Insinööriopiskelija Antti Huhtanen ei koskaan käy koulussa – etäopiskelu voi olla yksinäistä, mutta opettaa työelämään

Etäopiskelu vaatii opiskelijalta aikatauluttamista ja selkärankaa. Antti Huhtanen majailee Belgiassa parin tuhannen kilometrin päässä koulustaan.

etäopetus
Antti Huhtanen
Antti Huhtanen uskoo, että verkko-opiskelun myötä opittu itsekuri auttaa häntä tulevaisuudessa myös työelämässä. Huhtanen haluaa työpaikan, joka ei ole paikkaan sidottu. Antti Huhtanen

Antti Huhtanen herää aamuisin parikymmentä minuuttia ennen päivän ensimmäisen luennon alkamista Belgian Antwerpenissa. Huhtanen laittaa kahvin porisemaan, luurit päähän ja istuu koneen ääreen.

– Kun luennot on tehty, hyökkään tehtävien kimppuun. Etäopiskelu on täyspäiväistä työtä. Siinä on samassa paketissa hyvät ja huonot puolensa.

Etäopiskelu on yhä useammalle opiskelijalle tuttua. Monessa opinto-ohjelmassa ja tutkinnossa on yhdistetty lähi- ja etäopiskelua. Viime syksynä Lahdessa alkoi tieto- ja viestintätekniikan AMK-tutkinto, jossa neljän vuoden opinnot suoritetaan kokonaan netissä. Luennot kuitenkin pidetään päivisin lukujärjestyksen mukaan.

31-vuotiaalle Huhtaselle etäopiskelu sopii hyvin. Hän valmistuu Lahdesta insinööriksi, ja majailee ulkomailla tyttöystävänsä kanssa.

– Etäopiskelu antaa mahdollisuuksia tehdä kouluhommia mistä vain. Se antaa taipuvuutta aikatauluihin ja elämiseen.

Luokan kovaäänisin on luokan kovaäänisin myös netissä

Lahdessa lehtori Henri Koukka virittelee yhteyksiä komeron kokoisessa verkko-opetusstudiossa.

– Yllättävän luontevaa tämä on ollut. Alussa oli pieni pelko, miten tämä lähtee menemään. Hyvänhenkistä keskustelua on koko ajan.

Henri Koukka
Henri Koukka on puolen vuoden aikana tottunut pitämään luentoja verkossa. Verkko-opinnot vaativat vahvaa tietoteknistä osaamista myös opettajalta. Joonatan Liimatainen / Yle

Linjoille ilmestyy muutamia kymmeniä opiskelijoita. Puolet heistä on Lahden alueelta, loput muualta. Keski-ikä on muutamia vuosia “perinteisiä” opiskelijaryhmiä korkeampi.

– Online-opiskelu vaatii opiskelijalta paljon selkärankaa ja vastuunottoa, jotta osaa aikatauluttaa opiskelut. Tämä ei käy sellaisille, jotka ajattelevat, että teen tämän myöhemmin, kertoo ryhmän tutor-opettaja Olli Koskimaa.

Opiskelijat saavat yhteyden opettajaan sekä mikrofonin että chatin kautta. Moni kuitenkin turvautuu kirjoitettuun tekstiin, eikä viitsi lähteä huutelemaan opettajan päälle.

– Keskustelua syntyy, ja persoonat nousevat tässäkin esille. Chattiboksissa tunnistaa ne tietyt henkilöt, jotka pitävät ääntä samalla tavalla kuin luokkatilanteessa nousee aina muutama kaveri, jotka osaavat vaatia ja pitää ääntä, kertoo Koukka.

Ensimmäisellä lukukaudella opiskelijoita oli kuutisenkymmentä, ja puolivuotisen jälkeen heitä on tippunut muutamia pois. Loput ovat saaneet opintopisteitä kerrytettyä hyvään tahtiin.

– Selvitysten mukaan verkko-opiskelun ja lähiopetuksen yhdistelmä on sellainen toivottu opiskelumuoto. Joitain asioita tehdään mielellään etänä, kuten seurataan luentoja. Tekniikan kehityksen mukana opintojen käytännöt ovat muuttuneet ja ne ovat toivottujakin muutoksia, sanoo opetusneuvos Ilmari Hyvönen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Sekä Hyvönen että lahtelaislehtorit kantavat huolta opiskelijoiden ryhmäytymisestä. Miten heistä tulee kavereita keskenään, jos koskaan ei tavata face-to-face?

Yksinäisyys vaivaa etäopiskelijoita

Ryhmäytyminen on yksi verkko-opiskelun suurimmista haasteista.

– Olemme puhuneet, että kyllähän tämä vähän yksinäiseltä tuntuu. Paljon riippuu siitä, onko sosiaalista piiriä koulun ulkopuolella, myöntää Antti Huhtanen Belgiasta.

Myös LAB-ammattikorkeakoulun opintopsykologi Annika Brandtin voi tavata etäyhteyden avulla. Brandtin mukaan etäopiskelussa erityisesti opinnoista irrottautuminen voi olla vaikeaa opiskelijoille.

– Monet opiskelijat ovat kertoneet, että kannustavinta on tulla paikan päälle ja sosiaalisen paineen alla saa eniten aikaiseksi. On myös opiskelijoita, jotka nauttivat siitä, että ympäristö on häiriötön ja pääsee tekemään omassa tahdissa.

Paljon on myös kiinni siitä, millaiset ovat sosiaaliset verkostot opiskeluiden ulkopuolella.

– Oma vastuu ja vapaus on motivoivaa, mutta toisaalta se kuormittaa ja voi stressata paljonkin, sanoo Brandt.

Antti Huhtasen mukaan ongelmien ratkaisu luokkatovereiden kanssa on haastavampaa, mutta apua löytyy kuitenkin verkon kautta.

– Meillä on hyvät serverit, missä käymme ongelmia läpi ja yritetään pitää luokkahenkeä yllä virtuaalisessa ympäristössä.

Annika Brandt
Opintopsykologi Annika Brandtin mukaan osa opiskelijoista nauttii vastuusta ja vapaudesta, kun taas toisille kannustavinta on tulla koululle paikan päälle. Mika Moksu / Yle

Etäopiskelu opettaa yleistyvään etätyöhön

Antti Huhtanen on ollut tyytyväinen valitsemaansa alaan ja verkko-opintoihin. Huhtanen näkee, että etäopinnot ovat hyvää harjoitusta työelämää varten.

– Etätyö on yleistymässä. Tämä on hyvä tapa oppia niitä taitoja jo tässä vaiheessa. Haluan itselleni työpaikan, mikä on paikkaan sitoutumaton. Pitää löytää ratkaisuja itsenäisesti ja olla paljon omillaan, mitä tämäkin vaatii.

Samaa tutkintoa opiskeleva Roula Almouayad Alazem asuu Seinäjoella perheensä kanssa. Muutto ei ollut perheelliselle mahdollista, eikä Seinäjoelta löytynyt sopivaa koulutusohjelmaa Syyriasta kahdeksan vuotta sitten muuttaneelle Alazemille.

– Tämä tulee pelastamaan minut. Halusin opiskella ohjelmointia. Opiskelen omaan tahtiin: jos minulla on aikataulu täynnä, voin tehdä kotitöitä ja kuunnella samalla luentoa.

Roula Almouayad Alazem
Roula Almouayad Alazem kertoo oppivansa parhaiten etsimällä itse tietoa ja ratkaisuja. Hän on nauttinut verkko-opinnoista, vaikka ryhmätyöt vaativat normaalia enemmän vaivannäköä. Roula Almouayad Alazem

Etäopiskelu vaatii opiskelijalta enemmän itsekuria ja aikatauluttamista, ja ongelmiin pitää löytää itse ratkaisuja.

– Pitää osata rakentaa se oma aikataulua ja pysyä siinä, ettei sorru siihen, että on kolme tuntia Youtubessa surffailemassa kissavideoita, sanoo Huhtanen.

Etäopiskelun muodot moninaistuvat

Kontaktiopetuksen määrää on vuosien mittaan useissa korkeakouluissa vähennetty. Muutamat muutkin ammattikorkeakoulut tarjoavat erilaisia verkko-opintokokonaisuuksia. Esimerkiksi Turussa voi opiskella sairaanhoitajaksi (siirryt toiseen palveluun) ja ammattikorkeakoulu Laureassa taas liiketaloutta (siirryt toiseen palveluun) verkko-opintoina.

Lahdesta opiskelija saa insinööritutkinnon ilman, että hänen täytyy käydä Lahdessa koskaan. Opintoja ei ole kuitenkaan suunnattu työtätekeville aikuisopiskelijoille, vaan opinnot vaativat luennoille osallistumista reaaliajassa verkon välityksellä.

– Ne ovat ihan oikeita oppitunteja, ne vaan pidetään online, sanoo ryhmän tutor-opettaja Koskimaa.

Lahdessa kokonaan virtuaalinen tutkinto on ensimmäinen laatuaan, mutta vuosien mittaan tapaa on tarkoitus laajentaa myös muille aloille, sanoo osaamispäällikkö Rami Kivilahti. LABissa on toive, että online-opintoihin saataisiin houkuteltua enemmän opiskelijoita Päijät-Hämeen ja jopa Suomen ulkopuolelta.

– Yhä useammassa koulutuksessa opinnot ovat lähiopetuksen ja verkko-opetuksen yhdistelmää, sellaisten muotojen lisääntyminen on todennäköistä. Myös nämä täysin verkossa tehtävät toteutukset varmasti lisääntyvät, sanoo Hyvönen OKM:sta.

Lue myös: Osa AMK-opiskelijoista ja -opettajista on huolissaan kontaktiopetuksen hupenemisesta – "Insinööritaitojen oppiminen virtuaalisesti on utopiaa"

Pidätkö sinä verkko-opetuksesta vai haluatko käydä koululla ja tavata kurssikavereita? Voit keskustella aiheesta klo 20 saakka.