Tutkimus: Ilmaston lämpeneminen voi käydä kohtalokkaaksi jopa liki kuolemattomiksi luulluille karhukaisille

Tutkijat pitävät huolestuttavana sitä, että tutkitun karhukaislajin kannalta kohtalokas lämpötila on niin lähellä Tanskan lämpöennätystä.

luonto
Karhukainen.
Karhukaislajeja on toista tuhatta. Tähän kuvaan on päässyt Acutuncus antarcticus -yksilö.Katexic Publications / CC BY 2.0 / creativecommons.org/licenses/by/2.0/

Kööpenhaminan yliopiston tutkijat uskovat löytäneensä luonnon sitkeimpänä eläimenä pidetyn karhukaisen akilleenkantapään.

Mikroskooppisten pienten karhukaisten on tiedetty kestävän ääriolosuhteita: ne voivat selvitä voimakkaasta säteilystä, jopa tuhansien ilmakehien paineesta ja lähes tyhjiössä. Ne selviävät muutamia minuutteja 272 miinusasteessa ja vaikka 30 vuotta -20 asteessa tai muutamia minuutteja noin +150 asteessa.

Kuumuus voi kuitenkin käydä niille kohtalokkaaksi, jos se on jatkuvampaa.

Tanskalaistutkijat seurasivat talon räystäskourussa eläviä karhukaisia. He havaitsivat, että puolet aktiivisessa tilassa olevista karhukaisista menehtyi, kun jatkuva lämpötila oli 37,1 astetta. Jos ne saivat totuttautua kuumuuteen, pärjäsivät ne vielä 37,6 asteeseen asti.

Karhukaisten erikoisuuksiin kuuluu niiden kyky vaipua eräänlaiseen kuivumishorrokseen, anhydrobioosiin, jolloin niiden normaali aineenvaihdunta pysähtyy. Olosuhteiden parantuessa ainakin useimmat niistä heräävät taas henkiin.

Anhydrobioosiin vaipuneista karhukaisista puolet kestää hengissä tunnin, jos lämpötila on 82,7 astetta. 63,1 asteessa ne selvisivät vuorokauden.

Ilmastonmuutos uhkaa

Tutkijat muistuttavat, että karhukaisille kohtalokas 37,1 asteen lämpötila ei ole kaukana korkeimmasta Tanskassa mitatusta lämpötilasta eli 36,4 asteesta.

Ilmastonmuutoksen myötä Tanskassakin kesät ovat lämpimämpiä, hellejaksot pidempiä ja sateettomia kausia esiintyy useammin kuin nykyisin, uskovat Tanskan ympäristöviranomaiset.

Tutkimusta johtanut Ricardo Neves pitää huolestuttavana sitä, että tutkitun karhukaislajin Ramazzottius varieonartusin, kannalta kohtalokas lämpötila on niin lähellä Tanskan lämpöennätystä.

– Ennen tutkimustamme ajateltiin, että karhukainen voisi ainoana lajina selvitä maailmanlaajuisesta suuresta tuhosta, mutta nyt tiedämme, ettei näin ole, sanoo Neves Newsweek-lehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa.

Hänen mukansa vaikuttaa siltä, että jopa karhukaisilla tulee olemaan vaikeuksia selvitä ilmastonmuutoksen aiheuttamasta lämpänemisestä. Ainakin, jos sillä ei ole aikaa sopeutua muuttuviin olosuhteisiin.

Karhukaislajeja tunnetaan yli tuhat. Kooltaan ne ovat 0,05 millimetristä 1,5 millimetriin. Niitä esiintyy ympäri maailman. Täältä (siirryt toiseen palveluun) löytyy lisää tanskalaistutkimuksesta.

Lue lisää:

Luonnon kummajainen: Eläin, joka muuttuu lasiksi – ja takaisin