

Yksin käräjäoikeudet käsittelivät vuonna 2018 noin 580 000 asiaa. Uusia juttuja tuli lähes saman verran tilalle. Oikeuslaitoksen kanssa ovatkin vuosittain tekemisissä sadat tuhannet ihmiset.

"Oikeudenhoito elää jatkuvassa poikkeustilassa"

Asianajajaliiton mukaan oikeudenhoito elää jatkuvassa poikkeustilassa ja uudistukset ovat tähän asti jääneet lähinnä käräjäoikeusverkon supistamiseen.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa on hoitotakuu määräaikoineen, mutta "oikeudellista hoitotakuuta" ei ole. Asianajajaliiton mielestä oikeudenhoidon uudistus, OHO-uudistus, olisikin nyt saatava aikaan.

Ruohola mukaan asia ei kuitenkaan näytä kiinnostavan politikkoja, koska se ei ole "mediaseksikäs".

Suuri kysymys on, kuka OHO-uudistuksesta ottaisi kopin.

Asianajajaliiton puheenjohtaja Jarkko Ruohola

– Oikeudenhoidon toimivuus koskettaa vain niitä ihmisiä, joilla on joku oikeusjuttu vireillä. Siksi ongelmista ei puhuta ja kun niistä ei puhuta, ei asioita myöskään kehitetä.

– Miten saadaan aikaan digitalisuutta hyödyntävä ja kustannustehokas järjestelmä, joka ottaa huomioon myös kansalaisen edun? Suuri kysymys on, kuka OHO-uudistuksesta ottaisi kopin.

Oikeudenhoidon kulut ovat noin prosentti valtion budjetista.

Asianajajaliitto vaati uudistuksen toteuttamista Asianajajapäivillä perjantaina Helsingissä.

Oikeusministeri yllättyi arvostelusta

Tapahtumassa vieraillut oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) piti Asianajajliiton kritiikin kärkevyyttä yllättävänä.

– Ajoitus on myös hieman yllättävä. En voi olla toteamatta, että pitkän ajan jälkeen oikeudenhoitoon panostetaan enemmän.

Henriksson sanoi, että hän on tyytyväinen ja suunta on oikea, kun oikeudenhoidon ketjuun on osoitettu lisärahoitusta.

– Tämä suunnanmuutos ei ole tullut itsestään, sen eteen on tehty paljon työtä, painotti Henriksson.

– Yhtä maailmaa muuttavaa viisasten kiveä meillä ei prosessien nopeuttamiselle ole, mutta paljon pieniä asioita voidaan tehdä.

Oikeustakuu ei innostanut oikeusalan nokkamiehiä

Asianajopäiville osallistuneet korkean tason oikeusalan ammattilaiset ja ylimmät laillisuusvalvojat eivät innostuneet hoitotakuun kaltaisen oikeustakuun käyttöönotosta.

Myönteisimmin asiaan suhtautui oikeuskansleri Tuomas Pöysti. Hän korosti, että määräaikoja voitaisiin vakavasti pohdiskella palvelulupaustavoitteena. Mitään oikeudellista voimaa niillä ei olisi.

Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Kari Kuusiniemi ilmoitti suhtautuvansa varauksellisesti sitoviin aikataulutavoitteisiin. Hän katsoo, että tuomioistuimella on vastuu omasta toiminnastaan.

On ongelmallista, jos laissa on pykäliä, joita ei kyetä noudattamaan.

Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen

Myös eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen suhtautui epäillen määräaikojen kirjaamiseen lakiin.

- Laillisuusvalvonnan kannalta on ongelmallista, jos laissa on pykäliä, joita ei kyetä noudattamaan. Esimerkiksi hovioikeuden pitäisi antaa päätös lain mukaan kuukauden kuluessa, mutta näin ei aina tapahdu.

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen sanoi, että ei näe tarvetta mihinkään sote-uudistuksen kaltaiseen kokonaisremonttiin.

Aiheesta voi keskustella 17.1. kello 22.00 asti.

Lue myös:

Onko se totta? Miljoonien eurojen ja vuosien oikeusriidat voidaan sovitella päivässä – Ihmejuristi tuo Amerikasta Suomeen uutta sovittelua

Juttuun lisätty oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin kommentit klo 11.05 . Klo 12.08 juttua on täydennetty oikeustakuuta koskevilla kommenteilla.