Vauvoja pompotellaan kuin rantapalloja Naistenklinikan ja neuvoloiden välissä – kuka on vastuussa siitä, että vanhemmat osaavat ruokkia vauvojaan?

Kun synnytyksen jälkeen vietetään enää päivä, pari sairaalassa, vauvalle elintärkeää imettämistä ei ehditä äideille opettamaan. Neuvolasta saatetaan ehtiä kotikäynnille vasta viikon parin päästä synnytyksestä. Se voi olla pitkä aika nälkäiselle.

vauvat
5 päivän ikäinen tyttö imee rintaa imetystyynyn päällä.
Anna ja Juho Immosen Kultakutriksi kutsutulle vauvalle maistuu ruoka. Kristiina Lehto / Yle

Töölöläisessä neuvolassa yhtä vauvaa puetaan toppahaalariin, toista heijaillaan kiikkustuolissa. Yhdellä on jo nälkä, toista varmaan vain väsyttää.

Moni helsinkiläinen perhe tulee sairaalasta ilman tietoa siitä, miten vauvaa ruokitaan. Entistä useamman kanssa joutuu aloittamaan imetyksen opastuksen ihan alusta. Helsingin kaupungin neuvola- ja perhetyön ylihoitaja Kirsi Otrosen mukaan ongelmat ovat kärjistyneet viimeisten parin vuoden aikana.

– Osalla perheistä näkyy se, että he eivät ole ehtineet saada tarvitsemiansa neuvoja ja ohjausta. He ovat hyvin hämillään vauvan kanssa ja heillä on paljon kysymyksiä vauvan hoidosta, Otronen sanoo.

Neuvoloiden mukaan Naistenklinikalla on kuitenkin vastuu vastasyntyneistä ja äideistä kaksi viikkoa.

Naistenklinikan ylihoitaja Katja Koskinen puolestaan sanoo, ettei ole nähnyt mustaa valkoisella siitä, että sairaalalla olisi vastuu kaksi viikkoa. Akuuteissa tapauksissa vastuu hänen mukaansa toki on.

– Mutta kyllä me otamme hyvin herkästi tänne vauvan näytille, jos on epäilystä siitä, että vauva ei voi hyvin tai että äidillä on haasteita, hän sanoo.

Eli jos vauva on hyvin keltainen, ei syö ollenkaan tai äiti epäilee esimerkiksi kohtutulehdusta tai keisarileikkaushaavan tulehdusta, Naistenklinikalle voi ottaa yhteyttä.

– Lievissä oireissa me ohjaamme ensisijaisesti perusterveydenhuollon puolelle.

Neuvolalla ei ole kuitenkaan resursseja mennä tuoreen vauvan luokse kotikäynnille useinkaan ennen kuin vasta reilun viikon päästä kotiutumisesta.

– Meillä ei ole akuuttiaikoja, emmekä me voi ajoiksi muuttua, Töölön neuvolan terveydenhoitaja Matilda Liuksiala sanoo.

Liuksiala näkee tilanteen surullisena: äitiä ja vauvaa pompotellaan kuin rantapalloa sairaalan ja neuvolan välillä.

– Ja kenellä on vastuu? Kun sairaalasta lähdetään kotiin, niin sairaalan vastuulla pitäisi olla, että perhe tietää mitä pitää tehdä, jos tulee ongelmia ja että missä tapauksissa pitää olla yhteydessä sairaalaan ja milloin, hän sanoo.

Susanna ja Valtteri Vaittinen ja 21 päivän ikäinen Vienna-lapsi.
Jouluna syntynyt Vienna-tyttö, äiti Susanna ja isä Valtteri Vaittinen. Kristiina Lehto / Yle

Vienna-vauvaa ja äitiä pompoteltiin päivystyksen, Naistenklinikan ja neuvolan välillä

Yle on haastatellut useita viime aikoina Naistenklinikalla synnyttäneitä äitejä. Useat heistä kertovat, että imetyksen opastamiseen ei tahdo löytyä aikaa sairaalassa. Eräs heistä kertoo, että sai imetykseen vinkkejä lähinnä huonetoverilta, toinen puolestaan kertoo, että keisarileikkauksenkaan jälkeen vauvaa ei ehditty nostaa sängystä öisin rinnalle saati neuvoa siinä.

Myös epäselvyys perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon eli neuvolan ja synnytyssairaalan välillä heijastuu haastateltavien puheissa.

Jouluna Naistenklinikalla synnyttänyt Susanna Vaittinen sai tuta pompottelun nahoissaan kotiuduttuaan vaikean synnytyksen jälkeen. Parin päivän päästä kotiin päästyään maito nousi vauhdilla rintoihin. Samaan aikaan myös kuume nousi hyvin korkeaksi lyhyessä ajassa.

Äiti ohjattiin Haartmanin sairaalan päivystykseen. Perheen mukaan Naistenklinikalla oli painotettu jo heti vauvan syntymän jälkeen, että jos äidille tulee joitakin vaivoja, niin hänen pitää ottaa yhteyttä Haartmanin päivystykseen.

Isä ja vauva odottivat autossa sillä välin kun äiti asioi lääkärissä, koska he eivät halunneet viedä vastasyntynyttä päivystykseen odottelemaan. Yleislääkäri ei määrännyt Susannalle antibioottia, vaan neuvoi pumppaamaan rinnat tyhjiksi.

Kuume laski, mutta imetys ei lähtenyt kotona sujumaan.

Äiti otti yhteyttä neuvolaan päivällä. Sieltä kerrottiin, että kaikki vauvan ja äidin hoitoon liittyvät asiat kuuluvat Naistenklinikalle kahden viikon ajan.

– Soitin sitten Naistenklinikalle. Sieltä taas sanottiin, että minun pitää ottaa neuvolaan yhteyttä. Sanoin, että neuvolasta kerrottiin, että vastuu on synnytyssairaalalla kaksi viikkoa. Sain lopulta ajan neljän tai viiden päivän päästä sairaalaan.

Syöttäminen alkoi kuitenkin sujua ja Vaittinen perui ajan. Aika äitiyspoliklinikalle olisikin ollut vauvan ja äidin kannalta myöhään: yli viikon päähän kotiutumisesta.

– Siinä olisi ehtinyt tulla pitkä odotus nälkäiselle vauvalle, isä Valtteri Vaittinen toteaa Vienna-tytärtä Lauttasaaren kodissa sylitellessä.

Naistenklinikka: Ensisynnyttäjien määrä lisääntynyt – ei kokemusta imetyksestä

Naistenklinikan ylihoitaja Katja Koskinen ei myönnä, että sairaalassa jätettäisiin äitejä oman onnensa nojaan imetysasioissa, vaikka monet äidit ovat Ylelle ja neuvoloille niin kertoneet.

Myöskään Kätilöopiston synnytyssairaalan sulkeminen ja synnytysten siirtyminen Naistenklinikalle ja Espooseen Jorvin sairaalaan pari vuotta sitten eivät Koskisen mukaan suoraan ole vaikuttanut siihen, että kätilöillä olisi entistä vähemmän aikaa paneutua imetysohjaukseen. Nykyisin Naistenklinikalla syntyy eniten vauvoja vuosittain Suomessa (siirryt toiseen palveluun) (THL).

Ylihoitaja toteaa, että yksi syy entistä suurempaan ohjauksen tarpeeseen on se, että synnyttäjät ovat entistä vanhempia ja entistä useammin ensisynnyttäjiä, jolloin imetyksestä ei ole kokemusta.

– Myös raskausajan diabetes on todella rajussa nousussa. Se johtaa vastasyntyneiden verensokeriseurantaan ja vastasyntyneille annetaan entistä enemmän lisämaitoa. Tämä taas lisää imetysongelmia, Koskinen sanoo.

Myös neuvoloissa on huomattu, että entistä enemmän sairaalasta tullaan kotiin lisämaitopullojen kanssa, mutta vanhemmilta puuttuu tietoa, mitä niiden kanssa tehdään, kertoo terveydenhoitaja Matilda Liuksiala.

– Maitojen kanssa pitäisi olla selkeä ohje, jotta myös imetys lähtisi sujumaan.

Pitäisikö sairaalassa olla pidempään?

Pitäisikö äitien sittenkin olla pidempään sairaalassa, jolloin imettämistä ehtisi opetella siinä vaiheessa, kun se luonnollisesti lähtee käyntiin ja sitä ehtisi opetella? Nykyisellään äidit nostavat kytkintä kahden ja puolen vuorokauden päästä synnytyksestä.

– Imetysohjaus ja imetyksen opettelu on aina haastavaa ja se vie aikaa. Vaikka hoitoaika olisi viikonkin, niin ei se imetys olisi siinäkään kohtaa täysin käynnissä, ylihoitaja Katja Koskinen Naistenklinikalta sanoo.

Perheet eivät hänen mukaansa edes halua olla sairaalassa kovin pitkään.

– Pidän tärkeänä, että me kehitämme sairaalan ulkopuolelle vietäviä palveluita ja digitaalisia yhteydenottokanavia. Useimmilla perheillä kysymykset ovat pieniä, ja tärkeää on, että niihin saa vastauksia.

Koskisen mukaan perheillä ei ole yleensä sairaanhoidollista tarvetta, vaan enemmän tarvetta lepoon, ohjaukseen ja tukeen kotona.

– On helpompaa, jos me saamme tuen kotiin tai lähelle kotia. Se on parempi vaihtoehto kuin olla sairaalassa.

Onko se myös halvempi vaihtoehto?

– Sitä en osaa sanoa. Ei välttämättä.

Kätilö Annukka Kostiainen keskustelee Anna Immosen kanssa imetyksestä.
Kotikätilö Annukka Kostiainen on tullut tarkistamaan, kuinka Anna Immosen vauvan ruokinta sujuu ensimmäisinä päivinä. Kristiina Lehto / Yle

Lentävä kotikätilö punnitsee "Kultakutrin", ja kertoo isälle ja äidille miten häntä pitää syöttää

Entäs jos perheet eivät menisi kätilön luokse, vaan kätilö tulisikin kotiin neuvomaan ruokinnassa?

Naistenklinikka on aloittanut kotikätilötoiminnan pari vuotta sitten, silloin kun Kätilöopisto suljettiin.

Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli se, että kätilö on mennyt nopeasti kotiutuvien perheiden luokse tarkistamaan, että vauva on kunnossa ja ottamaan verikokeita.

Kartanonkosken värikkäässä idyllissä Kultakutriksi nimetyn muutaman päivän ikäisen vauvan ääni nousee korkeaan vaatimusfalsettiiin heti kun nälkä yllättää.

– Huomenta! kotikätilö Annukka Kostiainen huikkaa saapuessaan matkavaakoineen sisään aamuvarhaisella.

Lentävä kotikätilö Kostiainen kysyy paljonko vauva on syönyt ja mitä. Isä, Juho Immonen kertoo, että kirjaa on syömisestä pidetty.

Vastasyntyneen talossa lasketaan kalkulaattorin kanssa paljonko vauva syö ja kuinka usein. Pääruokana vauva hotkaisi aamutuimaan 50 milliä korviketta pullosta ja jälkiruokana maistui maito äidin rinnasta.

Anna Immonen kuvailee ensimmäisiä päiviä kotona näin:

– Aika maagisia! On tässä kuitenkin paljon uuden opettelemista.

Kostiainen on tullut kotikäynnille, koska neuvolasta ajan olisi saanut vasta seuraavalle viikolle, eli kun vauva olisi ollut lähemmäs kahden viikon ikäinen.

Yleensä kotikätilöillä ei ole aikaa perehtyä tavallisiin imetysongelmiin, mutta tämä käynti on varta vasten järjestetty siksi, että varmistetaan, että Kultakutri saa tarpeeksi ruokaa.

– Saanko laittaa vaa'an tuohon keittiön pöydälle, Kostiainen kysyy.

Kätilö vetäisee matkakassinsa vetoketjut riuskoin ottein auki ja asettaa vaa'an keittiön pöydälle. Pöydällä on kahvikuppeja, suklaata, vauvanhoitotarvikkeita – kaikkea mitä vastasyntyneiden kodeissa aina on.

Nyytti riisutaan ja kätilö punnitsee vauvan. Kaikki ihastelevat sitä, kuinka paljon hän on saanut painoa lisää.

Kostiainen neuvookin nyt vaihtamaan järjestystä, jotta imetys lähtisi kunnolla sujumaan: ensin tissi, sitten pullo.

Annukka Kostiainen on yksi Naistenklinikan kymmenestä kätilöstä, jotka tekevät kotikätilökeikkoja.

– Yleensä perheet ovat hiffanneet näitä imetykseen ja ruokintaan liittyviä asioita jo itsekseen kotona. Kun arki tapahtuu kotona, niin on hyvä, että harjoittelukin tapahtuu siellä, kätilö sanoo.

Perheet ovat yleensä hyvin tyytyväisiä käynteihin.

– Minun mielestäni tämä on hirveän kivaa työtä, Kostiainen kertoo.

Kymmenen vuotta kätilönä työskennellyt Kostiainen kertoo, että hän on todellakin huomannut kiireen lisääntyneen Naistenklinikalla, joten kotikäynnit ovat kätilöillekin mukavaa vaihtelua.

Isä kysyy vielä miten vauvan kuivia kantapäitä voisi hoitaa.

– Siihen voi laittaa sitä perusvoidetta, joka on keltaisessa purkissa, kätilö Annukka Kostiainen sanoo.

Isä nyökyttelee ja tietää heti, mistä rasvasta on kysymys.

Anna ja Juho Immonen ja heidän 5 päivän ikäinen tyttö.
Anna ja Juho Immonen ja heidän viiden päivän ikäinen tyttönsä.Kristiina Lehto / Yle

Artikkelin kommentointimahdollisuus on auki torstaihin klo 23:een saakka.

Korjattu 22.1.2020 klo 10.28: Jutun alaotsikossa ja lopussa oli nimitys "neuvolantäti". Molemmista kohdista sana vaihdettu.