Vaaraton "opportunisti" levisi Helsingin rannikolle – saksisiiraksi kutsuttu otus elää rakentamissaan putkissa merenpohjassa

Uusi vieraslaji havaittiin Vuosaaren edustalta otetusta pohjaeläinnäytteestä. Mistä saksisiira on Itämereen kulkeutunut? Sitä ei varmuudella tiedetä.

vieraslajit
Sinelobus vanhaareni eli saksisiira. Helsingin edustalta löytynyt vieraslaji.
Tämä kuva on mustavalkoinen, mutta normaalisti saksisiira on väritykseltään ruskeahko.Marjut Räsänen / Helsingin kaupunki

Helsingin rannikkovesistä on löytynyt uusi, saksisiiraksi kutsuttu vieraslaji (siirryt toiseen palveluun).

Kyseessä on noin viiden millimetrin mittainen äyriäinen, jolla ei ole virallista suomenkielistä nimeä, mutta se kuuluu Sinelobus vanhaareni -vieraslajeihin.

Laji havaittiin viime syksynä Vuosaaren edustalta Skatanselältä otetustasta pohjaeläinnäytteestä.

Tämähetkisten tietojen perusteella saksisiirasta ei juuri ole haittaa.

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelujen tiimipäällikön Jari-Pekka Pääkkösen mukaan laji ei ole ihmiselle vaarallinen, mutta toisaalta sitä saattaa esiintyä suurina tiheyksinä, jolloin se voi syrjäyttää muita lajeja.

Lisäksi vieraslaji on aina riski, sillä se voi tuoda mukanaan muutakin: esimerkiksi haitallisia loisia. Pääkkösen mukaan saksisiirassa ei kuitenkaan pitäisi olla tätä vaaraa.

Kaikkiruokainen laji elää rakentamissaan putkissa merenpohjassa.

– Se on oppurtunisti laji, joka pystyy elämään murtovedessä eli suolaisen ja makean veden sekoituksessa. Ja kun Itämeri on tästä syystä lajiköyhä, niin elintilaa tällaisille lajeille löytyy helposti, Pääkkönen kuvailee.

Matkustaa laivan kyljessä pitkin meriä

Pääkkönen arvelee, että saksisiira on kulkeutunut Itämereen laivaliikenteen mukana.

– Koska kyseinen laji elelee merenpohjassa, se on todennäköisesti tullut laivan runkoon kiinnittyneenä.

Laivojen painolastivesi, jota tarvitaan aluksen vakauttamiseen, on toinen vaihtoehto saksisiiran leviämiselle pohjoisen rannikoille.

Varmaksi otuksen matkaa ei kuitenkaan voida tietää, Pääkkönen sanoo, kuten ei sitäkään, mistä se alun perin on Suomeen tullut ja mikä on sen luontainen esiintymisalue.

– Kyseessä on pieni eliö ja lajien väliset yksityiskohdat ovat hankalasti tunnistettavia. Tämä monimutkaistaa alkuperän selvittämistä.

Saksisiiraa esiintyy muun muassa Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Euroopassa laji havaittiin esimmäisen kerran Hollannissa vuonna 2006 ja Suomessa kymmenen vuotta myöhemmin Inkoossa.

Vieraslajeja havaitaan Helsingin edustalta koko ajan enemmän

Helsingin kaupungin ympäristöpalvelut seuraa pääkaupunkiseudun merialuetta ja sen tilaa säännöllisesti. Pääkkönen kertoo, että seurantaa on tehty vuosikymmenten ajan.

– Meillä on yli 50 vuoden aineisto, joten seula on aika tarkka. Jos joku outo yksilö pistää silmään, niin se kyllä huomataan.

Uuden, Suomen luontoon kuulumattoman vieraslajin löytyminen ei kuitenkaan ole ilonaihe.

– Kun sellainen leviää ympäristöön ja luontoon, niin käytännössä niitä on mahdotonta saada sieltä enää pois, Pääkkönen toteaa.

Helsingin edustalla vieraslajihavaintoja tehdään Pääkkösen mukaan "säännöllisen epäsäännöllisesti", mutta kuitenkin vuosi vuodelta useammin.

On yleistä, että vieraslaji havaitaan vasta jälkikäteen, kun se on jo ehtinyt muodostaa pysyvän yhteisön uudelle elinalueelleen.

Pääkkösen mukaan tehokkain tapa torjua vieraslajeja olisikin ennakointi, eli että kyseiset lajit eivät pääsisi kulkeutumaan ja siten levittäytymään ollenkaan.

Tämä on kuitenkin vaikeaa.

Pääkkösen mukaan asiasta on tehty kansainvälisestikin sopimuksia, mutta keinot ovat silti olla vähissä.

– Esimerkiksi laivojen ulkopinnat voi maalata maaleilla, joilla voidaan estää lajien kiinnittymistä. Nämä laivamaalit ovat kuitenkin myrkkyä kaikille muillekin vesieliöille, Pääkkönen kertoo.

Lisäksi ihmiset ja tavarat liikkuvat ympäri maailmaa jatkuvasti enemmän, mikä avaa uusia mahdollisuuksia vieraslajeille.

Pääkkösen mukaan ilmastonmuutos aiheuttaa puolestaan sen, että esimerkiksi talvisin merivesi on totuttua lämpimämpää – eli lauhkeampiin keleihin tottuneille vieraslajeille viihtyisämpää.

Lisää aiheesta:

Polta, katkaise tai hukuta – asiantuntija kannustaa sotaan villisti lisääntyviä tappajaetanoita vastaan: "Nyt on aika toimia"

Kaksi vuotta sitten Lempäälässä hätkähdyttäneet oudot möllykät ovat täällä taas: Heinäkuun helteet lisäsivät hyytelösammaleläimiä

Tämä aggressiivinen merenpohjan vieraslaji on levinnyt jo Perämerelle asti – Mustatäplätokkoa ei voi pysäyttää, mutta olisiko siitä ruokakalaksi?

Vieraslaji lupiini leviää tienvarsilta myös metsiin – "Osittain näyttää siltä, että peli on menetetty"