Kiinassa syntyvyys laski viime vuonna alhaisimmilleen 70 vuoteen – ikääntyvä maa ei näytä toipuvan yhden lapsen politiikan perinnöstä

Sosiologian professori NYT-lehdelle: "Kiinassa kukaan ei halua mennä naimisiin ja ihmisillä ei ole varaa tehdä lapsia."

syntyvyys
Äiti ja lapsi bussissa.
Myös Kiinassa väestö vanhenee ja se on kehittyvien maiden tavoin muodostumassa ongelmaksi.AOP

Kiinassa syntyi viime vuonna 14,65 miljoonaa vauvaa, eli lähes kolminkertainen määrä kuin Suomessa on asukkaita.

Tämä on silti Kiinan mittakaavassa huolestuttava uutinen, sillä edellisen kerran syntyvyys on ollut yhtä matalalla tasolla silloin kun Kiinan kansantavalta perustettiin vuonna 1949, kertovat uutistoimistot.

Edellisvuoteen verrattuna vauvoja syntyi yli puoli miljoonaa vähemmän. Laskeva syntyvyystrendi on jatkunut jo useamman vuoden ajan. Esimerkiksi vuonna 2017 vauvoja syntyi 17,23 miljoonaa, vuotta myöhemmin uusia kiinalaisia syntyi noin kaksi miljoona vähemmän.

Syntyvyyden laskusta huolimatta Kiinan väkiluku kasvoi 1,4 miljardiin viime vuonna. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 4,67 miljoonaa.

Eläkerahastot hupenevat, kun työkykyisten määrä vähenee

Maailman väkirikkaimmassa maassa väestö vanhenee ja se on useiden kehittyvien maiden tavoin muodostumassa ongelmaksi.

Tilastoviranomaisten mukaan työssä käyvien ihmisten, eli 16–59-vuotiaiden, määrän odotetaan laskevan 23 prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Kiinassa on tulevina vuosina entistä vähemmän palkansaajia ja kuluttajia.

Maan hallinnon pitäisi nyt selvittää, millä tavalla ikääntyvän väestön terveydenhuolto ja eläkkeet maksetaan samalla, kun maan talous on osoittanut hiipumisen merkkejä. Kiinalaistutkimuksen mukaan Kiinan suurin valtion eläkerahasto on käytetty loppuun (siirryt toiseen palveluun) jo 15 vuoden kuluttua työvoiman vähentymisen takia.

Yhden lapsen politiikka kostautui

Vuonna 1979 maan hallinto esitteli niin sanotun yhden lapsen politiikan, jonka tarkoituksena oli hillitä väestönkasvua maassa.

Käytäntö oli voimassa runsaat 35 vuotta ja siinä oli lukuisia poikkeuksia. Esimerkiksi maaseudulla kaksi lasta sallittiin, jos ensimmäinen oli tyttö. Ylimääräisiä lapsia hankkineet joutuivat maksamaan raskaita sakkoja, mutta he myös saattoivat menettää työpaikkansa ja joskus naisia pakotettiin aborttiin.

Poikien arvostaminen ja yhden lapsen politiikka ovat johtaneet siihen, että Kiinassa miehiä oli viime vuonna jopa 30 miljoonaa enemmän kuin naisia (siirryt toiseen palveluun), kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Äitejä kantamassa lapsiaan Chengdussa Kiinassa.
Äitejä kantamassa lapsiaan Chengdussa Kiinassa.Wu Hong / EPA

Yhden lapsen politiikka lakkautettiin lopullisesti viisi vuotta sitten ja kahden lapsen hankkiminen sallittiin, mutta sillä ei ole ollut suurta vaikutusta syntyvyyden laskuun. Asiantuntijoiden mukaan kyse saattaa olla siitä, että samalla kun lapsilukujen tarkkailu lopetettiin, perheitä ei tuettu aiempaa enemmän rahallisesti ja esimerkiksi vanhempainvapaiden määrää ei lisätty, BBC kirjoittaa.

Kiinalaisviranomaiset uskovat silti, että lapsimäärien höllentämisellä on ollut vaikutuksensa. Kiinan tilastoviranomaisten mukaan (siirryt toiseen palveluun)vuonna 2019 syntyneistä reilusti yli puolet oli toisia lapsia.

Varaa vain yhteen lapseen, eikä osa halua sitäkään

Useat nuoret parit Kiinassa suhtautuvat lapsien hankkimiseen varauksella, sillä heillä ei ole varaa lapsienhoito- ja koulumaksuihin sekä alati nouseviin asumiskustannuksiin.

Osa perheistä on kertonut, että he eivät yksinkertaisesti jaksa tehdä toista lasta, sillä lapsen pärjäämisen varmistaminen Kiinan kaltaisessa kilpailuyhteiskunnassa vie huomattavan määrän energiaa.

– Kiina on yhteiskunta, jossa kukaan ei halua mennä naimisiin ja ihmisillä ei ole varaa tehdä lapsia. Jos asiaa ajattelee syvällisemmin voi ajatella, millainen yhteiskunta Kiinasta tulee, ei vain väestötieteellisesti mutta myös sosiaalisesti, kommentoi sosiologian professori Wang Feng Kalifornian yliopistosta aihetta The New York Times -lehdelle (siirryt toiseen palveluun).

Pekingiläisessä teknologiayrityksessä työskentelevä 37-vuotias insinööri Eno Zhang ei halua lapsia. Hän kertoo lehdelle kiistelleensä vanhempiensa kanssa aiheesta 10 vuotta, kunnes he luovuttivat.

– Arvostan hengellistä elämääni ja harrastuksiani. Lapset vievät liikaa energiaa ja sitä en voi hyväksyä, Zhang sanoo lehdelle.

Pariskuntia myös erosi uutistoimistojen mukaan viime vuonna ennätysmäärä. Avioliittoon vihittiin vuonna 2019 noin 7,1 miljoonaa paria – erohakemuksen jätti vuoden ensimmäisten kolmen neljänneksen aikana 3, 1 miljoonaaparia.

Syntyvyyden määrää uutisoineiden uutistoimistojen, BBC:n sekä The Guardinin mukaan syntyvyys on alhaisin sitten vuoden 1949.

Kiinan hallinnon linjaa myötäilevän Global Times -lehti (siirryt toiseen palveluun) ja hongkongilainen South China Morning Post (siirryt toiseen palveluun) kertovat samat syntyvyysluvut, mutta ovat erimielisiä siitä, milloin lapsia syntyi yhtä vähän: Global Timesin mukaan vuonna 1952 ja South China Morning Postin mukaan 1961.

Lue myös:

“Ilman lapsia ei ole toivoa” – Kiinassa elää yli miljoona perhettä, joiden ainoa lapsi on kuollut

Jenny Matikainen: Miksi muiden lapsiluku kiinnostaa? Kun lapsista tulee politiikkaa, jälki ei ole kaunista

Ensin lapsista piti päästä eroon, nyt niitä halutaan lisää – Eläkepommia pelkäävä Kiina pohtii jo yhden lapsen perheiden sakottamista

Meitä on kohta kahdeksan miljardia – katso laskurista, montako ihmistä maapallolla eli syntyessäsi

Ruth Kristensen sai esikoisensa 42-vuotiaana – Norjassa ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut vauhdilla

Vanhuksia on kohta maailmalla enemmän kuin koskaan – YK:n raportti kertoo, miltä maailman väestö näyttää vuonna 2050

Lähteet: AFP, AP